Hyppää pääsisältöön

Leonardo DiCaprion Oscar on vain julkistamista vailla? - Oscar-ehdokkaat 2016 esittelyssä

Leonardo DiCaprio The Revenant -elokuvassa.
Leonardo DiCaprio The Revenant -elokuvassa. Kuva: Twentieth Century Fox Film Corporation 2015. leonardo dicaprio the revenant -elokuvassa.

Kun Yhdysvaltain elokuva-akatemia helmikuun lopulla jakaa palkintoja, ollaan kiehtovan perinteen äärellä. 88. kertaa jaettavat Oscar-palkinnot ovat traditio, joka sijoittuu taiteen, viihteen, teknologian ja bisneksen kollektiiviseen kenttään. Se on eräänlainen omakuva. Elokuvaväki valikoi maailmalle tekijöitä ja teoksia, joiden toivoo antavan itsestään edustavan omakuvan. Ehdokkaat on julkistettu eli omakuvan pohja on luotu. Birdmanin ohjaaja saattaa juhlia taas.

Niin kuin New Yorkerin elokuvakriitikko Richard Brody kirjoitti, Oscar-kuvioissa menestys on tärkeä elementti, mutta pelkkä menestys ei riitä. Viime vuosina on nähty, että kassavirta ja yleisönsuosio vievät vain tiettyyn pisteeseen. Ollakseen varteenotettava Oscar-ehdokas, elokuvassa pitää olla jokin itsenäinen elementti, joka tuo sille taideteoksen auran. Se elementti kuiskaa – joskus hyvin hiljaa, joskus voimakkaammin – ettei ole väliä katsooko tätä kukaan.

Koska kaikki tietävät, että pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kyseessä on pääasiassa länsimaista mediaa hallitsevan anglosaksisen elokuvamaailman palkintogaala, sitä ei tarvitse tässä erikseen korostaa.

Teknologisen hienostuneisuuden ja yksinkertaisten viestien elokuvamaailmassa Yhdysvaltain elokuva-akatemia on äänestänyt seuraavia teoksia ja tekijöitä.

Paras elokuva
Poikkeuksena muista kategorioista, parhaasta elokuvan ehdokkaan ovat valinneet kaikki Akatemian n. 6000 jäsentä. (Oscar-äänestäjä on keskimäärin 63-vuotias, 76% todennäköisyydellä mies ja 94% todennäköisyydellä valkoihoinen.) Muissa kategorioissa edetään ammattikunnittain eli kunkin 17 haaran edustajat valitsevat ehdokkaansa. Ehdokasasettelun jälkeinen voittajaäänestys on akatemian kollektiivin heiniä eli kaikki äänestävät kaikesta, tosin akatemia toivoo, että jäsenet äänestävät vain niissä kategorioissa, joiden kaikki ehdokaselokuvat he ovat nähneet.

Kun muissa kategorioissa ehdokasmäärä on yleensä rajattu viiteen, niin parhaan elokuvan valinnassa on neljättä vuotta käytössä toisenlainen systeemi. Ehdokkaaksi pääsevät ne 5-10 elokuvaa, jotka saavuttavat tietyn prosenttiluvun kokonaisäänimäärästä. Viime vuonna ehdokkaita oli 8, toissavuonna 9. Voidaan siis päätellä, että mitä vähemmän ehdokaselokuvia on, sitä selvemmin äänet ovat keskittyneet.

Parhaan elokuvan ehdokkaat aakkosjärjestyksessä:
The Big Short
Vakoojien silta
Brooklyn
Mad Max: The Fury Road
Yksin Marsissa
The Revenant
Room
Spotlight

Ehdokkaista mitään ei voi pitää yllätyksenä. Alejandro González Iñárritun ohjaama Revenant on noussut matkan varrella suosikiksi, ei vähiten siksi, että pääroolissa on Leonardo DiCaprio, toistaiseksi ilman Oscaria jäänyt pitkän linjan näyttelijä. Toisaalta Iñárritu voitti viime vuonna saman palkinnon Birdmanilla, joten häneen kädenjäljestään pidetään. Toinen suosikki on pitkin matkaa ollut sanomalehtidraama Spotlight. Tom McCarthyn ohjaama ja yhdessä Josh Singerin kanssa kirjoittama leffa sijoittuu Bostoniin ja kaivaa esiin kunnon tutkivan journalismin hengessä lasten hyväksikäyttötapauksia katolisen kirkon piirissä. Hienoa ja jännittävää draamaa Presidentin miesten hengessä.

Lista menee aika tarkalleen yhteen Golden Globe -ehdokkuuksien kanssa. Kuudesta Globe-ehdokkaasta vain Carol jäi rannalle. Voittajaveikkausta ajatellen vielä Golden Globea tarkempi barometri on PGA:n palkinto. Tuottajien killan äänestäjäkunta on koostumukseltaan lähinnä Oscar-äänestäjäkuntaa. Viime vuonna Birdman oli molemmissa voittaja, ja sama logiikka on toiminut seitsemänä aikaisempanakin vuotena.

