Hyppää pääsisältöön

Laihian ylpeät nuukat

Laihialaisten keinot säästäväisyyteen ovat laajalti Suomessa tunnettuja. Vitsailusta huolimatta laihialaiset itse ovat nuukuudestaan ylpeitä. Tyhmähän se on, joka rahansa turhaan hukkaa. Helinä Lappalaisen puolihumoristisin keinoin toteutettu ajankohtaiskuvaus Laihiasta ja laihialaisten maineikkaasta säästäväisyydestä on vuodelta 1973.

Keitä ovat laihialaiset, nuo Pohjanmaan ylpeät ja Suomen ensimmäisiksi asukkaiksikin kehutut ihmiset? Sanonnan mukaan he hakevat vetensä Vaasan edustalta merestä, siinä kun tulee suolakin samalla. Toisen tarinan mukaan he välttävät kirkkokolehdin koko kyläyhteisön voimin, näytellyllä ja hyvin ajoitetulla sairaskohtauksella.

Tutkijoiden mukaan laihialaisten maine on lähtöisin jo 1800-luvun nälänhädän aikaisista tapahtumista. Kun ruoasta oli puutetta, päättivät alueen asukkaat koota yhteisiä ruokavarastoja kaikille säännösteltäviksi. Tieto ruoka-aitoista kuitenkin levisi Laihian ulkopuolelle ja pian Laihialle vaelsi muita nälästä kärsiviä suomalaisia. Laihialaiset olivat kuitenkin päättäneet pitää ruokavarastot vain oman seutukuntansa piirissä.

Tarinoiden mukaan ruokaa anelevia ulkopuolisia tunkeilijoita karkotettiin Laihialta melko kovakouraisestikin. Karkotetut tietysti suuttuivat tästä. He alkoivat levittää tarinoita laihialaisten saituudesta sekä siitä, etteivät nämä suostu jakamaan omastaan edes nälkäkuoleman uhatessa.

Ajan myötä tarinat laihialaisten säästäväisyydestä ovat saaneet absurdejakin piirteitä ja ne ovat keventyneet lähinnä vitseiksi sekä pieneksi piikittelyksi.

Kunnanjohtaja Kauko Rikala esittelee miten kahvittelu päätetään mahdollisimman taloudellisesti.
Laihian kunnallisvaltuuston jäsen esittelee miten kahvittelu päätetään taloudellisesti. Kunnanjohtaja Kauko Rikala esittelee miten kahvittelu päätetään mahdollisimman taloudellisesti. Kuva: Yle kuvanauha laihialaiset
Junalippujen hinnoittelusta pöyristynyt laihialaismies keksi keinon säästää.
Junalippujen hinnoittelusta pöyristynyt laihialaismies keksi keinon matkustaa halvemmalla. Junalippujen hinnoittelusta pöyristynyt laihialaismies keksi keinon säästää. Kuva: Yle kuvanauha laihialaiset
Laihian kirkko piti rakentaa kivestä, mutta päädyttiin rakentamaan halvemmasta puusta.
Laihian kirkko piti rakentaa kivestä, mutta päädyttiin rakentamaan halvemmasta puusta. Samalla puhkesi todellinen kirkkoriita. Laihian kirkko piti rakentaa kivestä, mutta päädyttiin rakentamaan halvemmasta puusta. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Laihialaiset ovat itse sitä mieltä, että vitsit ja tarinat heidän nuukuudestaan syntyvät köhyempien naapurien kateudesta. Säästäväisiä he kuitenkin ovat ja ylpeitä siitä. Ohjelmassa nähdäänkin useita dramatisoituja jaksoja, joissa paikalliset esittelevät omia, vitseihin pohjautuvia säästäväisyyskikkojaan. Laihialaisten ylpeys ja rakkaus kotipaikkaansa kiteytyy vanhaan laihialaiseen sananlaskuun: "Jos ei oo Laihialta, niin ei oo paljon mistään."

1970-luvulla laihialaisten pääelinkeinona oli maatalous, mutta kunnassa pyrittiin voimakkaasti lisäämään alueen teollistumista. Väestöltään kasvavan kunnan ongelmana oli työpaikkojen puute. Monet asukkaat joutuivatkin käymään muualla töissä. Ohjelmavuonna yksin Vaasassa työskenteli päivittäin yli 600 laihialaista.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto