Hyppää pääsisältöön

Paremman elämän puolesta vuodesta 2007

Elämä pelissä on taistellut paremman elämän puolesta lähes vuosikymmenen ajan. Samalla hanke on tuottanut paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin yhteydestä.

Ensimmäinen tuotantokausi toteutettiin vuonna 2007 teemalla ”Kuinka vanhaksi haluat elää?”. Tarinatalo (nykyään ITV Studios Finland) toteutti tv-sarjan yhteistyössä Ylen kanssa. Duodecim ja Kansanterveyslaitos kehittivät nettitestin.

Ylen verkkosivuilla julkaistu elintapoja kartoittava verkkotesti tuotti vastaajalleen keskimääräisen eliniän ennusteen. Ennuste perustui Kansanterveyslaitoksen Finriski-tutkimukseen osallistuneiden suomalaisten terveyskäyttäytymis-, asenne- ja riskitietoihin, joita verrattiin noin 25-vuotisen seurannan aikana tapahtuneeseen kuolleisuuteen.

Elinajanodotetesti oli menestys ja se oli julkaisuvuonnaan Ylen kaikkien aikojen suosituin verkkosovellus. Testi tehtiin yli 600 000 kertaa. Tv-sarjassa tunnetut suomalaiset saivat elämäntapavalmennusta ja katsojat pääsivät itse testaamaan elintapamuutosten vaikutusta eliniän ennusteeseen. Kymmenet elleivät sadat tuhannet ihmiset tekivät testin useamman kerran nähdäkseen miten erilaiset elämäntapamuutokset vaikuttavat ennusteeseen.

Moni testin tehnyt ihminen ilmoitti, että ei halua erityisen pitkää vaan pikemminkin onnellista elämää.

Verkkotestin palauteosiossa moni testin tehnyt ihminen ilmoitti, että ei halua erityisen pitkää vaan pikemminkin onnellista elämää. Tämä kirvoitti idean toisesta tuotantokaudesta. Vuoden 2009 lopulla esitetyssä Elämä pelissä – Onnellisuuden salaisuus –ohjelmassa käsiteltiin henkiseen hyvinvointiin liittyviä arvoja, asenteita ja toimintatapoja. Sarjan päähenkilöt saivat onnellisuusvalmennusta. Kaikille suomalaisille avoin onnellisuustesti oli laaja yli 70 kysymyksen patteristo, johon vastasi yli 140 000 ihmistä.

Vuonna 2012 julkistettiin kolmas tuotantokausi, joka yhdisti edeltävien kausien kysymyksiä. Teemaksi nimettiin ”Voiko siihen kuolla” ja valmennuksen keskiöön nostettiin kyky sietää arkisia vastoinkäymisiä. Katsojille tarjottiin ensimmäistä kertaa ohjelman aihepiiriin liittyvää sähköpostivalmennusta. Peräti 410 000 suomalaista selvitti verkkotestin avulla V-indeksinsä. Valmennukseen osallistui 52 000 ihmistä.

Onnellisuuden salaisuus

Toisen tuotantokauden onnellisuustestissä terveys, parisuhde, lapset, ystävät, rakkaus ja huumori arvioitiin vastaajien spontaaneissa arvioissa tärkeimmiksi onnellisuuden lähteiksi. Onnellisuuden kokemus väheni merkittävästi, jos näihin kaikille ihmisille tärkeisiin perusasioihin oltiin tyytymättömiä.

Ansiotaso, koulutus ja muut ulkoiset tekijät vaikuttivat koettuun onnellisuuteen varsin vähän, kuten aiempi tutkimuskin kertoo. Ylivoimaisiksi onnen lähteiksi osoittautuivat kansainvälisessäkin tutkimuksessa korostuneet optimismi, luottamus hyvään tulevaisuuteen, kiitollisuus, elämän arvon ja merkityksellisyyden kokemus ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen. Näille tekijöille ominaista on, että ne ovat pääsääntöisesti riippumattomia ympäristötekijöistä.

