Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Miten ratkaista turvapaikanhakijoiden asuminen? Tässä kilpailun voittajat!

We house refugees
Asutko tulevaisuudessa kodissa, jonka lisähuoneeseen tulee välillä asumaan turvapaikanhakija tai joku muu väliaikaista asuntoa tarvitseva? We house refugees on yksi Raja kotiin -kilpailun voittajista. We house refugees we house refugees

Suunnitelma tyhjien toimistojen muuttamiseksi asuinrakennuksiksi, mobiilisovellus ja lisähuone väliaikaista kotia tarvitsevalle - kolme erilaista ehdotusta voitti arkkitehdeille suunnatun kilpailun, jossa haettiin uusia ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen liittyyviin haasteisiin. Voittajat tulevat Saksasta, Italiasta ja Suomesta.

Arkkitehtuurimuseon ja Suomen arkkitehtiliiton SAFAn yhdessä järjestämässä Rajalta kotiin -kilpailussa haettiin konkreettisia ratkaisuja turvapaikanhakijoille asumisen järjestämiseksi ennen oleskelulupapäätöksen saamista ja pysyvän kodin löytymistä. Kilpailuohjelmassa peräänkuulutettin ratkaisuja, jotka tukevat myös asukkaiden kotoutumista Suomeen ja kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan. Tuomaristoon kuului arkkitehtien lisäksi asiantuntijoita Sisäministeriöstä, Suomen Punaisesta Rististä ja Suomen Pakolaisavusta.

Rajalta kotiin -kilpailussa etsittiin konkreettisia ratkaisuja Suomeen vastasaapuneiden turvapaikanhakijoiden asumiseen.

Kilpailun suosio yllätti sen järjestäjät. Voittajan julkistaminen siirtyi kuukaudella, koska avoimeen ja kansainväliseen kilpailuun tuli 93 ehdotusta eri maista, ja tuomaristo halusi lisäaikaa ehdotuksiin perehtymiseen. Ehdotuksia tuli Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Itävallasta, Italiasta, Serbiasta, Espanjasta, Valko-Venäjältä, Kiinasta, Indonesiasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Näin siitä huolimatta, että suunnittelukilpailussa pyritään löytämään konkreettisia ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen nimenomaan pohjoismaisessa yhteiskunnassa ja pohjoisessa ilmastossa.

Voittajilla muutakin mielessä kuin pakolaiset

Tuomariston mukaan voittajatyöt 181081,808389 Society lab ja We house refugees ovat sisäiseltä logiikaltaan kirkkaita ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan merkittäviä. Tässä kokonaisuudessaan tuomariston arvostelupöytäkirja, josta löytyvät myös neljä kunniamaininnan saanutta ehdotusta.

Kilpailuehdotus 181081
181081 eli toimistot asunnoiksi vaiheittain. Ehdotus sisältää myös jaettua asumista. Kilpailuehdotus 181081 voittaja

Nimimerkki 181081 on Saksasta. Duy Tran, Lukas Beer, Ksenija Zdesar ja Otto Beer kuvaavat, miten tyhjiin toimistotiloihin sijoitettu hätämajoitus kehittyy asteittain pysyviksi asunnoiksi. Muuntuvassa talossa on turvapaikanhakuprosessin ja kotoutumisen eri vaiheissa tarjolla asukkaille heidän tarpeisiinsa sopivia palveluita ja eriasteista yhteisöllisyyttä.

Suunnitelma vastaa pakolaisuuden lisäksi toiseenkin haasteeseen. Suomessa on paljon tyhjää toimistotilaa, mutta asumisrakentamiseen liittyvät säädökset hidastavat toimistojen muuttamista asunnoiksi. Tuomaristo toteaakin, että "ehdotuksen esittämä yleispätevä ratkaisu on sovellettavissa eri kokoisiin ja -luonteisin hankkeisiin eri puolella Suomea. Ehdotus haastaa miettimään käyttötapojen muutosta ohjaavien rakentamisnormien tarkoituksenmukaisuutta."

Society Lab konsepti
Mobiilisovellus Society Lab Society Lab konsepti 808389

808389 Society Lab on Italiasta tullut ehdotus, joka ei edellytä rakentamisesta. Se sijoittaa uusien seinien sijasta varat vuokriin ja nettiin. Society Lab on mobiilisovellus, johon asunnonomistajat ilmoittavat vapaa olevan asuntonsa. Viranomaiset osoittavat sovelluksen tietokannasta turvapaikanhalkijalle asunnon, jonka vuokra maksetaan 12 kuukaudeksi. Pakolainen listaa mobiilisovellutukseen osaamisensa, ja aloitta kieliopinnot ja yhteiskuntaan sopeutumisen. Vuoden kuluttua, turvapaikanhakuprosessin edettyä, avustus vähenee.

