Hyppää pääsisältöön
Aihesivun #vaalit56 pääkuva

Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

Herttoniemen kansakoulu
Herttoniemen kansakoulu v.1950-luvun lopulla Herttoniemen kansakoulu Kuva: Museovirasto/Rácz István kansakoulu

Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta. Kansallista itsetuntoa oli luoneet onnistuneet vuoden 1952 olympialaiset.

Myös varsinainen pula-aika oli ohi. Kahvin oli viimeinen säännöstelty tuote ja sen myynti vapautettiin vuonna 1954. Kulutusyhteiskunta oli pikkuhiljaa syntymässä. Tätä auttoi kiivas talouskasvu, sillä BKT kasvoi vuosina 1946–1960 keskimäärin viisi prosenttia vuosittain.

Asunnoista oli pulaa

Sotien jälkeen lähes puoli miljoonaa evakkoa jouduttiin asuttamaan muualle Suomeen. Asunnoista oli pulaa ja asumistiheys oli suuri. Varsinkin kaupungeissa asuntoja oli vähän, sillä uusia asuntoja rakennettiin sodan jälkeen maaseudulle kolme kertaa enemmän kuin kaupunkeihin, vaikka samaan aikaan kaupunkien väkiluku kasvoi.

Suomessa oli vuoden 1956 alussa 4,3 miljoonaa asukasta, joista yli 60% asui maaseudulla. Siinä missä maaseudun rakennemuutos oli jo muualla Euroopassa alkanut, Suomessa perustettiin rintamamiehille ja evakoille vielä yli satatuhatta uutta pientilaa. Kuusikymmentäluvulla suuri osa näistä pienistä tiloista osoittautui elinkelvottomiksi.

Kiivain muutto maalta kaupunkiin ja lähiörakentaminen olivat vielä vuonna 1956 edessäpäin, mutta eivät kovinkaan kaukana. Asuntojen mukavuudet, kuten lämmin juokseva vesi olivat harvinaisuuksia, kodinkoneista puhumattakaan.

Nuoria riitti

Suurimmat sodan jälkeiset yli sadantuhannen lapsen ikäluokat olivat jo takanapäin, mutta silti vuonna v. 1955 syntyi vielä noin 90 000 lasta (nykyisin n. 57 000). Koulut ja talojen pihat pullistelivat lapsia. Tulevaa työvoimaa riitti sillä alle 14-vuotiaat olivat suurin väestöryhmä, kun nykyisin suurin ikäryhmä on 45 - 64 -vuotiaat.

Töihin mentiin nuorina ja väestön koulutustaso oli melko alhainen: 93 % oli suorittanut korkeintaan kansakoulun, keskikoulun oli suorittanut 4,5 % ja ylioppilastutkinnon vain 2,5 % väestöstä. Oppikoulut olivat maksullisia ja niihin oli pääsykokeet. Kymmenen vanhana käytännössä ratkaistiin tuleeko lapsesta herra vaiko duunari. Koko ikäluokalle yhteinen peruskoulu oli vielä 15 -20 vuoden päässä.

Lehmiä tuodaan yhteislautumelta Lammilta
Lehmiä tuodaan yhteislautumelta Lammilta Lehmiä tuodaan yhteislautumelta Lammilta Kuva: Museovirasto/Kyytinen Pekka 1950-luku
Uutta Maunulaa 1956. Metsäpurontie 23, 25.
Uutta Maunulaa 1956. Metsäpurontie 23, 25. Uutta Maunulaa 1956. Metsäpurontie 23, 25. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Grünberg Constantin maunula

Kotoa oli lähdettävä työn perässä

Tekninen kehitys kuten moottorisahat olivat vähentäneet lopullisesti töitä metsäkämppien tukinkaadossa.Työttömyys nousi 1950-luvulla, mutta työttömyyskorvauksia ei ollut olemassa nykymielessä. Työttömät määrättiin kotipaikkakunniltaan jopa satojen kilometrien päähän etelän kasvukeskuksiin siirtotyömaille. Hallitus vieläpä rajoitti koneiden käyttöä siirtotyömailla, jotta lapioimiehille riittäisi enemmän töitä.