Parhaiten onnellisuutta ennustava kysymys Onnellisuuden salaisuus -testissä oli: Kuinka luottavaisesti suhtaudut tulevaisuuteen? Vahvasti sidoksissa siihen oli kiitollisuuden kokemus. Myönteinen mieli kykenee suhtautumaan rakentavasti elämän väistämättömiin ristiriitoihin, muutoksiin, menetyksiin ja sairauksiin. Huumori, epäitsekkyys ja muut psyyken ”kypsät puolustusmekanismit” kulkevat käsi kädessä niin psyykkisen kuin somaattisen hyvinvoinnin kanssa. Ne auttavat hallitsemaan vastoinkäymisiä niin, että toimintakyky ja ihmissuhteet säilyvät. Monet aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että myönteiset ihmiset voivat raskaankin henkisen tai fyysisen taakan alla kokea vahvaa uskoa parempaan tulevaisuuteen ja kokea elävänsä hyvää ja onnellista elämää.

Toiveikkaat ovat myös terveitä

Elämä pelissä -onnellisuusaineiston ehkä tärkein löydös oli, että luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen eli toiveikkuus oli yhteydessä myös terveellisiin elämäntapoihin. Yhteys säännölliseen liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon, tupakoimattomuuteen, alkoholin kohtuukäyttöön ja hyvään stressinhallintaan oli vahva. Toiveikkuus liittyi vahvasti myös parisuhdetyytyväisyyteen ja hyviin sosiaalisiin suhteisiin, joiden on osoitettu ennustavan parempaa terveyttä ja pidempää eliniän ennustetta.

Lena, Ninja, Heidi ja Wilma
Lena, Ninja, Heidi ja Wilma elämä pelissä

Terveyteen olennaisesti vaikuttavista tekijöistä tutkittiin erityisesti niitä, joihin voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Kielteisimmin tulevaisuuteen suhtautuvien suomalaisten liikuntatottumukset ja ravitsemus eivät näyttäneet edistävän terveyttä. Elämä pelissä -elinikälaskurin mukaan kielteisimmin tulevaisuuteen suhtautuvan ryhmän keskimääräinen eliniän ennuste on yli kymmenen vuotta huonompi kuin niiden, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen kaikkein myönteisimmin.

Kielteisesti tulevaisuuteen suhtautuvista yli puolet ei harrastanut liikuntaa juuri lainkaan, kun taas myönteisistä yli 85 prosenttia liikkui vähintään niin paljon, että liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset saavutetaan. Myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuvat söivät merkittävästi enemmän kasviksia ja hedelmiä.

Kielteisistä noin kaksi kertaa useampi tupakoi ja savukkeita kului noin kolme kertaa enemmän kuin myönteisillä. Alkoholin viikoittaisessa kulutuksessa ei ollut kielteisten ja myönteisten välillä ollut suurta eroa, mutta kielteisistä noin kaksi kertaa useampi joi itsensä vähintään kerran viikossa humalaan.

Muutos keskimääräisessä elinajanodotteessa oli samaa luokkaa kuin, jos ryhmän kaikki tupakoijat olisivat lopettaneet tupakoinnin!

Vastoinkäymisten sietämistä opettaneen kolmannen Elämä pelissä -kauden valmennukseen osallistuneita lähestyttiin lähes kaksi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen uudella kyselyllä. Siihen vastanneiden 11 000 ihmisen joukossa myönteisyys oli lisääntynyt ja koko ryhmän keskimääräinen eliniän ennuste oli 0,8 vuotta korkeampi kuin ensimmäisellä vastauskierroksella. Muutos on suuri, sillä osalla valmennukseen osallistuneista elintavat olivat jo alunperin niin hyvät, että korotusmahdollisuutta ei ollut juuri lainkaan. Yksi tapa hahmottaa muutos on, että se on yhtä suuri kuin jos kaikki valmennukseen osallistuneet tupakoitsijat (17 prosenttia vastanneista) olisivat lopettaneet tupakoinnin.

Kiinnostavaa oli, että ohjelman yhteydessä toteutettu hyvinvointia edistävä sähköpostivalmennus koettiin hyödyllisimmäksi vähiten koulutetussa ryhmässä, jossa tapahtui myös suurin myönteinen muutos eliniän ennusteessa. Vähiten koulutetuilla oli lähtötilanteessa toki myös eniten eliniän korotuspotentiaalia johtuen keskimäärin muita epäterveellisemmistä elintavoista.

