Hyppää pääsisältöön

Sosiaalisen median kehitys vie kohti monimuotoista ja hajautettua julkaisua

Kun suomalainen netin käyttäjä haluaa tietää, mitä maailmassa tapahtuu, hän - todennäköisemmin kuin muualla - avaa jonkin tiedotusvälineen verkkosivun. Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan sanomalehtien digitaalinen tavoittavuus Suomessa on 80%. Ylen tekemän tutkimuksen mukaan viidennes - noin 22 % suomalaisista - ei seuraa säännöllisesti uutisia internetissä. Suosittelun merkitys sisältöjen leviämisessä on merkittävä - on siis tehtävä suosittelemisen arvoista, kiinnostavaa ja ainutlaatuista sisältöä.


Samalla kun tähtäämme siihen, että omat palvelumme ovat suomalaisille korvaamattomia, olemme tietoisia siitä että yhä useampi odottaa saavansa sisällöt somen kautta. Some onkin nuorille suunnatuissa ohjelmissa aina osa konseptia ja sisällön julkaisusuunnittelua. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä ovat #LoveMilla, Docventures ja Yle Kioski.


Tekijänoikeudet ja esitysoikeudet mahdollistavat monimuotoisen julkaisemisen yhä useammin. Mittausmenetelmät eri julkaisutapojen asiakkuusarvon todentamiseksi ovat kehittyneet ja kehitämme niitä edelleen.



Systemaattinen muiden alustoilla julkaiseminen yleistyy - ilmiöistä käytetään englanniksi nimitystä “distributed content”. Ilmiö on merkittävyydeltään samaa luokkaa kuin 2004 keksitty ja aikansa elänyt “Web 2.0” tai pian sen jälkeen syntynyt ja yhä käytössämme oleva “sosiaalinen media”.



“Hajautetulla” tai “levittäytyvällä julkaisemisella” on aikanaan huomattavat vaikutukset media-alaan, mutta vielä on liian aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia meillä pohjoismaissa on mediatoimijoiden kannalta näkyvissä. Vakiintunutta suomenkielistä termiäkään ilmiölle ei vielä taida olla. Ensi signaaleja on kuitenkin havaittavissa - esimerkiksi ruotsissa ensimmäiset mediatoimijat ovat tehneet Facebookin kanssa sopimuksia Facebook Instant Articles - julkaisemisesta. Ne siis alkavat julkaista sisältöjään ja myydä mainoksia suoraan Facebookiin - sen lisäksi että tarjoavat omia verkkopalvelujaan.



Sosiaalinen media on nykyään jo korvaamaton viestinnän ja asiakaspalvelun väline.



Toimittajille ja tarinankertojille yhteistyö yleisön kanssa on yhä tavallisempaa. Osallistuminen ohjelman suunnitteluun ja toimittajan työhön vaikuttamiseen kiinnostaa monia. Toimittajat ja asiantuntijat toimivat luontevasti sosiaalisessa mediassa työ- ja ammattiroolissaan, mikä ei vielä joitain vuosia sitten ollut ollenkaan itsestäänselvyys.



Sosiaalisen median kulttuuria ja toimintatapoja on Ylessä luotu ja kehitetty jo reilut kymmenen vuotta - uusia ammattinimikkeitä kuten sosiaalisen median tuottaja ja yhteisömanageri on vakiintunut käyttöön ja sosiaalisesta televisiosta ja radiosta on tullut arkipäivää.



Millaisia kehityskulkuja itse seuraat kiinnostuneimpana?

  • Areenan haku löytää nyt paremmin

    Areena-hakua on uudistettu

    Yksi useimmin kuulluista toiveista Areenan käyttäjiltä on ollut Areenan haun parempi toimivuus. Onkin ilo kertoa, että ensimmäiset askeleet haun kehittämiseksi on nyt tehty. Aiemmin Areenan haku on pitkälti perustunut ohjelmien nimiin. Toisin sanoen hakulaatikkoon on kirjoitettu ohjelman nimi ja käyttäjälle on näytetty nimellä löytyvät ohjelmat.

  • Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

    Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

    Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Areenan Samsung-sovelluksen ongelmia ratkottu

    Samsung-ongelmia ratkottu

    Joitakin Samsungin vuosina 2015 ja 2016 valmistettuja äly-tv-laitteita ja niiden Areena-sovellusta vaivannut vika on korjattu. Ongelmana oli, että kaikki Areena-sisällöt eivät toistuneet laitteilla, jotka olivat saaneet Samsungin julkaiseman sovelluspäivityksen. Ongelma korjattiin tekemällä muutoksia Areenan taustajärjestelmiin.