Hyppää pääsisältöön

Sosiaalisen median kehitys vie kohti monimuotoista ja hajautettua julkaisua

Kun suomalainen netin käyttäjä haluaa tietää, mitä maailmassa tapahtuu, hän - todennäköisemmin kuin muualla - avaa jonkin tiedotusvälineen verkkosivun. Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan sanomalehtien digitaalinen tavoittavuus Suomessa on 80%. Ylen tekemän tutkimuksen mukaan viidennes - noin 22 % suomalaisista - ei seuraa säännöllisesti uutisia internetissä. Suosittelun merkitys sisältöjen leviämisessä on merkittävä - on siis tehtävä suosittelemisen arvoista, kiinnostavaa ja ainutlaatuista sisältöä.


Samalla kun tähtäämme siihen, että omat palvelumme ovat suomalaisille korvaamattomia, olemme tietoisia siitä että yhä useampi odottaa saavansa sisällöt somen kautta. Some onkin nuorille suunnatuissa ohjelmissa aina osa konseptia ja sisällön julkaisusuunnittelua. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä ovat #LoveMilla, Docventures ja Yle Kioski.


Tekijänoikeudet ja esitysoikeudet mahdollistavat monimuotoisen julkaisemisen yhä useammin. Mittausmenetelmät eri julkaisutapojen asiakkuusarvon todentamiseksi ovat kehittyneet ja kehitämme niitä edelleen.



Systemaattinen muiden alustoilla julkaiseminen yleistyy - ilmiöistä käytetään englanniksi nimitystä “distributed content”. Ilmiö on merkittävyydeltään samaa luokkaa kuin 2004 keksitty ja aikansa elänyt “Web 2.0” tai pian sen jälkeen syntynyt ja yhä käytössämme oleva “sosiaalinen media”.



“Hajautetulla” tai “levittäytyvällä julkaisemisella” on aikanaan huomattavat vaikutukset media-alaan, mutta vielä on liian aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia meillä pohjoismaissa on mediatoimijoiden kannalta näkyvissä. Vakiintunutta suomenkielistä termiäkään ilmiölle ei vielä taida olla. Ensi signaaleja on kuitenkin havaittavissa - esimerkiksi ruotsissa ensimmäiset mediatoimijat ovat tehneet Facebookin kanssa sopimuksia Facebook Instant Articles - julkaisemisesta. Ne siis alkavat julkaista sisältöjään ja myydä mainoksia suoraan Facebookiin - sen lisäksi että tarjoavat omia verkkopalvelujaan.



Sosiaalinen media on nykyään jo korvaamaton viestinnän ja asiakaspalvelun väline.



Toimittajille ja tarinankertojille yhteistyö yleisön kanssa on yhä tavallisempaa. Osallistuminen ohjelman suunnitteluun ja toimittajan työhön vaikuttamiseen kiinnostaa monia. Toimittajat ja asiantuntijat toimivat luontevasti sosiaalisessa mediassa työ- ja ammattiroolissaan, mikä ei vielä joitain vuosia sitten ollut ollenkaan itsestäänselvyys.



Sosiaalisen median kulttuuria ja toimintatapoja on Ylessä luotu ja kehitetty jo reilut kymmenen vuotta - uusia ammattinimikkeitä kuten sosiaalisen median tuottaja ja yhteisömanageri on vakiintunut käyttöön ja sosiaalisesta televisiosta ja radiosta on tullut arkipäivää.



Millaisia kehityskulkuja itse seuraat kiinnostuneimpana?

  • Yleisön toiveista, arkiston aarteista – radiodraamatoiveita ystävänpäivään

    Toivekuunnelmissa selvitetään rikoksia ja ihmissuhteita.

    Helmikuun kuuntelijatoiveissa seikkaillaan, jännitetään ja rakastetaan. Kauko Helovirta vie Majuri Marraksena kuulijat poliittisiin selkkauksiin Ylä-Safaniin. Tauno Palon ja Eeva-Kaarina Volasen tähdittämässä kuunnelmassa herätellään henkiin rakkaus vuosikymmenten takaa. Olavi Susikoski selvittää kauppaneuvoksen rouvan murhaa ja Laura Tervonen näyttelijättären kuolemaa. Vahtosen vanha murhamysteeri herätetään eloon kuunnelmassa Vahtonen muistoissamme.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.