Hyvinvointivaltio oli vasta syntymässä. Tosin sana hyvinvointivaltio oli jo olemassa suomen kielessä. Vuonna 1954 Mitä Missä Milloin -kirja esitteli sanan uusien suomen kieleen tulleiden sanojen joukossa. Sosiaaliturva oli vielä pitkälle köyhäinhoitoa, muutos oli kuitenkin aivan huulilla.

Vuonna 1956 kansaneläkkeestä poistui ansiosidonnaisuus. Se paransi huomattavasti eläkeläisten asemaa, sillä täysi kansaneläke oli kaksinkertainen vuoden 1937 lain mukaiseen eläkkeeseen verrattuna. Kun eläkkeitä alettiin nyt maksaa kuukausittain, moni iäkäs nainen maaseudulla ja iäkäs kotiäiti kaupungissa sai ensimmäistä kertaa säännöllisesti omaa rahaa.

Kansaneläkelain rinnalla toteutui myös pitkään vireillä ollut köyhäinhoitolain uudistus, kun huoltoapulaki hyväksyttiin vuonna 1956. Lain mukaan sosiaaliavun saamisen edellytyksenä ei ollut enää ehdoton köyhyys. Tämä merkitsi sitä, että ehkäisevää huoltoa voitiin antaa myös vähävaraiselle eikä vain täysin varattomalle.

Varsinainen hyvinvointivaltio syntyi kuitenkin vasta 1960- ja 70-luvuilla. Esimerkiksi sellaiset tärkeät uudistukset kuin äitiyspäiväraha ja sairausvakuutuslaki tulivat voimaan vasta vuonna 1964. Jälkimmäinen viimeisenä Euroopassa.

Isä ja tytär juomassa kahvia. Kuva Elanto -lehden kokoelmasta 1956.
Isä ja tytär juomassa kahvia 1956. Isä ja tytär juomassa kahvia. Kuva Elanto -lehden kokoelmasta 1956. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 1950-luku
Nuoriso esiintyy Helsingin kaupungin perustamassa nuorisokerhossa Elannon tiloissa Haka-kerhossa
Nuoriso esiintyy Helsingin kaupungin perustamassa nuorisokerhossa Elannon tiloissa Haka-kerhossa. Nuoriso esiintyy Helsingin kaupungin perustamassa nuorisokerhossa Elannon tiloissa Haka-kerhossa Kuva: Helsingin kaupunginmuseo haka-kerho

Kulttuuri haki uusia suuntia

Myös kulttuuri oli murroksessa. Kymmenen vuotta aikaisemmin päättynyt sota oli tietenkin edelleen tärkeä aihe. 1950-luvun puolivälin merkittävin tapahtuma suomalaisessa kulttuurielämässä oli eittämättä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyminen vuonna 1954. Edwin Laineen ohjaus Tuntemattomasta sotilaasta oli juuri saanut ensi-iltansa jouluaaton aattona 1955 se hallitsi vuoden 1956 katsojatilastoja. Elokuva on edelleenkin Suomen katsotuin: sen on nähnyt kaikkiaan 2,8 miljoonaa katsojaa.

Kirjallisuudessa modernismi oli nousemassa perinteisen kerronnan rinnalle. Uusia kirjallisuus- ja kulttuurilehtiä syntyi, kun modernistit etsivät suuntaansa sodanjälkeisessä kirjallisuudessa mm. Paavo Haavikon, Tuoma Anhavan ja Aila Meriluodon johdolla.

Musiikkimaailmaa muutti äänilevyjen yleistyminen, sekä syntymässä oleva nuorisokulttuuri johon kuului musiikin kuuntelu baareissa ja kahviloissa. Bill Haleyn Rock Around the Clock levyä oli ollut myynnissä jo marraskuusta 1955 alkaen ja Suomessa rock’n roll -musiikki yhdistettiin pahamaineisiin lättähattuihin. Syyskuussa 1956 samanniminen maailmalla kohua herättänyt elokuva sai ensi-iltansa Helsingissä elokuvateatteri Edisonissa. Elokuvan rytmit villitsivät nuorisoa täälläkin ja olivat mukana muuttamassa nuorisokulttuuria peruuttamattomasti. Helsingin kaupunki perustikin ensimmäisen nuorisokahvilan Haka-kerhon Siltasaareen v. 1957.

Televisio oli tulossa

Tiedonvälitys oli muuttumassa, sillä televisio oli tekemässä tuloaan. Teekkarit lähettivät ensimmäisen tv-lähetyksen antennien välityksellä toukokuussa 1955 Helsingissä. Sen juonsi Lasse Pöysti ja muita esiintyjiä olivat mm. Kipparikvartetti ja Maikki Länsiö. Tes-TV aloitti säännölliset televisiolähetykset paria vuotta myöhemmin.

Yleisradiolla ei vielä vuonna 1956 ollut televisiolähetyksiä, sillä se reagoi televisiotoimintaan hitaasti ja aloitti sekin omat koelähetyksensä vasta vuonna 1957 Olympiastadionin tornissa sijaitsevan lähettimen avulla. Tv-aseman nimenä oli aluksi Yleistelevisio, mutta se muutettiin myöhemmin Suomen televisioksi. Yleisradion verkossa vuokralaisena alkoi toimia myös mainostoimistojen ja filmiyhtiöiden perustama Mainos-TV elokuussa 1957. Yleisradio aloitti säännölliset tv-lähetykset vuoden 1958 alussa tasavallan presidentin uudenvuoden puheella.


Välähdyksiä 50-luvulta Elävässä Arkistossa

Suomi oli vielä 1950-luvun loppupuolella maatalousvaltainen maa. Maaseutu oli hyvin erilainen kuin nykyään. Oheisessa Lii-filmin lyhytelokuvassa Hämettä esittelevässä matkailufilmissä vuodelta 1958 lehmiä lypsetään vielä käsin ja hevoset vetävät maitotonkat läheiseen meijeriin. Leikkuupuimuri on maaseudulla uusi tulokas, joka herättää filmissä ihastusta.

Kaupungit kuitenkin jo kasvoivat. Oheisessa Helsinki kasvaa -lyhytfilmissä vuodelta 1957 kerrotaan, että Helsingin väkiluku kasvaa joka vuosi Porvoon kokoisen kaupungin väestömäärän verran. Filmissä esitellään Helsingin vastarakennettuja asuinalueita Maunulaa, Roihuvuorta ja Pohjois-Haagaa. Työmailla ei käytetä vielä turvakypäriä ja talot muurataan paikalla. Väljiä uusia asuntoalueita pidetään lapsille parempana kasvuympäristönä kuin keskustan umpikortteleita.

Nuoriso varsinkin kaupungeissa alkoi 1950-luvun jälkipuoliskolla haistella uusia tuulia maailmalta. Rock ja uudet tanssiaskeleet saapuivat Suomeenkin. Helsingin kaupunki avasi Siltasaarenkatu 6:ssa vuonna 1957 pääkaupungin ensimmäisen kunnallisen nuorisokahvilan. Oheisessa Suomen Filmiteollisuuden katsauksessa vuodelta 1959 esitellään Haka-kerhon toimintaa.

Kotien olohuoneisiin oli pikkuhiljaa tyrkyttäytymässä uusi laite, joka välitti värisevää mustavalkokuvaa. Televisiota eli näköradiota keräännyttiin ihmettelmään Helsingissä Stockmannille vuonna 1956 Lii-filmin lyhytelokuvassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#vaalit56

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Sensaatio sanoo suorat sanat!

    Pahiten v.-56 Kekkosta vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

    Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Pahiten vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

  • Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

    Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

    Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin monin tavoin. Kun Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan, se ei epäröinyt kertoa Suomen valtiojohdolle, että elokuvassa oli Neuvostoliitolle epäystävällisiä kohtauksia. Porkkalan palautus ja erityisesti sen ajoitus aikataulutettiin Suomen presidentinvaaleja ajatellen.