Hyppää pääsisältöön

Patologi on kuin Hercule Poirot

Patologi Tom Böhling
Patologi Tom Böhling Kuva: Yle, Henrik Leppälä tom böhling

Patologit ovat tärkeä osa potilaan hoitoketjua. He osallistuvat diagnoosin tekoon ja hoidon suunnitteluun. Patologian professori ja ylilääkäri Tom Böhling on tehnyt pitkän uran patologina. Hän opettaa Helsingin yliopistossa ja toimii HUSLabin ylilääkärinä.

– Joskus sanon leikillisesti, että olemme vähän kuin salapoliiseja ilman murhia. Itse väitän, että olen kuin Hercule Poirot. Minulla on yhtä iso mahakin kuin hänellä. Näen asioita mikroskoopissa, yhdistän niitä ja pääsen sillä tavalla diagnoosiin, Böhling nauraa ja kuvailee itseään.

Joskus sanon leikillisesti, että olemme vähän kuin salapoliiseja ilman murhia.

Poirot on tunnettu tarkkanäköisyydestään sekä ihmisten että rikospaikkojen analysoinnissa. Samoja taitoja tarvitaan myös patologin työssä.

– Patologin työssä auttaa, jos on hyvä visuaalinen näkömuisti, koska diagnostiikka perustuu siihen, mitä näemme mikroskoopissa. Siksi on hyvä muistaa ja assosioida, että aikaisemmin olen nähnyt tällaisia eli täytyy pystyä hahmottamaan näkemänsä ja analysoimaan sitä, Böhling jatkaa.

patologi tutkii kasvainta
patologi tutkii kasvainta Kuva: Yle, Henrik Leppälä patologi tutkii kasvainta

Patologi tekee diagnoosin

Böhlingistä tuli vahingossa patologi. Hän halusi tehdä tutkimustyötä ja alkoi tutkia aivoja opintojensa loppuvaiheessa patologian laitoksella.

– Luu- ja pehmytkudoskasvaimet ovat ensisijainen tutkimuskohteeni. Toinen on virusten aiheuttamat syövät. Noin 15 prosenttia syövistä on virusten aiheuttamia ja tutkin niistä tiettyä ihosyöpää, jossa on oma viruksensa taustalla, Böhling kertoo.

Hän toimii myös professorina Helsingin yliopistolla ja opettaa. Siksi kaikki patologian alueet pitää olla myös hänellä hallussa.

Laboratorioon on tullut tutkittavaksi luusyöpäpotilaan alaraaja. Siinä on todettu vuosia sitten syöpä ja siihen on laitettu proteesi. Nyt syöpä on uusinut ja koko alaraaja on amputoitu.

Vertaamme kasvainta alkuperäiseen kasvaimeen, ja selvitämme onko varmasti kyse samasta kasvaimesta.

– Vertaamme kasvainta alkuperäiseen kasvaimeen, ja selvitämme onko varmasti kyse samasta kasvaimesta. Lisäksi halutaan tietää sen levinneisyys ja onko se levinnyt verisuoniin tai imuteihin, Böhling pohtii.

Tuloksien saaminen kestää muutaman viikon, koska on kyse kokonaisesta raajasta. Pienistä kudosnäytteistä tuloksia saadaan jopa päivässä.

professori tom böhling
Professori Tom Böhling vertaa patologin työtä salapoliisin työhön. professori tom böhling Kuva: Yle, Henrik Leppälä professori tom böhling

Patologi on aktiivisesti mukana hoitoketjussa

Meillä on todella paljon yhteisiä kokouksia, joissa käydään läpi potilastapauksia.
Böhling sanoo, että ne ovat tärkeitä tilanteita, joissa hoitavat lääkärit ja patologit kohtaavat.

– Niissä pohditaan potilaan asioita ja mitä lisätietoa kliinikko voisi vielä haluta näytteistä. Kommunikaatio on kaiken a ja o. Sen takia patologin pitäisi olla samassa sairaalassa missä hoitoja tehdään, Böhling painottaa.

Kommunikaatio on kaiken a ja o. Sen takia patologin pitäisi olla samassa sairaalassa missä hoitoja tehdään.

