Hyppää pääsisältöön

Tehdä myyräntyötä, vääntää peistä - usein ilmiannettuja fraasirikoksia

kirjeita Aristoteleen kantapäälle
kirjeita Aristoteleen kantapäälle aristoteleen kantapää

Aristoteleen kantapäälle saapuu viikoittain lukuisia viestejä, kirjeitä ja twiittejä, joissa ilmiannetaan fraasirikoksia tai kehutaan hyviä kielenkäyttäjiä. Kiitos niistä! Aika ajoin viesteissä on mukana ilmauksia, jotka olemme käsitelleet ohjelmassa jo aiemmin, mutta jotka jatkuvasti häiritsevät herkkäkielikorvaisten kansalaisten elämää. Päätimme ohjelman 10-vuotisen taipaleen kunniaksi koota tähän muutamia vanhoja vastauksia uusiin kysymyksiin. Ensimmäinen Aristoteleen kantapää nimittäin lähetettiin 2.1.2006.

Vääntää peistä

Otetaan ensin turkulaisen nimimerkki Sanan säilän ehdotus viikon fraasirikokseksi. Hän lähetti kirjeensä mukana Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsentiedotteen, jonka kuvatekstissä kerrotaan, että ”Poliitikot väänsivät peistä paneelissa”.

- Yleensä kättä väännetään, mutta peistä taitetaan. Ovatko poliitikot kuitenkin niin kieroja, että heillä peitsikin vääntyy mutkalle, kyselee Sanan säilä.

Pasi Heikura käsitteli vääntyneitä peitsiä ohjelmassa huhtikuussa 2015.

Kuin peitsi voihin!

Suotta väitetään, että ritarillisuus olisi maailmasta kadonnut. Saimme nimittäin postia nimimerkiltä Rutinaritari Hämeestä. Hän oli lukenut helmikuussa Helsingin Sanomista seuraavanlaisen otsikon:

"Puolueet vääntävät peistä Suomen puolustuspolitiikasta."

Rutinaritari ällistelee ilmausta: ”Peitsen vääntäminen kuulostaa kieroutuneelta jopa poliitikoille – kuka nyt väännellyllä peitsellä enää mitään tekee? Kun ritarit haarniskoissaan syöksyivät ratsujensa selissä toisiaan vastaan, peitset taittuivat, ei niitä väännelty.” Aristoteleen kantapää on samaa mieltä, kättä väännetään, mutta peistä taitetaan. Syyllinen siis teroittakoon rangaistukseksi sanansa säilää ja opettakoot runoratsulleen parempia tapoja haarniska limassa!

Elias Lönnrot. Elias Lönnrotin syntymäkoti Paikkarin torppa Sammatissa.
Sana torpata ei tule torpasta. Elias Lönnrotin syntymätorppa sijaitsee Sammatissa. Elias Lönnrot. Elias Lönnrotin syntymäkoti Paikkarin torppa Sammatissa. Kuva: Yle/ Heli Savola elias lönnrot

Torpata

Kuulijamme Riitta lähestyi meitä kirjeellään, jossa pyysi tarkkaa selitystä sanalle torpata.
Torppausta käsiteltiin ohjelmassa toukokuussa 2012. Yleensä ihmiset lähettävät meille ilmiantoja muualla mediassa tehdyistä kielirikkeistä. Tällä kertaa kävi niin, että nimimerkki Äänimeri lähetti palautetta Pasi Heikuralle.

Torppauspäivä!

Keskellä maailman suurinta jääkiekkotapahtumaa, lajin MM-kisoja, on paikallaan kuunnella, miten kuulijaystävämme Äänimeri halusi tarkentaa erästä sivulausetta tammikuisesta ohjelmastamme. Mainitsimme teonsanan torpata, joka urheilukielessä on yleistynyt tarkoittamaan vastustajan fyysistä estämistä, yleensä jääkiekossa pelaajan taklaamista. Mutta torppaaminen ei olekaan johdannainen torpasta. Näin nimimerkki Äänimeri tarkentaa sanan etymologiaa:

”Mainitsitte ohjelmassanne urheilun yhteydessä torpata-sanan. Se on merimiesslangia ja tarkoittaa siivoamista. Minun ensimmäisiä laivatöitäni oli ottaa levanki ja pytsi ja torpata alakongin skotit ja turkki. Laivatöissä ollut urheiluselostaja Raimo ”Höyry” Häyrinen toi sanan jääkiekkopeleihin, missä torpattiin eli siivottiin vaikkapa maalinedustaa. Maakravut sitten luulivat sanan tarkoittavan kaikenlaista tappelua, mitä pelin aikana tehdään. Vastaavanlainen merenkulkutermin väärinymmärrys on reivata suuntaa. Reivaaminenhan tarkoittaa purjepinta-alan pienentämistä vaikkapa kovassa kelissä, ja se vaikuttaa laivan nopeuteen.”

Aivan erinomaista! Kiitos Äänimerelle ja verbaalivirtuoottiselle selostajalegendalle Raimo Häyriselle, joka muuten kesällä täyttää 72 vuotta. Nyt tiedämme, mitä teemme kun torppaamme!

muurahainen
Onko tässä alkuperäinen työmyyrä? Ruotsiksi ahkeraa puurtajaa kuvataan sanalla "arbetsmyra", työmuurahainen. muurahainen Kuva: Yle/ Jari Flinck muurahainen

Myyräntyö

Forssalainen kuulijamme lähetti fraasirikosilmiannon jutusta, jossa käsiteltiin sikäläisten poliitikkojen suhdetoimintaa. Forssan Lehden 9.3.2015 julkaistussa uutisessa Forssan Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä hehkuttaa kaupunginjohtaja Sami Sulkon verkostoitumiskykyä. Kehujen vahvistukseksi jutussa todetaan, että ”Tehty myyräntyö näkyy jo paikallisille yrityksille.” Käsittelimme harmittavan yleistä myyräntyö-sanan väärinkäyttöä Aristoteleen kantapään yleisönosastossa 11. lokakuuta 2015.

Myyräntyötä, työmyyriä

Ylen kulttuuriuutiset julkaisi lokakuussa verkkojutun suomalaisen kirjallisuuden viennistä Venäjälle. Vienti on nimittäin hiipunut Venäjän kehnon taloustilanteen vuoksi. Twitter-pseudonyymi Adam Seven lähetti Aristoteleen kantapäälle twiitin, jossa todetaan, että "toimittajalla taitaa olla hukassa käsite myyräntyö?". Näin Yle.fi:n jutussa todetaan:

”Venäjälle suuntautuvassa myyntityössä hyvät kontaktit ovat tärkeitä ja myös kääntäjillä on poikkeuksellinen asema. He tekevät aktiivisesti myyräntyötä Venäjällä ja yrittävät saada kustannustaloja innostumaan suomalaisista kirjoista”.

Kyllä. Adam Sevenin havainto pitää paikkansa. Toimittaja käyttää uutisessa myyräntyötä synonyymina myynnin edistämiselle tai lobbaukselle. Tosiasiassa myyräntyö tarkoittaa päinvastaista: fraasisanakirjan mukaan se on ”salassa tehtävää, vahingollista työtä”. Ilmeisesti toinen myyrä-sanonta, ahkeraa tarkoittava työmyyrä tekee myyräntyötä sanan oikean merkityksen hämärtämisessä.

kirjeita Aristoteleen kantapäälle
kirjeita Aristoteleen kantapäälle aristoteleen kantapää
kirjeita Aristoteleen kantapäälle
kirjeita Aristoteleen kantapäälle aristoteleen kantapää
kirjeita Aristoteleen kantapäälle
kirjeita Aristoteleen kantapäälle aristoteleen kantapää

Liuskoja ja luiskia

Kuulijamme Jussi Uudestakaupungista lähetti kirjeen, jossa kertoi, että sillä seuduin diftongit muljahtelevat niin, että kielikorva nyrjähtelee. Jussi liitti kirjeeseensä kopion Uudenkaupungin Sanomien Yleisönosastosta.

- Kuten paikallisen aviisin yleisönosastokirjoituksesta näkyy, kansalainen kärsii rikkinäisistä liuskoista niin, ettei saa venettä vedestä ylös. Naapurikunta Laitila panee vielä paremmaksi. Siellä nimittäin aivan kaupungin keskustassa komeilee erään rakennuksen seinässä kaksi kylttiä, joissa kummassakin lukee: Liuska talon päädyssä, Jussi kertoo.

Tässä vastaus Jussille. Se on peräisin ohjelmasta vuodelta 2009:

Liuskakaupalla luiskista

Äidinkielessämme on sanoja, joiden sekoittuminen toisiinsa tuottaa jatkuvasti päänvaivaa. Kaksi näistä sanoista ovat liuska ja luiska. Sana liuska johtuu etymologi Kaisa Häkkisen mukaan ilmeisesti verbistä liuskahtaa. Sanaa luiska ei Etymologisesta sanakirjasta löydy, mutta emme osune kauhean väärään, jos oletamme sen juontuvan verbistä luiskahtaa. Sanat ovat kuitenkin vanhoja, onhan liuskoja syntynyt liuskekivistä jo kivikaudella ja sanotaanhan ihmisen edeltäjiä ihmisapinoita luiskaotsaisiksi.

Liuska on nykyään paperia ja luiska asfalttia. Liuskalle kirjoitetaan tai tulostetaan, luiskaa pitkin ajetaan tai kävellään tasolta toiselle. Ja tähän liittyy kuulijaystävämme Nimettömän tämänkertainen ilmianto, joka menee näin:

"Taloyhtiössämme ovat nuoret äidit vaatineet porraskäytäviin LIUSKOJA lastenrattaita varten. Olemme asentaneet sinne luiskat, joihin he ovat sitten tyytyneet. Äskettäin Hesarissa toimittaja kertoi, kuinka juoppo makaa muistomerkin liuskalla. Minulle liuskalla ja luiskalla on täysin erilaiset merkitykset."

Jostain syystä u:n ja i:n muodostama diftongi on monelle meistä hankala erottaa. Toisaalta useimmille on helppoa erottaa se, juoko huikan vai hiukan. Aristoteleen kantapään fraasirikollisuudenehkäisyosasto ottaa asian kuitenkin omakseen ja laatii asiasta heti nelivärisen, valtakunnallisen julistekampanjan: Vain mäntti sekoittaa liuskan ja luiskan — tupakatta totta kai!

Pasi Heikura vuonna 2008.
Pasi Heikura vuonna 2008. Kuva: Yle/ Merja Hannikainen pasi heikura

Päivitetty 14.1.2016: otsikkoa muutettu.

Kommentit
  • Avaruusromua: Mitä on pluviofilia?

    Tiedätkö millainen ihminen on pluviofiili?

    Tiedätkö millainen ihminen on pluviofiili? Minä en tiennyt. En, ennen kuin katsoin netistä. Pluviofiili on ihminen, joka rakastaa sadetta. Ihminen, johon sade vaikuttaa rauhoittavasti ja inspiroivasti. Latinan kielen sana "pluvia" tarkoittaa sadetta. Mitä on sade? Se on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan. Se on kaikkea vedestä rakeisiin. Mitä muuta? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri