Kekkonen tappeli ministerin kanssa!
Kekkonen raahasi naista korvarenkaista!
Kekkonen sammui lattialle!
Kekkonen vietiin poliisiasemalle!
Urho Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Kekkosviha yhdisti kiihkeästi ihmisiä yli puoluerajojen vastustamaan Kekkosen valintaa kaikin keinoin. Etenkin kokoomus käytti kaiken lokatarmonsa tyrmätäkseen maalaisliiton ehdokkaan valinnan kehottamalla kampanjoimaan Kekkosen "häilyvyyttä ja opportunismia" vastaan. Myös huhuttiin Kekkosen "myyvän Suomen ryssille", jos hän tulisi valituksi.
Tuotos oli nykysuomalaisellekin tutulla tavalla varsin suorasukaisen moderni: Kekkosjuttujen lisäksi lehti keskittyi juoruihin ja seksuaalisuuteen liittyviin tarinoihin. Myös eliitin porsastelun paljastaminen oli suosiossa.
Ministereillä oma bordelli Meilahdessa. Kekkonen innokas asiakas!
Korkeita upseereita syytteeseen homofiilijutusssa!
Naishomoilla ("lesboslaisilla") on oma puhelinpalvelunsa!
Mitä Kämppiä!
Suurin skandaali kampanjan aikana oli väitetty Kämpin pahoinpitely. Kekkosen vanha ystävä ja ulkoministeriön virkamies Jalanti oli kääntynyt kampanjoimaan Kekkosta vastaan. Helmikuussa -55 Kekkonen oli tuon väittämän mukaan mennyt juovuspäissään hotelli Kämpiin ja pahoinpidellyt entisen ystävänsä veriseksi niin että jälkiä jouduttiin siivoamaan käytäviltä ja Sylvi Kekkonen oli joutunut hakemaan puolisonsa pois tilanteesta.
Toisen näkökannan mukaan herrat olivat pikku maistissa olleet kylpyhuoneessa, missä Jalanti oli horjahtanut ja lyönyt päänsä. Tilanteessa Kekkonen tarjosi apuaan ja pyyhki entisen AKS -toverinsa veritahraisen otsan. Tästä jatkettiin sitten matkaa jatkoille kenraali Airon huoneeseen.
Sensaatio Uutiset revitteli tapauksella näyttävästi. Muuten lehden uutisointi ei isommin hetkauttanut korkeimpia piirejä, mutta tapaus Kämp sai aikaan sen, että Kekkosta vaadittiin haastamaan Sensaatio ja päätoimittaja Felin oikeuteen. Tätä Kekkonen ei tehnyt ja epäilys motiiveista kiihtyi. Kekkonen oli valmis vetäytymään tapauksen johdosta koko vaalikilvasta, mutta presidentti Paasikiven vaatimuksesta jatkoi pyrkimistään.
Lehden päätoimittaja oli salamyhkäinen Börje Felin, joka aluksi piti osoitteenaan vain Poste restantea, mutta sittemmin osoite muuttui Hämeenkyläksi ja jopa toimituksen osoite Ratakadulla julkaistiin lehdessä. Julkisuudessa Felin oli esiintynyt muulloin vain suomenruotsalaisen urheiluorganisaation toimihenkilönä ja satunnaisten artikkeleiden kirjoittajana urheilumatrikkeleihin.
Presidentti Kekkosen arkistotietojen mukaan UKK olisi lähettänyt kirjeen Felinille heti valituksi tultuaan. Tämän jälkeen Sensaatio Uutiset ja päätoimittaja Felin katosivat julkisuudesta ja häipyivät nopeasti hämärään.
Seuraa Sensaatio Sanomia twitterissä
Seuraa #Vaalit56 värikkäitä vaiheita
Kirjoittaja: Pekka Savolainen