Paras ohjaus
Parhaan ohjauksen palkintoehdokkaat eroavat edellisistä ehdokkaista pääasiallisesti siinä, että valitsijoina ovat olleet ohjaajat itse. Siten valinta saattaa painottua kokeneisiin ja paikkansa ammattikunnan huipulla varmistaneisiin ohjaajiin.

Parhaan ohjauksen ehdokkaat:
The Big Short
Mad Max: Fury Road
The Revenant
Room
Spotlight

Kaikki tämän listan elokuvat ovat mukana myös parhaan elokuvan ehdokaslistalla. Päin vastoin kuin edellä kirjoitin, kokemuksesta ei ollutkaan hyötyä, ainakaan Steven Spielbergin kohdalla. Vakoojien silta (Bridge of Spies) jäi tässä vaille ehdokkuutta. George Millerin Mad Max sen sijaan sai tässä kategoriassa yhden 10 ehdokkuudestaan. Määrässä se häviää vain The Revenantille, jolle niitä tuli peräti 12. Nämä kaksi edustavatkin ehdokaselokuvista rivakimmin toimintaa, Mad Max: Fury Road on jopa Mad Maxien joukossa (4 kpl) junamaisen raivopäinen elokuva.

Big Short on Spotlightin tyyliin ensemble-draama. Se perustuu Moneyballin kirjoittajan Michael Lewisin vuosien 2007-2008 finanssikriisiä käsittelevään samannimiseen kirjaan. Yhdistävä tekijä näissä elokuvissa on myös Brad Pitt. Baseball-elokuva Moneyballissa hän oli pääroolissa, tässä elokuvassa Pittin oli tarkoitus olla vain tuottaja, mutta hän otti sivuroolin auttaakseen elokuvan rahoituksessa.

Yllättäjänä näissä kahdessa kategoriassa voi pitää joukon "pienintä" elokuvaa Room. Lenny Abrahamssonin ohjaama, Emma Donoghuen omasta kirjastaan käsikirjoittama elokuva kertoo tarinan vankina pidetyn äidin ja hänen viisivuotiaan poikansa kohtaloista. Yllätyksenä voidaan ehkä myös pitää Todd Haynesin Carolin, Denis Villeneuven Sicarion ja Ridley Scottin Yksin Marsissa puuttumista listalta.

Paras miesnäyttelijä

Bryan Cranston (Trumbo)
Matt Damon (Yksin Marsissa)
Leonardo DiCaprio (The Revenant)
Michael Fassbender (Steve Jobs)
Eddie Redmayne (Tanskalainen tyttö)

Tämä lista pitää yhtä useampien veikkausten kanssa. Breaking Bad -sarjasta tuttu Bryan Cranston esittää mustalle listalle joutunutta kirjailijaa ja käsikirjoittajaa Dalton Trumboa. Trumbo itse voitti kaksi Oscaria, toisen elokuvasta Loma Roomassa (1953), jolloin se meni hänen "front"-miehensä Ian McLellan Hunterin nimiin. ("Front"-termiä käytettiin henkilöistä, joiden nimissä mustalistalainen kirjoitti. Vrt. Martin Rittin elokuva The Front eli Musta lista, jossa Woody Allenin esittämä vedonvälittäjä Howard Prince saa ansiotonta arvonnousua poliittisten suhdanteiden vuoksi.) Toinen Oscar Trumbolle tuli elokuvasta Hiljainen sankari (The Brave One, 1956) salanimellä Robert Rich. Cranstonin palkinnon puolesta puhuisi se, että akatemia pitää elokuvista, joissa elokuvat ja elokuvantekeminen ovat aiheena (vrt. Sunset Boulevard, Singin' in the Rain, The Player, The Artist).

Bryan Cranston elokuvassa Trumbo
Bryan Cranston elokuvassa Trumbo trumbo

Mutta kilpailu on kovaa. Nähtyäni Michael Fassbenderin Steve Jobsina olin hetken aikaa vakuuttunut, että siinä oli Oscar-rooli. Ristiriitoja täynnä oleva hahmo, suuri ilmaisun dynamiikka, oiva käsikirjoitus (ping Aaron Sorkin) ja kiperää perhesuhteiden säätöä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että DiCaprion Oscar on vain julkistamista vailla. Voin olla väärässä. Usein olen - ja mielelläni.

Paras naisnäyttelijä

Cate Blanchett (Carol)
Brie Larson (Room)
Jennifer Lawrence (Joy)
Charlotte Rampling (45 vuotta)
Saoirse Ronan (Brooklyn)

Cate Blanchettin roolityötä on ihailtu vuolaasti kaikkialla, itse en ole elokuvaa nähnyt kuten en muitakaan tämän kategorian leffoja - tai suorituksia.

Jennifer Lawrence on oma lukunsa, meidän aikamme Katharine Hepburn. Ottaen huomioon, että Lawrence on 25-vuotias ja teki ensimmäisen elokuvaroolinsa vuonna 2008, hän on ehtinyt saada jo kymmeniä palkintoja. Jo Winter's Bone (2010) näytti, että Lawrencessa on jotain poikkeuksellista, minkä ovat huomanneet myös kehnosti kotiläksynsä tehneet, älypuhelinriippuvaiset toimittajat. Nimirooli David O. Russellin elokuvassa Joy toi hänelle neljännen Oscar-ehdokkuuden.

Larson ja Lawrence ovat jenkkejä, Blanchett on australialainen, Ronan irlantilainen ja ryhmän seniori Charlotte Rampling britti. Suomessakin jo pyörivä Andrew Haighin ohjaama 45 vuotta kertoo Ramplingin ja Tom Courtenayn esittämästä pariskunnasta, joka valmistelee juhlaa menneiden 45 vuoden kunniaksi. Rampling itse voisi pitää 50-vuotisjuhlan elokuvanäyttelijänä. Hänen ensimmäinen roolinsa nimittäin oli Richard Lesterin elokuvassa Temppu - ja miten se tehdään vuonna 1965.

Paras miessivuosa

Christian Bale (The Big Short)
Tom Hardy (The Revenant)
Mark Ruffalo (Spotlight)
Mark Rylance (Bridge of Sighs)
Sylvester Stallone (Creed)

Sana "revenant" tarkoittaa levotonta sielua tai aavetta. Sana on tullut suoraan ranskan kielestä, muistissa on Teemalla nähty ranskalainen tv-sarja Les revenants eli Kuolleista palanneet. Kun Tom Hardy sai ehdokkuuden roolistaan Iñárritun elokuvassa, tämä kuolleista palaaminen tuli ainakin minulle mieleen. Hardy jäi niin pahasti Charlize Theronin varjoon Mad Maxissa, että leffan olisi voinut nimetä suoraan Imperator Furiosaksi.

Mark Ruffalo esittää erinomaiselle taidollaan Boston Globen toimittajaa, joka käpertyneenä ja fyysisesti estyneenä hahmona on täydellinen vastakohta hänen viimevuotiselle ehdokasroolilleen painija Dave Schulzina Foxcatcher-elokuvassa. Toinen näyttelijävirtuoosi tässä joukossa on britti Mark Rylance, jonka jokainen kohtaus Spielbergin elokuvassa on täynnä sähköä. Rylancella on takanaan lukuisia Shakespeare-rooleja ja paljon huomiota herättänyt rooli Thomas Cromwellina Hillary Mantelin Susipalatsin tv-sarjaversiossa.

Kuva: ©DreamWorks II Distribution Co., LLC and Twentieth Century Fox Film Corporation.  All Rights Reserved. tom hanks

Aivan toisenlaisesta perinteestä nousee tämän ryhmän mahdollinen Oscar-voittaja. Sylvester Stallone oli 40 vuotta sitten ehdokkaana Rocky-elokuvasta - tällaiset symmetriset detaljit saattavat olla akatemialle merkittäviä. Stallonen nimen lausuminen nosti aplodeja ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa. (Toinen aplodeerattu oli rap-elokuva Straight Outta Compton - katu-uskottavuusasiat ovat merkittäviä.) Elokuvassa Creed Rocky Balboa tekee paluun, tällä kertaa vanhana (Stallone täyttää tänä vuonna 70), rauhallisena ja lämpimänä hahmona, joka on sukua klassisen Hollywoodin uurtuneille veteraaneille. Vanhojen päivien John Wayne tulee mieleen, eikä Stallonen Rockyn tarvitse edes suuttua koko elokuvan aikana. Stallone on Ryan Cooglerin ohjaaman ja käsikirjoittaman elokuvan lämmin keskus, jonka ympärillä nähdään Michael B. Jordanin esittämän nuoren nyrkkeilijän kasvutarina. Sillä, onko pitänyt aiemmista Rocky-elokuvista, Rambosta tai Expendables-elokuvien kaltaisesta mäiskeestä, ei ole mitään merkitystä. Stallonen pienetkin murahdukset herättävät katsojassa outoa mielihyvää.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Adonis Creedin äitipuolta elokuvassa esittää Phylicia Rashad eli rouva Huxtable.

Paras naissivuosa

Jennifer Jason Leigh (The Hateful Eight)
Rooney Mara (Carol)
Rachel McAdams (Spotlight)
Alicia Vikander (Tanskalainen tyttö)
Kate Winslet (Steve Jobs)

Niin kuin Oscar-kommentaattorikollegani Anna Möttölä totesi, Oscar-akatemia on pyrkinyt tuomaan uutta verta pääosin valkoiseen, miehiseen ja keski-ikäiseen äänestäjäkuntaansa, mutta ainakaan tänä vuonna se ei näyttelijäehdokkuuksissa juuri näkynyt. Kaikki 20 näyttelijäehdokasta ovat valkoihoisia. Näin oli myös viime vuonna, mikä sai hashtagin #oscarssowhite leviämään sosiaalisessa mediassa. Asiaa olisi korjannut täysin oikeudenmukaisesti ja asiallisesti, jos Idris Elba olisi saanut ehdokkuuden elokuvasta Beasts of No Nation. Elban esittämä lapsisotilaskomppanian "commandante" on hirviömäisen kiehtova hahmo, yhdenlainen versio eversti Kurtzista ja nimenomaan Afrikassa. Rolling Stone vihjaisi, että yksi syy voisi olla poikkeava levitystapa. Leffa on nimittäin Netflixin tuottama ja levittämä. Toinenkin Rolling Stonen huomio saa vastakaikua minulta, se että Aaron Sorkinin Steve Jobs sivuutettiin suotta sovitettujen käsikirjoitusten kategoriassa.

Washington Postin Drew Harwellin twiitti oli osuva:

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Naisia on kuitenkin muilla listoilla ilahduttavammin: esimerkiksi sovitetun käsikirjoituksen palkinnosta kilpailevat Emma Donoghue (Room) ja Phyllis Nagy (Carol) ja Margaret Sixel on ehdolla leikkauksesta (Mad Max: Fury Road). Ja rap-elokuva Straight Outta Compton kiilasi mukaan parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen kategoriaan, kenties ohi Quentin Tarantinon The Hateful Eightin.

Pitkään on puhuttu, että Kate Winslet olisi suuri suosikki voittamaan pystin. En vastusta, hänen roolinsa Jobsin lähimpänä hahmona Joanna Hoffmanina on hieno osoitus pidätellyistä tunteista, ajattelusta, luovimisesta ja diplomaattisista kyvyistä. Pinnan alla on paljon, roolityössä on substanssia.

Kate Winslet as Joanna Hoffman
Kate Winslet as Joanna Hoffman Kuva: UPI kate winslet elokuvassa steve jobs

Vieraskielinen elokuva

Embrace of the Serpent (Kolumbia)
Mustang (Ranska)
Son of Saul (Unkari)
Theeb (Jordania)
A War (Tanska)

Golden Globe -voittaja, László Nemesin ohjaama ja yhdessä Clara Royerin kanssa kirjoittama Son of Saul (Saul fia) lienee selvä suosikki voittajaksi. Klaus Härön ohjaama, Anna Heinämaan kirjoittama Miekkailija pääsi pitkälle näissä kisoissa, mikä on harvinaista suomalaiselle elokuvalle. Suunta voi olla tämä. Nähtyäni juuri Aleksi Salmenperän ohjaaman, Pekko Pesosen kirjoittaman Talvivaara-draaman Jättiläinen, voin sanoa, ettei sillä olisi mikään ongelma tulla esitetyksi esimerkiksi Spotlightin perässä. Taso alkaa kotimaassa olla korkea.

Pitkä dokumenttielokuva

Amy (Asif Kapadian)
Cartel Land (Matthew Heineman)
The Look of Silence (Joshua Oppenheimer)
What Happened, Miss Simone? (Liz Garbus)
Winter on Fire: Ukraine's Fight for Freedom (Evgeny Afineevsky)

Pitkien dokkarien suhteen suomalainen katsoja on hyvässä asemassa. Joshua Oppenheimerin Act of Killingin jälkeen tekemä toinen Indonesia-aiheinen elokuva näytettiin ensin Rakkautta & Anarkiaa -festarilla viime syksynä. Joulun alla se tuli TV 1:ssä ja on yhä nähtävillä Areenassa.

Look of Silenceen liittyy myös Suomi-linkki. Oppenheimerin leikkaaja Niels Pagh Andersen nimittäin asuu Suomessa ja elokuva on leikattu Helsingissä.

Amy Winehousen elämästä kertova Amy on pyörinyt elokuvateattereissa. What Happened, Miss Simone? ja Winter on Fire puolestaan ovat nähtävissä Netflixissä.

Koko vuoden 2016 Oscar-ehdokaslista on nähtävissä täällä.

Oscarit jaetaan 28.2. ja 29.2. välisenä yönä. Yle seuraa Oscar-seremoniaa ja sitä edeltävää punaisen maton osuutta suorana lähetyksenä.

Kommentit

Yle Teema