Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Miten ratkaista turvapaikanhakijoiden asuminen? Tässä kilpailun voittajat!

We house refugees
Asutko tulevaisuudessa kodissa, jonka lisähuoneeseen tulee välillä asumaan turvapaikanhakija tai joku muu väliaikaista asuntoa tarvitseva? We house refugees on yksi Raja kotiin -kilpailun voittajista. We house refugees we house refugees

Suunnitelma tyhjien toimistojen muuttamiseksi asuinrakennuksiksi, mobiilisovellus ja lisähuone väliaikaista kotia tarvitsevalle - kolme erilaista ehdotusta voitti arkkitehdeille suunnatun kilpailun, jossa haettiin uusia ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen liittyyviin haasteisiin. Voittajat tulevat Saksasta, Italiasta ja Suomesta.

Arkkitehtuurimuseon ja Suomen arkkitehtiliiton SAFAn yhdessä järjestämässä Rajalta kotiin -kilpailussa haettiin konkreettisia ratkaisuja turvapaikanhakijoille asumisen järjestämiseksi ennen oleskelulupapäätöksen saamista ja pysyvän kodin löytymistä. Kilpailuohjelmassa peräänkuulutettin ratkaisuja, jotka tukevat myös asukkaiden kotoutumista Suomeen ja kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan. Tuomaristoon kuului arkkitehtien lisäksi asiantuntijoita Sisäministeriöstä, Suomen Punaisesta Rististä ja Suomen Pakolaisavusta.

Rajalta kotiin -kilpailussa etsittiin konkreettisia ratkaisuja Suomeen vastasaapuneiden turvapaikanhakijoiden asumiseen.

Kilpailun suosio yllätti sen järjestäjät. Voittajan julkistaminen siirtyi kuukaudella, koska avoimeen ja kansainväliseen kilpailuun tuli 93 ehdotusta eri maista, ja tuomaristo halusi lisäaikaa ehdotuksiin perehtymiseen. Ehdotuksia tuli Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Itävallasta, Italiasta, Serbiasta, Espanjasta, Valko-Venäjältä, Kiinasta, Indonesiasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Näin siitä huolimatta, että suunnittelukilpailussa pyritään löytämään konkreettisia ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen nimenomaan pohjoismaisessa yhteiskunnassa ja pohjoisessa ilmastossa.

Voittajilla muutakin mielessä kuin pakolaiset

Tuomariston mukaan voittajatyöt 181081,808389 Society lab ja We house refugees ovat sisäiseltä logiikaltaan kirkkaita ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan merkittäviä. Tässä kokonaisuudessaan tuomariston arvostelupöytäkirja, josta löytyvät myös neljä kunniamaininnan saanutta ehdotusta.

Kilpailuehdotus 181081
181081 eli toimistot asunnoiksi vaiheittain. Ehdotus sisältää myös jaettua asumista. Kilpailuehdotus 181081 voittaja

Nimimerkki 181081 on Saksasta. Duy Tran, Lukas Beer, Ksenija Zdesar ja Otto Beer kuvaavat, miten tyhjiin toimistotiloihin sijoitettu hätämajoitus kehittyy asteittain pysyviksi asunnoiksi. Muuntuvassa talossa on turvapaikanhakuprosessin ja kotoutumisen eri vaiheissa tarjolla asukkaille heidän tarpeisiinsa sopivia palveluita ja eriasteista yhteisöllisyyttä.

Suunnitelma vastaa pakolaisuuden lisäksi toiseenkin haasteeseen. Suomessa on paljon tyhjää toimistotilaa, mutta asumisrakentamiseen liittyvät säädökset hidastavat toimistojen muuttamista asunnoiksi. Tuomaristo toteaakin, että "ehdotuksen esittämä yleispätevä ratkaisu on sovellettavissa eri kokoisiin ja -luonteisin hankkeisiin eri puolella Suomea. Ehdotus haastaa miettimään käyttötapojen muutosta ohjaavien rakentamisnormien tarkoituksenmukaisuutta."

Society Lab konsepti
Mobiilisovellus Society Lab Society Lab konsepti 808389

808389 Society Lab on Italiasta tullut ehdotus, joka ei edellytä rakentamisesta. Se sijoittaa uusien seinien sijasta varat vuokriin ja nettiin. Society Lab on mobiilisovellus, johon asunnonomistajat ilmoittavat vapaa olevan asuntonsa. Viranomaiset osoittavat sovelluksen tietokannasta turvapaikanhalkijalle asunnon, jonka vuokra maksetaan 12 kuukaudeksi. Pakolainen listaa mobiilisovellutukseen osaamisensa, ja aloitta kieliopinnot ja yhteiskuntaan sopeutumisen. Vuoden kuluttua, turvapaikanhakuprosessin edettyä, avustus vähenee.

Tuomaristo kiittää Cecilia Danielin, Omri Reveszin ja Mariana Riobomin ehdotusta: "Antaa hyvät mahdollisuudet turvapaikanhakijoitten integroitumiseen yhteisöön ja yhteiskuntaan kotoutumiselle."