Myönteisyyttä voi oppia

Riittävän tasavertainen mahdollisuus hyvään koulutukseen ja työhön tuottaa terveyttä. Mielekäs työ tuo elämälle arvoa ja merkityksellisyyden tunnetta. Työttömyys taas on välitön terveysriski. Työttömäksi joutuminen oli Elämä pelissä -kyselyn eniten onnellisuutta vähentävä elämänmuutos. Jos sairaus ei uhannut toimintakykyä, ei vakavakaan sairastuminen vaikuttanut onnellisuuden kokemukseen läheskään yhtä paljon kuin työttömäksi joutuminen. Työhön tai harrastuksiin liittyvä mielihyvä ja yhteisöön kuuluminen tuottavat parhaimmillaan suurimpia onnellisuuden tunteita.

Korkea koulutus ja tulotaso tuottavat keskimäärin parempaa terveyttä. Tämä yhteys kuitenkin katoaa, jos ihminen ei ole tyytyväinen työhönsä ja perheeseensä. Yleisesti ottaen Elämä pelissä -aineistojen pohjalta voi sanoa, että terveys, työ, parisuhde tai lapset eivät tee välttämättä onnelliseksi, mutta näihin arkisten rakenteiden menettäminen tekee onnettomaksi ja lisää sairastavuutta.

Toivoa pitäisi siis ylläpitää ja valaa ihmisiin. Myönteisen asenteen osalta opittavissa olevan osuuden on kaksostutkimuksissa arvioitu olevan jopa 70 prosenttia. Elämä pelissä on osoittanut, että verkkotesti ja -valmennus lisäsivät osallistujien keskimääräistä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Miljoonan euron kysymys onkin, kuinka toiveikkuuden terveyttä edistävä sanoma saataisiin siirtymään uskoa eniten tarvitseville toivottomille.

  • Studio täyttyi rakkaudesta

    Yhteenveto sarjan viimeisestä jaksosta

    Elämä pelissä –ohjelman viimeisessä jaksossa selvitettiin, miten pariskunnat ovat onnistuneet soveltamaan Saarenmaan kesäisen parisuhdevalmennuksen opetuksia arjessaan. Päätösjakso uusitaan Yle TV1:llä perjantaina 11.3. klo 23.00 ja sunnuntaina 13.3. klo 10.00.

  • Uudet rakkausarviot julkistetaan

    Parit saavat uudet rakkausarviot sarjan viimeisessä jaksossa

    Elämä pelissä –ohjelman viimeisessä jaksossa selviää, onko Tony Dunderfeltin valmentamien pariskuntien rakkaus vahvistunut. Lena ja Olli, Toni ja Heidi sekä Ninja ja Yoshiki kertovat, miten he ovat onnistuneet soveltamaan Saarenmaan kesäisen valmennusleirin opetuksia arjessaan. Sarjan päätösjakso esitetään sunnuntaina 6.3. klo 19.30.

  • Kyyneleet virtasivat parisuhdeleirillä

    Tiivistelmä kuudennen jakson tapahtumista

    Onnen ja liikutuksen kyynelet valtaavat parisuhdeleirin, kun Tony pisti Elämä pelissä –ohjelman viime jaksossa kunkin valmennettavan kirjoittamaan ja pitämään puolisolleen kiitospuheen. Kuudes jakso uusitaan sunnuntaina 6.3. klo 14:30 ja maanantaina 7.3. klo 9:30.

  • Tonyn tv-harjoite: Kiitospuhe puolisolle

    Ohjeet kiitollisuus-harjoitteen tekemiseen

    Tunnetko, että puolisosi ei arvosta sinua niin paljon kuin pitäisi? Entä oletko itse ilmaissut hänelle kiitollisuutta niin usein kuin hän olisi ansainnut? Psykologi Tony Dunderfelt antaa ohjeet, kuinka kumppanit voivat kirjoittaa ja pitää toisilleen rakkautta syventävän kiitospuheen. Elämä pelissä -parit tekivät saman harjoitteen sarjan kuudennessa jaksossa.