Hyppää pääsisältöön
Aihesivun #vaalit56 pääkuva

Vaalipäällikkö Arvo Korsimo - poliittisen pelin hallitseva presidentintekijä

Kekkosen vaalikampanjan vaalipäällikkö vuonna 1956
Kekkosen vaalikampanjan vaalipäällikkö vuonna 1956 Kuva: YLE/Annukka Palmén-Väisänen vaalipäällikkö

Jokaisen menestyneen puolueen puheenjohtajan takana on etevä puoluesihteeri. Näin voisi kiteyttää poliittisen pelin hallitsevaa, värikästä kansanmiestä, maalaisliiton puoluesihteeriä Arvo Korsimoa. Sauvossa 7.3.1901 syntynyt Korsimo on Neuvostoliiton-suhteiden ensisijaisuutta korostaneen Urho Kekkosen K-linjan vankkumaton kannattaja.

K-linja on Kekkosen johtama samanmielisten ydinryhmän, maalaisliiton radikaalisiipi, johon Korsimo liittyi jatkosodan päätyttyä. Tässä epävirallisessa ryhmässä ovat Kekkosen keskeiset tukijat, aiemmin sotapropagandasta vastannut, jatkosodanaikainen Valtion tiedoituslaitoksen päällikkö Kustaa Vilkuna sekä Raision tehtaiden pääjohtaja Eino Kivivuori.

Puolueen voimamies, Korsimo, oli osoittanut poliittiset taitonsa jo maalaisliitolle voitollisissa vuoden 1948 eduskuntavaaleissa, mutta varsinainen näytönpaikka muodostui vuoden 1956 presidentinvaaleista. Korsimo organisoi Kekkosen tueksi laajan tukimiesverkoston ja järjesteli suurimittaisen kampanjan rahoituksen vuonna 1950 perustetun Maaseudun säätiön kautta. Säätiön puheenjohtajana toimi Urho Kekkonen. Vaalikamppailun rahoitus säätiön kautta oli osa Korsimon hahmottelemaa toimintasuunnitelma Rypsiä.

Vaalityötä varten muodostettiin toimintasuunnitelma Rypsi

Nimensä, Rypsi, mukaisesti yksi vaalikampanjan rahoittajista oli Raision tehtaat, joka esiintyy myös Kekkosen vaalivideolla: Kansakunnan puolesta. Rypsin toimistoksi otettiin Korsimon asunto, jotta yhteys vaaliorganisaatioon toimisi ympäri vuorokauden. Pääkallopaikalla hiottiin Kekkosen vaalikampanjan keskeistä sanomaa: Paasikiven –Kekkosen linjaa, jota kuvattiin Kustaa Vilkunan kokoamassa vaalikirjassa: Maan puolesta.

Varsinaiseksi vaalitaktiikaksi Korsimo valitsi maakuntakiertueet. Vaalipäällikkö oli vakuuttunut siitä, että Kekkosen "persoona riistää aseet vastustajien käsistä". Kekkosen vaalikiertue muodostuu ennen näkemättömän tiiviiksi ja koko maan kattavaksi.

Valttiässäksi Korsimo nimeää Rypsin toimintasuunnitelmassa Paasikiven julistuksen: ”Kekkonen minun seuraajakseni”.

Korsimo karsasti porvarillista oikeistoa ja vahvisti maalaisliiton suhteita poliittiseen vasemmistoon. Hän haki Kekkosen pääministerinä johtamille hallituksille tukea kommunisteilta. Kekkosen ulkopoliittista vakuuttavuutta Neuvostoliiton suhteen Korsimo vahvisti aloitteellaan maalaisliiton liittymisestä Rauhanpuolustajat-järjestöön sekä osallistumisesta Maailman rauhanneuvoston toimintaan.

Vaikka Korsimo korosti vaalikamppailussa muiden ehdokkaiden kunnioittamista, niin hän hyökkäsi voimakkaasti sekä sosiaalidemokraattien Fagerholmia että kokoomuksen Tuomiojaa vastaan. Kun presidenttiehdokkaiden suhde kristinuskoon nousi yleiseksi lyömäaseeksi, niin Korsimokin käytti syytöksiä korostamalla, että Fagerholm ei kuulu kirkkoon kuten ei Tuomiojan vaimokaan. Kekkosen puolustukseksi Korsimo toi julkisuuteen virkatodistuksen osoituksena Kekkosen kristillisestä nuhteettomuudestaan.

Arvo Korsimo oli viimeiseen asti Kekkosen mies. Ihailu oli jopa niin ylenpalttista, että Sylvi Kekkonen koki sen ikäväksi imarteluksi, minkä hän myös vaalipäällikölle osoitti. Asiaintila harmitti Korsimoa, mutta harmi oli pieni suuren tehtävän edessä.

Rauhallisen kehityksen turva - "Paasikiven Kekkosen linja"

Seuraa Vaalipäällikön toimintaa vuoden 1956 presidentinvaaleissa.

Seuraa vaaleja: #vaalit56

Lähteet:
Kansallisbiografia (Kirjoittaja: Mikko Uola)
Sakari Virkkunen: Korsimo, Kekkosen mies
Timo J. Tuikka: "Kekkosen konstit" Urho Kekkosen historia- ja politiikkakäsitykset teoriasta käytäntöön 1933-1981
UKK arkisto
Jarmo Korhonen

Artikkelin tietoja korjattu 13.1.2016 klo 22.07: Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiö muutettu Maaseudun säätiöksi. Lisätty tieto säätiön perustamisvuodesta ja puheenjohtajuudesta.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#vaalit56

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Sensaatio sanoo suorat sanat!

    Pahiten v.-56 Kekkosta vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

    Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Pahiten vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

  • Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

    Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

    Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin monin tavoin. Kun Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan, se ei epäröinyt kertoa Suomen valtiojohdolle, että elokuvassa oli Neuvostoliitolle epäystävällisiä kohtauksia. Porkkalan palautus ja erityisesti sen ajoitus aikataulutettiin Suomen presidentinvaaleja ajatellen.