Patologin osuus on tärkeä diagnosoinnissa, ja sen jälkeen hän on tärkeä linkki hoidon jatkosuunnittelussa. Tällä kertaa kirurgi on lähettänyt tutkittavaksi rintasyöpää sairastaneelta potilaalta poistetun rinnan saadakseen lisätietoa.

– Tästä hän haluaa tietää, kuinka iso kasvain on, onko se otettu tarpeeksi hyvillä marginaaleilla eli riittävän isolta alueelta. Itse kasvaimesta halutaan tietää, onko siinä estrogeenireseptoreita, progesteronireseptoreita tai hergeenin monistumaa. Ne kaikki vaikuttavat potilaan saamaan lääkehoitoon, Böhling avaa patologin työn merkitystä.

patologi tutkii rintaa,
patologi tutkii rintaa, Kuva: Yle, Henrik Leppälä patologi tutkii rintaa

Ruumiinavaukset tärkeitä myös uusien tautien löytämisessä

Patologit yhdistetään usein vainajiin ja ruumiinavauksiin. Tosiasiassa ne näyttelevät lääketieteen patologin työssä pientä roolia. Helsingin patologian laitos on yksi Euroopan suurimmista ja siellä tehdään noin 700 ruumiinavausta vuodessa. Elävien potilaiden näytteitä tutkitaan noin 150 000 kappaletta vuosittain.

– Alle prosentti patologin työstä on obduktioiden tekemistä. Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään viranomaisvalvonnan alla eli poliisi määrää sen tehtäväksi. Niitä tehdään tänä päivänä Suomessa noin 8000 vuositasolla, Böhling laskee.

Hän jatkaa, että ruumiinavauksien merkitys on jossain määrin vähentynyt, koska on kehittynyt niin paljon uusia diagnostisia menetelmiä, kuten tietokonetomografioita, röntgentutkimuksia ja laboratoriotutkimuksia.

– Siksi tänä päivänä diagnoosi kuoleman yhteydessä ei ole yhtälailla epäselvä kuin se oli kenties vielä 30 vuotta sitten, Böhling painottaa.

Alle prosentti patologin työstä on obduktioiden tekemistä.

Ruumiinavauksia tehdään nykyään huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Ruumiinavaukset ovat kuitenkin olleet – ja ovat edelleen – merkittävässä roolissa esimerkiksi uusien tautien löytämisessä.

– Meillä on paljon tilastoa siitä, että vaikka potilaita oli tutkittu kuinka hyvin ennen kuolemaa, niin noin 5-10 prosentissa ruumiinavauksissa on huomattavia löydöksiä, joita ei ole tiedetty potilaan eläessä, Böhling muistuttaa.

Kuolinsyy on ollut näissä tapauksissa toinen kuin mitä hoitava lääkäri on ajatellut. Lisäksi ruumiinavauksissa on noin 10-15 prosentissa merkittäviä löydöksiä, jotka ovat vaikuttaneet potilaan elämään ja oirekuviin, mutta niitä ei ole löydetty hänen eläessään.

– Emme ole kuitenkaan etsimässä vääriä diagnooseja vaan totuutta. Ruumiinavaus on – oli se sitten lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen – viimeinen palvelus, jonka lääketiede voi potilaalle tehdä, Böhling toteaa.

Asiantuntija: TOM BÖHLING, patologian professori, Helsingin yliopisto ja ylilääkäri HUSLab
Toimittaja: NINA MALMBERG

Lisää ohjelmasta

silmätippaa laitetaan
silmätippaa laitetaan Kuva: Yle, Henrik Leppälä silmätippaa laitetaan
Omalääkärin vastaanotolla opetetaan elvyttämistä.
Omalääkärin vastaanotolla opetetaan elvyttämistä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
vanhat metallipurkit,
vanhat metallipurkit, Kuva: Yle, Dmitri Volgin vanhat metallipurkit
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan.
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan. Kuva: Akseli Muraja rakkaus,etäsuhteet,lapsiperheet,kaukorakkaus
Kommentit