Hyppää pääsisältöön
Aihesivun #vaalit56 pääkuva

Sensaatio sanoo suorat sanat!

Sensaatio uutiset
Sensaatio uutiset sensaatio uutiset

Kekkonen tappeli ministerin kanssa!
Kekkonen raahasi naista korvarenkaista!
Kekkonen sammui lattialle!
Kekkonen vietiin poliisiasemalle!

Urho Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Kekkosviha yhdisti kiihkeästi ihmisiä yli puoluerajojen vastustamaan Kekkosen valintaa kaikin keinoin. Etenkin kokoomus käytti kaiken lokatarmonsa tyrmätäkseen maalaisliiton ehdokkaan valinnan kehottamalla kampanjoimaan Kekkosen "häilyvyyttä ja opportunismia" vastaan. Myös huhuttiin Kekkosen "myyvän Suomen ryssille", jos hän tulisi valituksi.

Sensaatio uutiset lehti
Sensaatio uutiset lehti sensaatio uutiset
Pahiten kuitenkin vyön alle iski Sensaatio Uutiset. Lehti ilmestyi aluksi nimellä Sensaatio vuoden 1954 loppupuolelta alkaen ja muuttui Sensaatio Uutisiksi vuoden 1955 aikana. Irtonumeroita ilmestyi harvalukuinen määrä ja uutisoinnin keskeisimpänä kohteena oli pääministeri Kekkonen. Lehden perustamista pidetään harkittuna tekona nimenomaan Kekkosen presidenttitien katkaisemiseksi.

Tuotos oli nykysuomalaisellekin tutulla tavalla varsin suorasukaisen moderni: Kekkosjuttujen lisäksi lehti keskittyi juoruihin ja seksuaalisuuteen liittyviin tarinoihin. Myös eliitin porsastelun paljastaminen oli suosiossa.

Ministereillä oma bordelli Meilahdessa. Kekkonen innokas asiakas!
Korkeita upseereita syytteeseen homofiilijutusssa!
Naishomoilla ("lesboslaisilla") on oma puhelinpalvelunsa!

Mitä Kämppiä!

Suurin skandaali kampanjan aikana oli väitetty Kämpin pahoinpitely. Kekkosen vanha ystävä ja ulkoministeriön virkamies Jalanti oli kääntynyt kampanjoimaan Kekkosta vastaan. Helmikuussa -55 Kekkonen oli tuon väittämän mukaan mennyt juovuspäissään hotelli Kämpiin ja pahoinpidellyt entisen ystävänsä veriseksi niin että jälkiä jouduttiin siivoamaan käytäviltä ja Sylvi Kekkonen oli joutunut hakemaan puolisonsa pois tilanteesta.

Toisen näkökannan mukaan herrat olivat pikku maistissa olleet kylpyhuoneessa, missä Jalanti oli horjahtanut ja lyönyt päänsä. Tilanteessa Kekkonen tarjosi apuaan ja pyyhki entisen AKS -toverinsa veritahraisen otsan. Tästä jatkettiin sitten matkaa jatkoille kenraali Airon huoneeseen.

Sensaatio Uutiset revitteli tapauksella näyttävästi. Muuten lehden uutisointi ei isommin hetkauttanut korkeimpia piirejä, mutta tapaus Kämp sai aikaan sen, että Kekkosta vaadittiin haastamaan Sensaatio ja päätoimittaja Felin oikeuteen. Tätä Kekkonen ei tehnyt ja epäilys motiiveista kiihtyi. Kekkonen oli valmis vetäytymään tapauksen johdosta koko vaalikilvasta, mutta presidentti Paasikiven vaatimuksesta jatkoi pyrkimistään.

Sensaatio uutiset
Sensaatio uutiset sensaatio uutiset

Lehden päätoimittaja oli salamyhkäinen Börje Felin, joka aluksi piti osoitteenaan vain Poste restantea, mutta sittemmin osoite muuttui Hämeenkyläksi ja jopa toimituksen osoite Ratakadulla julkaistiin lehdessä. Julkisuudessa Felin oli esiintynyt muulloin vain suomenruotsalaisen urheiluorganisaation toimihenkilönä ja satunnaisten artikkeleiden kirjoittajana urheilumatrikkeleihin.
Presidentti Kekkosen arkistotietojen mukaan UKK olisi lähettänyt kirjeen Felinille heti valituksi tultuaan. Tämän jälkeen Sensaatio Uutiset ja päätoimittaja Felin katosivat julkisuudesta ja häipyivät nopeasti hämärään.

Seuraa Sensaatio Sanomia twitterissä

Seuraa #Vaalit56 värikkäitä vaiheita

Kirjoittaja: Pekka Savolainen

  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#vaalit56

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Sensaatio sanoo suorat sanat!

    Pahiten v.-56 Kekkosta vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

    Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Pahiten vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

  • Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

    Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

    Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin monin tavoin. Kun Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan, se ei epäröinyt kertoa Suomen valtiojohdolle, että elokuvassa oli Neuvostoliitolle epäystävällisiä kohtauksia. Porkkalan palautus ja erityisesti sen ajoitus aikataulutettiin Suomen presidentinvaaleja ajatellen.