Hyppää pääsisältöön
Aihesivun #vaalit56 pääkuva

Mikä on #vaalit56?

Kekkosen vaalijuliste vuodelta 1956
Kekkosen vaalijuliste vuodelta 1956 Kuva: Yle / Keskustan ja maaseudun arkisto vaalit56

#vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

Siis siirtykäämme 60 ajassa taaksepäin, jolloin vaalin tuloksesta ei ole vielä tietoa. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta - YYA. Kiitos siitä 85-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seisoo vielä Paasikiven takana, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä? Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin.

Yksi ehdokkaista on pääministeri maalaisliiton Urho Kekkonen. Hänen mahdollisuuksiaan heikentää lehdistön käynnistämä ennennäkemätön lokakampanja. Maalaisliitto kalastelee ehdokkaalleen ääniä iskulauseella: Paasikiven-Kekkosen linja turvattava!

Presidentinvaalien seuranta käynnistyy 15.2.

Presidentinvaalit ovat kaksiosaiset. Valitsijamiesvaalit pidetään 16.-17.1 ja varsinaiset presidentinvaalit 17.2. Seuraa kuinka vaaleissa lopulta käy. Kerromme twitterissä ja facebookissa, miten tapahtumat etenevät.

Twitteristä löytyvät seuraavat tilit:

Päätiliä @vaalit56 seuraamalla näkee tapahtumien etenemisen.

Millä tavoin Neuvostoliitto ohjailee suurlähetystön @Tehtaankatu kautta vaalien kulkua?

Kuinka maalaisliiton puoluesihteeri Arvo Korsimon oloinen @Vaalipäällikkö vauhdittaa Kekkosen taivalta maan päämieheksi?

Miten @Sensaatiosanoma lokakampanjallaan yrittää tuhota Kekkosen vaalikampanjaa?

Kuinka politiikan kommenttaattori @Syvakurkku56 analysoi vaalien kulkua?

Kuinka silloisen pääministerin kampanja sujui? @UrhoKKekkonen vaalikampanjaa pääset seuraamaan ja kommentoimaan twitterissä.

Kekkosen vaalikampanjaa pääset seuraamaan myös facebookissa Kekkonen presidentiksi -kampanjasivulla.

Parhaiten kiihkeän vaalikampailun seuraaminen sujuu #vaalit56-verkkosivun kautta.

Puolueiden asettamat presidenttiehdokkaat:

  1. Urho Kekkonen - Maalaisliitto
  2. K-A. Fagerholm - Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue
  3. Sakari Tuomioja - Kansallinen Kokoomus
  4. Eero Rydman - Suomen Kansanpuolue
  5. Eino Kilpi - Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
  6. Ralf Törngren - Ruotsalainen kansanpuolue

Lisämateriaalia:

Ralf Törngrenin vaalikampanjasta
Ralf Törngrenin vaalikampanjasta faecebookissa

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#vaalit56

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Sensaatio sanoo suorat sanat!

    Pahiten v.-56 Kekkosta vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

    Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Pahiten vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

  • Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

    Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

    Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin monin tavoin. Kun Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan, se ei epäröinyt kertoa Suomen valtiojohdolle, että elokuvassa oli Neuvostoliitolle epäystävällisiä kohtauksia. Porkkalan palautus ja erityisesti sen ajoitus aikataulutettiin Suomen presidentinvaaleja ajatellen.