We house refugees
We house refugees eli näin turvapaikanhakija majoittuu lisähuoneeseesi We house refugees we house refugees

Nimimerkin We house refugees takaa löytyy suomalainen Milja Lindberg arkkitehtoimistosta A-konsultit. Häntä avusti kanadalainen Christopher Erdman. Tässä ehdotuksessa katse on tulevaisuudessa. Hätämajoitustarpeisiin voitaisiin varautua rakentamalla valtion vuokra-asuntoihin väliaikaiseen asumiseen tarkoitettuja ylimääräisiä huoneita, jotka otettaisiin tarpeen vaatiessa käyttöön. Asuntojen varsinainen asukas saisi halvemmalla enemmän tilaa käyttöönsä, ja hän sitoutuisi antamaan esimerkiksi kolmen vuoden välein lisähuoneeseensa sitä kiireellisesti tarvitsevalle turvapaikanhakijalle tai asunnottomalle. Asunnot rakennettaisiin soveltumaan jaettavaksi esimerkiksi lisäämällä niihin kaksi sisäänkäyntiä. Tuomaristo toteaa, että ehdotus: "tarjoaa helpotusta asuntopulaan lisäämällä tulevaisuudessa rakennettavien vuokra-asuntojen rakennuskannan kapasiteettia vastaamaan asumisen hetkellisiin muutoksiin."

Voittajaehdotukset edustavat Suomea Venetsiassa

Rajalta kotiin -kilpailu oli reaktio turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun Euroopassa ja Suomessa, sekä haaste arkkitehtikunnalle osallistua keskusteluun ja ongelmien ratkaisuun.. Kilpailuaika oli lyhyt, kuusi viikkoa. Kilpailun julkistamisen yhteydessä arkkitehti Inari Virkkala kirjoitti artikkelin, jossa hän kartoitti, mistä eri näkökulmista kilpailua voisi lähestyä. Rajalta kotiin - arkkitehdit etulinjaan ratkaisemaan pakolaisten asumista!.

Rajalta kotiin -kilpailun osallistujille oli palkinnoksi luvassa rahan sijasta kunniaa. Voittajat tullaan esittelemään ensi kesänä arvostetussa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Alvar Aallon suunnittelemassa Suomen paviljongissa. Voittajaehdotukset aiotaan myös saattaa Suomen poliittisten päättäjien tietoisuuteen. Yhteenvetoa kilpailun ehdotuksia on luvassa myös Arkkitehtuurin päivänä 3.2.2016, jolloin Helsingissä järjestetään Koteja kaikille -seminaari.
Tässä linkki Venetsiaa varten tehdyille, ehdotuksia esitteleville sivuille.

Rajalta kotiin -kilpailun julkistamisen yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa käytetyt asiantuntijoiden puheenvuorot ovat kiinnostavia. Niistä löytyy tiivistykset täältä.

Lue myös:
Arkkitehdit haluavat eroon turhista pykälistä: Turvapaikanhakijat tyhjiin toimistoihin ja asunnot joustamaan elämäntilanteen mukaan
Kuuntele myös Kultakuumeen raportti kilpailusta.

Imby eli ehdotus 0401
Pienoiskoti Imby eli ehdotus 0414 Espanjasta, tekijät Romain Minod, Ruben Salvador Torres, Hani Jaber Ávila, Héctor Muñoz Mendoza, Daniel Millor Vela, Ricardo Mayor Luque, Ignacio Taus Jiménez (D.A.T. Pangea Design for Architectural Territories Imby eli ehdotus 0401 rajalta kotiin

Korjattu: Artikkelissa oli vääriä kuvia. Lisätty tieto kunniamaininnoista.

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Metsä huokaa ja hiljenee. Avaruusromua 17.12.2017

    Äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa.

    Yhtäkkiä metsä hiljenee ympärillä. Linnunlaulu lakkaa ja metsä vaikenee. Valo tulee oudosta suunnasta. Kaikki on ylösalaisin. Kaikki on väärinpäin. Tuttu metsä on muuttunut vieraaksi paikaksi. Metsänpeittoon joutuneelle tulee omituinen, vieras olo. Metsänpeitto on suomalaisessa kansanuskomusperinteessä tila tai paikka, johon metsässä kulkeva ihminen tai kotieläin voi joutua. Metsänpeitossa kulkija joutuu metsänhaltijoiden ja maahisten maailmaan. Avaruusromussa seikkaillaan äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Star Wars: The Last Jedi - Hyvä, paha, hyvä, paha...

    Uusi Star Wars vetoaa vauhdilla ja söpöydellä

    Star Warsin uusi trilogia ilmestyy joka toinen vuosi, ja välivuosina tulee spinoff-elokuvia. Sarjan ensi-iltatahti alkaa olla äärirajoilla, joten on hyvä kysymys, miten uusi elokuva The Last Jedi kestää toiston ja arkipäiväistymisen. Uudessa sarjassa on otettu konservatiivinen linja sarjan uudistamiseen.

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku - lue vuosikymmenen klassikot e-kirjoina!

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennennäkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

  • Antti Heikkinen: Jag är en juntti!

    Puikulaperuna nenään ja loukkaantumaan.

    Lukeudun niihin juntteihin, jotka kouluaikoina näyttivät ruotsinkielelle keskisormea ja tuumivat, että ei jumalauta sisämaassa asuvan savolaisen tarvitse länsinaapurin kanssa kommunikoida.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

  • Black metal kylvi pelkoa ja sekasortoa, kunnes keski-ikäistyi

    Kolme black metal -muusikkoa matkaa myyttiseen Norjaan.

    90-luvun alussa uutisissa, keskusteluohjelmissa ja iltapäivälehtien lööpeissä kauhisteltiin norjalaisen black metal -yhteisön toimia. Kirkkojen polttamiset, murhat ja satanismin kanssa flirttailu herättivät pelkoa ja inhoa tavallisen kansan keskuudessa. Teini-ikäisiä hevifaneja black metalin saama huomio kiehtoi ja Norja kasvoi heidän silmissään myyttiseksi paikaksi. Tuore norjalaisdokumentti seuraa Iranista, Kreikasta ja Kolumbiasta Norjaan saapuvia black metal -muusikoita. Kohtaavatko odotukset ja todellisuus?