Hyppää pääsisältöön

Varusmiehen sosiaaliset taidot hukassa?

Varusmiehiä metsässä.
Varusmiehiä metsässä. Kuva: Yle, Marko Väänänen armeija

Missä vika, kun osalla varusmiehistä sosiaaliset taidot ja vuorovaikutuskyvyt tuntuvat olevan kadoksissa? Maavoimista arvioidaan, että yhtenä syynä vuorovaikutustaitojen heikkenemiseen voivat olla virtuaalimaailmaan tottuneiden nuorten yhä vähäisemmät oikeat sosiaaliset suhteet.

Uudet alokkaat ovat totutelleet armeijan elämään nyt viikon ajan ja käyneet läpi muun muassa ryhmähengen luomiseksi käyttöön otetut tupakeskustelut. Tupakeskusteluja kokeiltiin viime vuonna ja tämän vuoden alusta ne laajennettiin kaikkialle maavoimiin, sillä yhä useamman nykyvarusmiehen sosiaaliset taidot ja vuorovaikutuskyvyt tuntuvat olevan hukassa.

Maavoimista arvioidaan sosiaalisten taitojen heikkenemisen yhdeksi syyksi, että nuorilla on entistä vähemmän oikeita sosiaalisia kontakteja. Jos elämä on ennen palvelusta soljunut paljon virtuaalimaailmassa, voivat muiden kanssa saman katon alla asuminen ja ryhmätoiminta olla järkytys.

Nuorten oikeat sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet. Silloin kymmenenkin hengen ryhmässä asuminen samassa tuvassa voi olla sokki.

– Nuorten oikeat sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet. Silloin kymmenenkin hengen ryhmässä asuminen samassa tuvassa voi olla sokki, kuvailee majuri Juhani Sihvonen maavoimien sosiaalisen toimintakyvyn projektista.

Ensimmäisellä palvelusviikolla pidettävien tupakeskustelujen ideana on, että kouluttajat antavat sytykkeitä keskusteluille, mutta aiheet kumpuavat vertaiskeskusteluina varusmiesten omista ajatuksista.

Keskustelujen tavoitteena on luoda kuhunkin tupaan tiivis ryhmähenki. Kaverihengellä on huomattu olevan iso vaikutus palveluksessa pärjäämiseen.

– Saatujen kokemusten mukaan tupakeskustelut voivat vähentää kotiuttamisten määrää, Sihvonen sanoo.

varusmies
varusmies Kuva: Yle, Marko Väänänen varusmies

Sopeutumishäiriöt vaikuttavat toimintakykyyn

Vuorovaikutusongelmilla on yhteys terveyteen. Niin sanotuissa sopeutumishäiriöissä omassa elämässä rajulta tuntuva olosuhteiden muutos ja vuorovaikutusongelmat voivat oireilla esimerkiksi ahdistuneisuutena, masennuksena tai unettomuutena niin, ettei varusmies lopulta kykene selviytymään tehtävistään.

Kolme suurinta varusmiesten mielenterveyshäiriötä keskeytysten taustalla ovat sopeutumishäiriöt, ahdistuneisuus ja masennus.

– Noin puolet kotiuttamisista johtuu mielenterveysongelmista, kertoo psykiatrian ylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä Sotilaslääketieteen keskuksesta.

Noin puolet kotiuttamisista johtuu mielenterveysongelmista.

Suurin osa mielenterveysongelmista on olemassa ennen palveluksen alkua ja ne tulevat usein ilmi kutsunnoissa lääkärintarkastuksessa, josta kutsuttu ohjataan hoidon pariin.

Ylipäätään asepalvelus on Ämmälän mukaan nuorelle aikuiselle eräänlainen toimintakyvyn testi. Jos armeija-aikana ilmenee ongelmia, voi niitä olla odotettavissa myös opiskelu- ja työrintamalla.

– Valtaosa nuorista kokee armeijan kuitenkin elämää rikastuttavaksi kokemukseksi, hän korostaa.

varusmiehiä,
varusmiehiä, Kuva: Yle, Marko Väänänen varusmiehiä

Kavereilta tsemppiä

Porukan yhteishenki korostuu vaativissa harjoituksissa. Kaveritsempillä pärjää tiukemmissakin paikoissa, kertovat aliupseerioppilaat Kainuun prikaatista.

– Esimerkiksi kun oli semmoinen yön yli kestävä harjoitus, jossa oli pitkät siirtymiset ja raskaat kantamukset. Kyllä siinä pärjäsi, kun oli kavereita auttamassa, kertoo aliupseerioppilas Jaakko Schroderus.

Haastavissa taisteluharjoituksissa pitää tavallaan kovettaa omaa henkistä kanttia, että jaksaa painaa.

– Haastavissa taisteluharjoituksissa pitää tavallaan kovettaa omaa henkistä kanttia, että jaksaa painaa. Kyllä siinä on kovaa painettakin, että pystyy tiukassa paikassa toimimaan, aliupseerioppilas Antti Aho kuvailee.

varusmies
varusmies Kuva: Yle, Marko Väänänen varusmies

Huonokuntoisia yhä enemmän

Myös fyysistä kanttia koetellaan erityisesti taistelu- ja marssiharjoituksissa. Varusmiesten kuntoluokissa kehitys on kulkenut niin, että huonokuntoisten määrä on noussut samalla kun erinomaisten määrä vähentynyt, kertoo kapteeni Heikki Nousiainen maavoimista.

Cooperin juoksutestissä keskimääräinen tulos on pysynyt viime vuodet suunnilleen samana 2450 metrissä. Palveluksen aikana juoksutestin tulos paranee 150–170 metriä.

Osa on hyvässä kunnossa fyysisesti, mutta sitten on niitä, joilla ei ole ollut liikuntaharrastusta, ja heillä on sitten intissäkin haasteita.

Huonokuntoisen ei ole syytä ahdistua, sillä armeijan räätälöidyllä aloituksella kuntoa kohotetaan tasoryhmissä portaittain.

Varusmiehet itse ovat huomanneet, että oma ikäluokka jakautuu hyvä- ja huonokuntoisiin.

– Omassa kaveriporukassa on kyllä tosi hyväkuntoista porukkaa, mutta sitten toisaalta on aika paljon sellaisiakin, jotka tarvitsisivat enemmän liikuntaa eli porukka on hyvin vaihtelevaa, sanoo aliupseerioppilas Jaakko Schroderus Kainuun prikaatista.

– Osa on hyvässä kunnossa fyysisesti, mutta sitten on niitä, joilla ei ole ollut liikuntaharrastusta, ja heillä on sitten intissäkin haasteita, tuumii aliupseerioppilas Antti Aho Kainuun prikaatista.

Toimittaja: SUSANNA EKFORS

Lisää ohjelmasta

silmätippaa laitetaan
silmätippaa laitetaan Kuva: Yle, Henrik Leppälä silmätippaa laitetaan
Omalääkärin vastaanotolla opetetaan elvyttämistä.
Omalääkärin vastaanotolla opetetaan elvyttämistä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
vanhat metallipurkit,
vanhat metallipurkit, Kuva: Yle, Dmitri Volgin vanhat metallipurkit
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan.
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan. Kuva: Akseli Muraja rakkaus,etäsuhteet,lapsiperheet,kaukorakkaus
Kommentit