Hyppää pääsisältöön

Laihian ylpeät nuukat

Laihialaisten keinot säästäväisyyteen ovat laajalti Suomessa tunnettuja. Vitsailusta huolimatta laihialaiset itse ovat nuukuudestaan ylpeitä. Tyhmähän se on, joka rahansa turhaan hukkaa. Helinä Lappalaisen puolihumoristisin keinoin toteutettu ajankohtaiskuvaus Laihiasta ja laihialaisten maineikkaasta säästäväisyydestä on vuodelta 1973.

Keitä ovat laihialaiset, nuo Pohjanmaan ylpeät ja Suomen ensimmäisiksi asukkaiksikin kehutut ihmiset? Sanonnan mukaan he hakevat vetensä Vaasan edustalta merestä, siinä kun tulee suolakin samalla. Toisen tarinan mukaan he välttävät kirkkokolehdin koko kyläyhteisön voimin, näytellyllä ja hyvin ajoitetulla sairaskohtauksella.

Tutkijoiden mukaan laihialaisten maine on lähtöisin jo 1800-luvun nälänhädän aikaisista tapahtumista. Kun ruoasta oli puutetta, päättivät alueen asukkaat koota yhteisiä ruokavarastoja kaikille säännösteltäviksi. Tieto ruoka-aitoista kuitenkin levisi Laihian ulkopuolelle ja pian Laihialle vaelsi muita nälästä kärsiviä suomalaisia. Laihialaiset olivat kuitenkin päättäneet pitää ruokavarastot vain oman seutukuntansa piirissä.

Tarinoiden mukaan ruokaa anelevia ulkopuolisia tunkeilijoita karkotettiin Laihialta melko kovakouraisestikin. Karkotetut tietysti suuttuivat tästä. He alkoivat levittää tarinoita laihialaisten saituudesta sekä siitä, etteivät nämä suostu jakamaan omastaan edes nälkäkuoleman uhatessa.

Ajan myötä tarinat laihialaisten säästäväisyydestä ovat saaneet absurdejakin piirteitä ja ne ovat keventyneet lähinnä vitseiksi sekä pieneksi piikittelyksi.

Kunnanjohtaja Kauko Rikala esittelee miten kahvittelu päätetään mahdollisimman taloudellisesti.
Laihian kunnallisvaltuuston jäsen esittelee miten kahvittelu päätetään taloudellisesti. Kunnanjohtaja Kauko Rikala esittelee miten kahvittelu päätetään mahdollisimman taloudellisesti. Kuva: Yle kuvanauha laihialaiset
Junalippujen hinnoittelusta pöyristynyt laihialaismies keksi keinon säästää.
Junalippujen hinnoittelusta pöyristynyt laihialaismies keksi keinon matkustaa halvemmalla. Junalippujen hinnoittelusta pöyristynyt laihialaismies keksi keinon säästää. Kuva: Yle kuvanauha laihialaiset
Laihian kirkko piti rakentaa kivestä, mutta päädyttiin rakentamaan halvemmasta puusta.
Laihian kirkko piti rakentaa kivestä, mutta päädyttiin rakentamaan halvemmasta puusta. Samalla puhkesi todellinen kirkkoriita. Laihian kirkko piti rakentaa kivestä, mutta päädyttiin rakentamaan halvemmasta puusta. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Laihialaiset ovat itse sitä mieltä, että vitsit ja tarinat heidän nuukuudestaan syntyvät köhyempien naapurien kateudesta. Säästäväisiä he kuitenkin ovat ja ylpeitä siitä. Ohjelmassa nähdäänkin useita dramatisoituja jaksoja, joissa paikalliset esittelevät omia, vitseihin pohjautuvia säästäväisyyskikkojaan. Laihialaisten ylpeys ja rakkaus kotipaikkaansa kiteytyy vanhaan laihialaiseen sananlaskuun: "Jos ei oo Laihialta, niin ei oo paljon mistään."

1970-luvulla laihialaisten pääelinkeinona oli maatalous, mutta kunnassa pyrittiin voimakkaasti lisäämään alueen teollistumista. Väestöltään kasvavan kunnan ongelmana oli työpaikkojen puute. Monet asukkaat joutuivatkin käymään muualla töissä. Ohjelmavuonna yksin Vaasassa työskenteli päivittäin yli 600 laihialaista.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.