Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Miten ratkaista turvapaikanhakijoiden asuminen? Tässä kilpailun voittajat!

We house refugees
Asutko tulevaisuudessa kodissa, jonka lisähuoneeseen tulee välillä asumaan turvapaikanhakija tai joku muu väliaikaista asuntoa tarvitseva? We house refugees on yksi Raja kotiin -kilpailun voittajista. We house refugees we house refugees

Suunnitelma tyhjien toimistojen muuttamiseksi asuinrakennuksiksi, mobiilisovellus ja lisähuone väliaikaista kotia tarvitsevalle - kolme erilaista ehdotusta voitti arkkitehdeille suunnatun kilpailun, jossa haettiin uusia ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen liittyyviin haasteisiin. Voittajat tulevat Saksasta, Italiasta ja Suomesta.

Arkkitehtuurimuseon ja Suomen arkkitehtiliiton SAFAn yhdessä järjestämässä Rajalta kotiin -kilpailussa haettiin konkreettisia ratkaisuja turvapaikanhakijoille asumisen järjestämiseksi ennen oleskelulupapäätöksen saamista ja pysyvän kodin löytymistä. Kilpailuohjelmassa peräänkuulutettin ratkaisuja, jotka tukevat myös asukkaiden kotoutumista Suomeen ja kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan. Tuomaristoon kuului arkkitehtien lisäksi asiantuntijoita Sisäministeriöstä, Suomen Punaisesta Rististä ja Suomen Pakolaisavusta.

Rajalta kotiin -kilpailussa etsittiin konkreettisia ratkaisuja Suomeen vastasaapuneiden turvapaikanhakijoiden asumiseen.

Kilpailun suosio yllätti sen järjestäjät. Voittajan julkistaminen siirtyi kuukaudella, koska avoimeen ja kansainväliseen kilpailuun tuli 93 ehdotusta eri maista, ja tuomaristo halusi lisäaikaa ehdotuksiin perehtymiseen. Ehdotuksia tuli Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Itävallasta, Italiasta, Serbiasta, Espanjasta, Valko-Venäjältä, Kiinasta, Indonesiasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Näin siitä huolimatta, että suunnittelukilpailussa pyritään löytämään konkreettisia ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen nimenomaan pohjoismaisessa yhteiskunnassa ja pohjoisessa ilmastossa.

Voittajilla muutakin mielessä kuin pakolaiset

Tuomariston mukaan voittajatyöt 181081,808389 Society lab ja We house refugees ovat sisäiseltä logiikaltaan kirkkaita ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan merkittäviä. Tässä kokonaisuudessaan tuomariston arvostelupöytäkirja, josta löytyvät myös neljä kunniamaininnan saanutta ehdotusta.

Kilpailuehdotus 181081
181081 eli toimistot asunnoiksi vaiheittain. Ehdotus sisältää myös jaettua asumista. Kilpailuehdotus 181081 voittaja

Nimimerkki 181081 on Saksasta. Duy Tran, Lukas Beer, Ksenija Zdesar ja Otto Beer kuvaavat, miten tyhjiin toimistotiloihin sijoitettu hätämajoitus kehittyy asteittain pysyviksi asunnoiksi. Muuntuvassa talossa on turvapaikanhakuprosessin ja kotoutumisen eri vaiheissa tarjolla asukkaille heidän tarpeisiinsa sopivia palveluita ja eriasteista yhteisöllisyyttä.

Suunnitelma vastaa pakolaisuuden lisäksi toiseenkin haasteeseen. Suomessa on paljon tyhjää toimistotilaa, mutta asumisrakentamiseen liittyvät säädökset hidastavat toimistojen muuttamista asunnoiksi. Tuomaristo toteaakin, että "ehdotuksen esittämä yleispätevä ratkaisu on sovellettavissa eri kokoisiin ja -luonteisin hankkeisiin eri puolella Suomea. Ehdotus haastaa miettimään käyttötapojen muutosta ohjaavien rakentamisnormien tarkoituksenmukaisuutta."

Society Lab konsepti
Mobiilisovellus Society Lab Society Lab konsepti 808389

808389 Society Lab on Italiasta tullut ehdotus, joka ei edellytä rakentamisesta. Se sijoittaa uusien seinien sijasta varat vuokriin ja nettiin. Society Lab on mobiilisovellus, johon asunnonomistajat ilmoittavat vapaa olevan asuntonsa. Viranomaiset osoittavat sovelluksen tietokannasta turvapaikanhalkijalle asunnon, jonka vuokra maksetaan 12 kuukaudeksi. Pakolainen listaa mobiilisovellutukseen osaamisensa, ja aloitta kieliopinnot ja yhteiskuntaan sopeutumisen. Vuoden kuluttua, turvapaikanhakuprosessin edettyä, avustus vähenee.

Tuomaristo kiittää Cecilia Danielin, Omri Reveszin ja Mariana Riobomin ehdotusta: "Antaa hyvät mahdollisuudet turvapaikanhakijoitten integroitumiseen yhteisöön ja yhteiskuntaan kotoutumiselle."

We house refugees
We house refugees eli näin turvapaikanhakija majoittuu lisähuoneeseesi We house refugees we house refugees

Nimimerkin We house refugees takaa löytyy suomalainen Milja Lindberg arkkitehtoimistosta A-konsultit. Häntä avusti kanadalainen Christopher Erdman. Tässä ehdotuksessa katse on tulevaisuudessa. Hätämajoitustarpeisiin voitaisiin varautua rakentamalla valtion vuokra-asuntoihin väliaikaiseen asumiseen tarkoitettuja ylimääräisiä huoneita, jotka otettaisiin tarpeen vaatiessa käyttöön. Asuntojen varsinainen asukas saisi halvemmalla enemmän tilaa käyttöönsä, ja hän sitoutuisi antamaan esimerkiksi kolmen vuoden välein lisähuoneeseensa sitä kiireellisesti tarvitsevalle turvapaikanhakijalle tai asunnottomalle. Asunnot rakennettaisiin soveltumaan jaettavaksi esimerkiksi lisäämällä niihin kaksi sisäänkäyntiä. Tuomaristo toteaa, että ehdotus: "tarjoaa helpotusta asuntopulaan lisäämällä tulevaisuudessa rakennettavien vuokra-asuntojen rakennuskannan kapasiteettia vastaamaan asumisen hetkellisiin muutoksiin."

Voittajaehdotukset edustavat Suomea Venetsiassa

Rajalta kotiin -kilpailu oli reaktio turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun Euroopassa ja Suomessa, sekä haaste arkkitehtikunnalle osallistua keskusteluun ja ongelmien ratkaisuun.. Kilpailuaika oli lyhyt, kuusi viikkoa. Kilpailun julkistamisen yhteydessä arkkitehti Inari Virkkala kirjoitti artikkelin, jossa hän kartoitti, mistä eri näkökulmista kilpailua voisi lähestyä. Rajalta kotiin - arkkitehdit etulinjaan ratkaisemaan pakolaisten asumista!.

Rajalta kotiin -kilpailun osallistujille oli palkinnoksi luvassa rahan sijasta kunniaa. Voittajat tullaan esittelemään ensi kesänä arvostetussa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Alvar Aallon suunnittelemassa Suomen paviljongissa. Voittajaehdotukset aiotaan myös saattaa Suomen poliittisten päättäjien tietoisuuteen. Yhteenvetoa kilpailun ehdotuksia on luvassa myös Arkkitehtuurin päivänä 3.2.2016, jolloin Helsingissä järjestetään Koteja kaikille -seminaari.
Tässä linkki Venetsiaa varten tehdyille, ehdotuksia esitteleville sivuille.

Rajalta kotiin -kilpailun julkistamisen yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa käytetyt asiantuntijoiden puheenvuorot ovat kiinnostavia. Niistä löytyy tiivistykset täältä.

Lue myös:
Arkkitehdit haluavat eroon turhista pykälistä: Turvapaikanhakijat tyhjiin toimistoihin ja asunnot joustamaan elämäntilanteen mukaan
Kuuntele myös Kultakuumeen raportti kilpailusta.

Imby eli ehdotus 0401
Pienoiskoti Imby eli ehdotus 0414 Espanjasta, tekijät Romain Minod, Ruben Salvador Torres, Hani Jaber Ávila, Héctor Muñoz Mendoza, Daniel Millor Vela, Ricardo Mayor Luque, Ignacio Taus Jiménez (D.A.T. Pangea Design for Architectural Territories Imby eli ehdotus 0401 rajalta kotiin

Korjattu: Artikkelissa oli vääriä kuvia. Lisätty tieto kunniamaininnoista.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.

  • Raivostuttava ja rakas merisää

    Mielipiteitä radion merisäätiedotteista

    - Totta kai!, vastasi moni Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän jäsen, kun kysyin kuuntelevatko he radion merisäätiedotteita. Kiitos kiinnostavista kommenteista! Olennainen osa lapsuuden äänimaisemaa, nostalgiatrippi, turvallinen, hypnoottinen, runollinen, klassikko. Muun muassa näillä sanoilla he luonnehtivat ohjelmaa. Valtaosa piti tiedotteiden lukemista positiivisena asiana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kalastuksen yö Kolpissa – piilossa Pohjanmaan kesätapahtumien parvessa

    Valoissa kesäyössä kolppilaiset menevät narraamaan kalaa.