Tuomaristo kiittää Cecilia Danielin, Omri Reveszin ja Mariana Riobomin ehdotusta: "Antaa hyvät mahdollisuudet turvapaikanhakijoitten integroitumiseen yhteisöön ja yhteiskuntaan kotoutumiselle."

We house refugees
We house refugees eli näin turvapaikanhakija majoittuu lisähuoneeseesi We house refugees we house refugees

Nimimerkin We house refugees takaa löytyy suomalainen Milja Lindberg arkkitehtoimistosta A-konsultit. Häntä avusti kanadalainen Christopher Erdman. Tässä ehdotuksessa katse on tulevaisuudessa. Hätämajoitustarpeisiin voitaisiin varautua rakentamalla valtion vuokra-asuntoihin väliaikaiseen asumiseen tarkoitettuja ylimääräisiä huoneita, jotka otettaisiin tarpeen vaatiessa käyttöön. Asuntojen varsinainen asukas saisi halvemmalla enemmän tilaa käyttöönsä, ja hän sitoutuisi antamaan esimerkiksi kolmen vuoden välein lisähuoneeseensa sitä kiireellisesti tarvitsevalle turvapaikanhakijalle tai asunnottomalle. Asunnot rakennettaisiin soveltumaan jaettavaksi esimerkiksi lisäämällä niihin kaksi sisäänkäyntiä. Tuomaristo toteaa, että ehdotus: "tarjoaa helpotusta asuntopulaan lisäämällä tulevaisuudessa rakennettavien vuokra-asuntojen rakennuskannan kapasiteettia vastaamaan asumisen hetkellisiin muutoksiin."

Voittajaehdotukset edustavat Suomea Venetsiassa

Rajalta kotiin -kilpailu oli reaktio turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun Euroopassa ja Suomessa, sekä haaste arkkitehtikunnalle osallistua keskusteluun ja ongelmien ratkaisuun.. Kilpailuaika oli lyhyt, kuusi viikkoa. Kilpailun julkistamisen yhteydessä arkkitehti Inari Virkkala kirjoitti artikkelin, jossa hän kartoitti, mistä eri näkökulmista kilpailua voisi lähestyä. Rajalta kotiin - arkkitehdit etulinjaan ratkaisemaan pakolaisten asumista!.

Rajalta kotiin -kilpailun osallistujille oli palkinnoksi luvassa rahan sijasta kunniaa. Voittajat tullaan esittelemään ensi kesänä arvostetussa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Alvar Aallon suunnittelemassa Suomen paviljongissa. Voittajaehdotukset aiotaan myös saattaa Suomen poliittisten päättäjien tietoisuuteen. Yhteenvetoa kilpailun ehdotuksia on luvassa myös Arkkitehtuurin päivänä 3.2.2016, jolloin Helsingissä järjestetään Koteja kaikille -seminaari.
Tässä linkki Venetsiaa varten tehdyille, ehdotuksia esitteleville sivuille.

Rajalta kotiin -kilpailun julkistamisen yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa käytetyt asiantuntijoiden puheenvuorot ovat kiinnostavia. Niistä löytyy tiivistykset täältä.

Lue myös:
Arkkitehdit haluavat eroon turhista pykälistä: Turvapaikanhakijat tyhjiin toimistoihin ja asunnot joustamaan elämäntilanteen mukaan
Kuuntele myös Kultakuumeen raportti kilpailusta.

Imby eli ehdotus 0401
Pienoiskoti Imby eli ehdotus 0414 Espanjasta, tekijät Romain Minod, Ruben Salvador Torres, Hani Jaber Ávila, Héctor Muñoz Mendoza, Daniel Millor Vela, Ricardo Mayor Luque, Ignacio Taus Jiménez (D.A.T. Pangea Design for Architectural Territories Imby eli ehdotus 0401 rajalta kotiin

Korjattu: Artikkelissa oli vääriä kuvia. Lisätty tieto kunniamaininnoista.

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

  • Miksi tuossa maassa on tammenterho? Avaruusromua 11.2.2018

    Olemmeko me vain oppineet ajattelemaan tietyllä tavalla?

    Kun lapsi kysyi näin antiikin Kreikassa, hänelle vastattiin tammenterhon olevan maassa siksi, että siitä voisi kasvaa tammi. Jos taas lapsi meidän aikanamme ihmettelee tammenterhoa maassa, mitä hänelle vastataan? Tammenterho on maassa siksi, että se on pudonnut puusta maahan. Avaruusromussa eteenpäin suuntautuvia musiikillisia ajatuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera