Hyppää pääsisältöön

Binäärilukuja, kaaosta ja aurinkotuulia. Avaruusromua 17.1.2016

binäärilukukoodia, nollia ja ykkösiä
binäärilukukoodia, nollia ja ykkösiä Kuva: YLE Kuvapalvelu nollia ja ykkösiä

Tieteellistä työtä tehdään monella tavalla, sanoo belgialainen fyysikko David Ruelle kirjassaan Sattuma ja kaaos. Hän kuvailee joidenkin vain istuvan pöytänsä ääressä ja katsovan tyhjää paperia, toisten kävelevän hermostuneesti. Itse hän kertoo mieluiten makaavansa selällään, silmät kiinni.

David Ruelle sanoo, että todella kovaa työtä tekevä tieteilijä saattaa näyttää torkahtaneelta. Hän muistuttaa, että ahkera tieteellinen ajattelu on palkitseva kokemus, mutta se on myös vaativaa työtä. Ajatuksia on jahdattava peräänantamattomasti, hän sanoo ja toteaa, että useimmiten niistä on myös luovuttava.

Rohkeita yleistyksiä voi tehdä, mutta kun yksityiskohtia tarkistaa, ne aivan liian usein paljastavat ajatuksiin sisältyviä tuhoisia heikkouksia, hän kuvailee. Rakennelma on koottava uudelleen tai hylättävä, hän toteaa. Tämä prosessi jatkuu päivistä viikkoihin ja kuukausiin, hän kirjoittaa.

Tällaista on tieteellinen työ. Se on yritystä hahmottaa sitä kaikkea mitä meidän ympärillämme on, sitä kaikkea mitä tässä maailmassa on, sitä kaikkea mitä tässä maailmankaikkeudessa on. Näemme me sitä tai emme. Kuulemme me sitä tai emme.

Miltä kuulostaa tieteen, tieteellisen työn, tieteellisten ajatusten ja tieteellisten oivallusten innoittama musiikki?

Tässä eräs esimerkki: Pas Musique Yhdysvalloista, Brooklynista, New Yorkista. Musiikkia avaruuden ja filosofian inspiroimalta albumilta Inside the Spectrum.

Ramon Llull oli keskiaikainen kirjailija, filosofi ja tiedemies. Hän tutki, käsitteli ja järjesteli informaatiota. Hän kehitteli monenlaisia taulukoita ja kojeita. Eräs hänen pyrkimyksistään oli yhdistää kaikki olemassa oleva tieto ja pystyä käsittelemään ja järjestelemään sitä. Häntä pidetään eräällä tapaa informaatiotieteiden kantaisänä.

Ruotsalaiset musiikin tekijät Martin Rössel ja Carl Michael von Hausswolff olivat vuonna 2013 Espanjassa, Palma de Mallorcalla, jossa myös Ramon Llull keskiajalla eli ja työskenteli. Tuolla syntyi Gomila Park –projekti, jonka päämääränä on tehdä kunniaa ihmiskunnan varhaisille matemaatikoille ja filosofeille. Heille, jotka antoivat alkusysäyksen esimerkiksi digitaalisen binäärilukujärjestelmän kehittämiselle ja soveltamiselle. Heille, jotka antoivat alun koko digitaaliselle maailmalle. Koko digitaaliselle kulttuurille.

Ruotsalainen Gomila Park ja Ramon Lullille omistettu esitys:

James Gleick kirjoittaa kirjassaan Kaaos että niin kauan kuin maailmassa on ollut luonnon lakeja tutkivia fyysikoita, yhtä kauan on vallinnut kummallinen tietämättömyys epäjärjestyksestä ilmakehässä ja myrskyävässä meressä, villieläinkantojen vaihteluissa ja sydämen ja aivojen värähtelyissä. Hän sanoo, että luonnon säännötön puoli, sen epäjatkuva ja oikukas puoli, on aina ollut tieteelle arvoitus – tai vieläkin pahempaa – painajaisuni.

Hän puhuu meidän kaoottisesta maailmastamme. Hän puhuu matemaatikoista, fyysikoista, biologeista ja kemisteistä, jotka ovat yrittäneet etsiä tietä tuon epäjärjestyksen, kaaoksen, läpi. He ovat yrittäneet etsiä yhteyksiä erilaisten säännöttömyyksien välillä. He ovat yrittäneet nähdä kaaoksen läpi.

Gleick sanoo, että mitä tahansa tiede tutkiikin, kaikkialla näyttää olevan kaaosta. Hän kuvailee kaaosta olevan siinä, miten savu nousee ilmaan, miten lippu heiluu tuulessa, miten tippuvan vesihanan tipat muuttavat rytmiään. Kaaosta on sään vaihteluissa, lentokoneen liikkeissä ilmassa, autoruuhkissa moottoriteillä ja maanalaisten öljyputkien virtauksissa.

Saksalainen Frank Bretschneider on pohtinut sitä, kuinka me nykyään tiedämme ja tunnemme kaaoksen ympärillämme, ja kuinka me jatkuvasti pyrimme kuvailemaan, ennustamaan, hallitsemaan ja muuttamaan sitä. Muuttamaan tätä maailmaa.

Musiikkia Frank Bretschneiderin albumilta Sinn und Form eli merkitys ja muoto:


Sinn und Form
-albumi on toteutettu kahdella modulaarisella analogisella syntesoijasysteemillä: Buchla- ja Serge-syntesoijilla. Bretschneider puhuu albumin yhteydessä kaaoksesta ja järjestyksestä, dynamiikasta ja staattisuudesta, muodosta ja sisällöstä. Esteettisesti musiikissa ollaan aika lähellä 1900-luvun puolivälin maailmaa, tuon ajan elektronista äänikuvaa, ja siihen tekijä on pyrkinytkin.

Eräällä tapaa vanhanaikaisen tekniikan kanssa työskentelee myös Alva Noto eli saksalainen Carsten Nikolai. Hän manipuloi dataa. Hän vääristää informaatiota. Hän käyttää musiikissaan tekniikkaa, joka on verrattavissa valokopioimiseen, tai äänen äänittämiseen ääninauhalle yhä uudelleen ja uudelleen.

Jos jostakin kuvasta tai tekstistä ottaa valokopion ja sen jälkeen ottaa tuosta kopiosta uuden kopion ja niin edelleen, kuva tai teksti muuttuu ennen pitkää. Ensin epäselväksi ja sitten tunnistamattomaksi. Sama tapahtuu, jos äänen äänittää ääninauhalle ja sen jälkeen äänittää tuon äänen toiselle nauhalle ja niin edelleen. Ennen pitkää ääni muuttuu.

Alva Noton ideana on saada tällä keinoin ääni muuttumaan tunnistamattomaksi. Hän ei tosin käytä analogista ääninauhaa, vaan asiaa varten tehtyä tietokoneohjelmaa, mutta lopputulos on haluttu. Äänet muuttuvat, ja ne muuttuvat riittävästi.

Projekti eli teosten sarja on nimeltään Xerrox. Sarjan kolmannessa osassa tekijä kertoo käyttäneensä inspiraationaan lapsuudenaikaisia suosikkielokuviaan, kuten Tarkovskin Solarista ja Jules Vernen Salaisuuksien saari -kirjan pohjalta tehtyä tv-sarjaa. ”Tämä on ehkä henkilökohtaisin levyni tähän mennessä”, sanoo Alva Noto, ”ja minun on myönnettävä, että tämän musiikin tunteellisuus oli yllätys myös minulle itselleni”.

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tähtitieteilijät huomasivat Auringon purkausten aiheuttavan Maassa magneettisia häiriöitä ja revontulia. Tuolloin esitettiin, että ilmiön saattavat aiheuttaa Auringosta avaruuteen syöksyvät hiukkaspilvet. 1950-luvulla alettiin puhua aurinkotuulesta, ja huomattiin, että se on jatkuvaa ja voimakkuudeltaan vaihtelevaa.

Auringosta irtoaa jatkuvasti protoneja ja elektroneja, jotka liikkuvat tuulen lailla maapalloa kohti. Nämä kaasumaiset plasmapilvet ovat myös voimakkaasti magneettisia. Tämä ominaisuus saa aikaan esimerkiksi revontulet, ja samasta syystä aurinkotuulet aiheuttavat magneettisia häiriöitä Maan pinnalla.

Muinaiset maya-intiaanit palvoivat Aurinkoa. He tutkivat sitä ja muitakin taivaan ilmiöitä tähtitieteellisesti. Amerikkalainen nykysäveltäjä Elizabeth Anderson on ollut kiinnostunut sekä aurinkotuulista että maya-kulttuurista. Hän yhdisti nämä asiat sävellyksessään Solar Winds, jonka materiaalina ovat radioastronomiset äänitykset aurinkotuulista. Teos valmistui vuonna 2012 ja paria vuotta myöhemmin hän sävelsi teokselle jatkoa. Jatko-osa sai nimekseen …and Beyond, ja sen ajatuksena on kuvata avaruutta Aurinkoa kauempana, jossakin meidän tietämyksemme ja mielikuvituksemme rajoilla. Mitä on meidän mielikuvituksemme tuolla puolen, kysyy Elizabeth Anderson. Millainen maailmankaikkeus siellä on?

AVARUUSROMUA 17.1.2016 - OHJELMAN MUSIIKKI:
PAS MUSIQUE: Ancient Evil Aliens (Inside the Spectrum)
GOMILA PARK: Ramon Llull (Ununoctium)
FRANK BRETSCHNEIDER: Pattern Recognition (Sinn + Form)
FRANK BRETSCHNEIDER: Funkstille (Sinn + Form)
ALVA NOTO: 2ndevol2nd (Xerrox vol. 3)
ALVA NOTO: 2ndevol (Xerrox vol. 3)
ALVA NOTO: Radieuse (Xerrox vol. 3)
ELIZABETH ANDERSON: Solar Winds (L'envol)
ELIZABETH ANDERSON: ... and Beyond (L'envol)

Lisää aurinkotuulia!


Ja Maan magnettikenttää:

  • Saha ja Puu ja dueton voima

    Monna Kamu ja Iris Mattila Levylautakunnassa

    Nahkeaa pulssia ja villiä viulistia tarjottiin viikon Levylautakunnassa, jossa uutuuslevyjä kuuntelemassa olivat pianisti ja laulaja Monna Kamu, musiikkitoimittaja 'emerita' Iris Mattila ja rocketsivän hommia aloittava Kalevi Pollari. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Sami Yaffa: Kuppikunnissa kiehuu, mikä avuksi?

    Kaksi pappia ja paholainen perustivat festivaalin

    Kahden papin ja paholaisen alulle panema Riosucion ystävyysfestivaali Kolumbiassa voisi toimia innoittavana esimerkkinä muulle maailmalle harmonisesta yhteiselosta, kirjoittaa Sami Yaffa. Samin Sound Tracker -kolumnit ilmestyvät viikoittain sarjan kolmannen kauden jaksojen myötä.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola viikon hittiä etsimässä

    Levylautakunnassa Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola

    Tulkinnan voimaa ja räjähtävää energiaa odottivat uutuuslevyiltä viikon vieraat, uutta Kaikki oikein -elokuvaa tähdittävä näyttelijä Elsa Saisio ja tv-tähti, Lappia tunnetuksi tekevä Mikko 'Peltsi' Peltola sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Tulos ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?