    Kesän ellei vuoden kohokohta monelle kolppilaiselle on Kalastuksen yö, joka on järjestetty vuosittain jo kohta parin vuosikymmenen ajan. Kalastuksen lisäksi tapahtumassa saattaa kokea sumopainia, maailmanennätysyrityksiä ja palavia autoja.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Li Andersson: "Eihän kukaan hanki kestävyysvajeen takia lapsia"

    Onko pakko tehdä lisää vauvoja?

    Hedelmällisyys ja lisääntyminen aiheuttavat keskustelua valtiovarainministeriöstä lähtien. KulttuuriCocktail selvitti, minkälaista kuvaa hedelmällisyydestä ja lisääntymisestä luodaan mediassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Buddy Holly: Rave On!

    Rock alkoi Elviksestä, mutta popin aloitti Buddy Holly.

    Rock'n’roll alkoi Elviksestä, mutta popmusiikin aloitti Buddy Holly & The Crickets. Uusi dokumenttielokuva kertoo vain 22-vuotiaana kuolleen artistin tarinan.

  • Rakkaudesta kotimaanmatkailuun

    Kotimaan matkailua Teemalla

    Teemalla on maaliskuussa aloittanut uusi kaksikielinen ohjelmasarja Egenland, joka kulkee ympäri Suomen kulttuurikohteesta toiseen yleisöltä saatujen vinkkien pohjalta. Myös Teeman Elävä arkisto on tien päällä kotimaassa - ja lisäksi aikamatkalla, joka ulottuu 1940-luvulta 80-luvulle. Matkailuohjelmia Teemalla: Torstaina 12.4. klo 22.40, perjantaina 13.4. klo 15 ja maanantaina 16.4.

  • Teemalauantai tanssii! Askelmerkit tanssin keväälle antaa kaksi upeaa elokuvaa, German Kralin Viimeinen tango ja Ettore Scolan Tanssit

    Tanssia, elokuvaa ja historiaa Teemalla 14.4. klo 21.15

    Teemalauantai avaa tanssin kevään kahden suurenmoisen tanssielokuvan illalla. German Kralin ohjaama Viimeinen tango kertoo argentiinalaisen tangon legendoista Juan Carlos Copesista ja Maria Nievesistä, heidän pitkästä yhteisestä urastaan, myrkyisästä rakkaudesta, erosta sekä viimeisestä yhteisestä tangosta. Le bal eli Tanssit on Ettore Scolan elokuva, jossa Ranskan lähihistoria käydään läpi tanssisalissa. Musiikki, kostyymit ja aikakaudet vaihtuvat – mutta tanssijat pysyvät samoina.

  • Suomen pisin silta vie Södra Vallgrundin kylään – modernia saaristolaiselämää Merenkurkun maailmanperintökohteessa

    Saaristolaiskylä on elävä aktiivisten asukkaiden ansiosta.

    Nykyisin täällä ei enää hiivitä jäällä hylkeitä pyytämässä tai muuteta kesäksi kalastusmajaan, mutta sadan vuoden takaisen saaristolaiselämän muistot ovat läsnä Södra Vallgrundin kylässä Raippaluodon saaressa. Talkoohenki elää vahvana nuorekkaassa 360 asukkaan kylässä, jossa siivotaan, juhlitaan ja saadaan moni homma hoitumaan yhdessä.

  • Kitaravirtuoosi Ritchie Blackmore kokosi Rainbow´n vielä kerran – taituri tunnetaan demonisena hurjapäänä, tyrannina ja naistenmiehenä

    Teemu Viinikainen arvioi Blackmoren soittoa

    Rockin suurimpiin kitarasankareihin lukeutuva Ritchie Blackmore saapuu Suomeen konsertoimaan uudelleen kootun Rainbow-yhtyeensä kanssa. Tämä on mies joka kehitti Smoke on the Waterin riffin. Blackmorea 1970-luvulta asti ihaillut KulttuuriCocktailin toimittaja Olli Kangassalo ja jazzkitaristiemme kärkeen kuuluva Teemu Viinikainen, myös Blackmore-fani, kurkistavat kitarasankarin myytin taakse.

  • Teema tanssii keväällä 2018

    Tanssia ja tanssiaiheisia elokuvia 14.4.–20.5.2018

    Teema tanssii! Tanssia ja tanssiaiheisia elokuvia nähdään 14.4.–20.5.2018.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.