Hyppää pääsisältöön

Vatikaani, muuttuva maailma ja sitä kiertävä paavi 1985

Ulkolinja tutustutti suomalaiset tv-katsojat Vatikaaniin ja katoliseen kirkkoon vuonna 1985. Vatikaanin vallan jakajat -ohjelmassa pääsivät ääneen Suomesta Italiaan nunnaksi lähtenyt, kirkon edustajia sekä sitä läheltä tutkineet. Hurmoshenki oli suurta rokkitähtimäisen paavi Johannes Paavali II:n ympärillä, mutta kuuliko kukaan, mitä hän sanoi?

Katolisen kirkon tehtävä on opastaa jäseniään. Sen uskoon ei kuulu politiikka. Näin kerrottiin Ulkolinjassa Vatikaanin vallan jakajat, joka lähetettiin aikana, jolloin katolisen kirkon opit olivat koetuksella. Siinä missä Italian maaseudulla pappisvirka oli pysynyt satoja vuosia samankaltaisena, kohtasi katolinen kirrko muualla muutoksia. Alankomaissa modernisaatio ja Etelä-Amerikassa politisoituminen olivat asettaneet uudistajat vastakkain Vatikaanin kanssa.

Myös Vatikaani oli muutosten tiellä. Pyhällä istuimella oli vuodesta 1978 asti istunut puolalainen Karol Wojtyla eli paavi Johannes Paavali II. Hän oli ensimmäinen paavi neljäänsataan vuoteen, joka ei ollut kotoisin Italiasta. Hän ei myöskään ollut teologi vaan filosofi.

"Historia kiinnostaa häntä siksi hyvin vähän. Pappeuden ja hengellisen elämän sisimmän olemuksen voi hänen mukaansa kiteyttää kiinnittämättä historiaan paljonkaan huomiota", Vatikaanin asiantuntija, kirjailija Peter Hebblethwaite kertoi ohjelmassa.

Paavi Johannes Paavali II matkusti hyvin paljon ja pyrki tekemään katolisesta uskosta näkyvämpää kaikkialla maailmassa. Hebblethwaite pohtiikin paavin olevan populisti, joka vetoaa kansaan suurilla kansanjuhlilla, mutta jonka sanoma saattaa jäädä epäselväksi.

"Epäilen suuresti, että häntä todella kuunnellaan. Yhdysvaltojen matkan aikana 1979 ihmisten sanottiin pitäneen laulajasta, muttei sävelestä", Hebblethwaite muotoili Ulkolinjassa.

Juuri tämänkaltaista kritiikkiä paavin maailmanmatkat saivat. Oliko niissä järkeä, jos kukaan ei kuunnellut mitä paavi sanoi?

Vatikaanin radiossa käännetään ja selitetään paavin puheita
Vatikaanin radiossa 40 toimitusta kääntää ja selittää paavin puheet eri kielille Vatikaanin radiossa käännetään ja selitetään paavin puheita Kuva: yle kuvanauha radio
Paavi tervehtii häntä kuulemaan tulleita Vatikaanissa 1985
Paavi tervehtii häntä kuulemaan tulleita Vatikaanissa Paavi tervehtii häntä kuulemaan tulleita Vatikaanissa 1985 Kuva: yle kuvanauha paavi

Hollantilaiset ovat 1900-luvun puolivälistä asti koetelleet Vatikaanin kärsivällisyyttä. Vatikaanin mielestä Hollannin kirkko on ollut liian suvaitsevainen, ja sen suojissa oli tilaa homoille ja uudistajille. Ulkolinjan ohjelmassa paikalliset teologian opiskelijat vaativat paikalliskirkoille suurempaa vapautta määritellä iteään. Vatikaani vastasi toiveisiin vaihtamalla puolet Alankomaiden piispoista ja määräämällä synodin eli eräänlaisen uudelleenkoulutuksen maan kirkolle. Käytännössä paikalliskirkolta vietiin valta Roomaan.

Kirkon johtajien mielestä hollantilaiset olivat menneet liian pitkälle. Kirkon kriitikoiden mielestä Hollannin katolinen kirkko eli vain mukana modernissa ajassa.

Alankomaiden arkkipiispa Adrian Simonis vuonna 1085
Alankomaiden arkkipiispa pohtii modernia maailmaa Alankomaiden arkkipiispa Adrian Simonis vuonna 1085 Kuva: yle kuvanauha adrian simonis
Brasilialaisen arkkipiispan mielestä Vatikaani pelkää Etelä-Amerikan kirkkoja, jotka eivät vain seuraa Eurooppaa, vaan luovat uutta uskoa
Brasilialaisen arkkipiispan mielestä Vatikaani pelkää Etelä-Amerikan kirkkoja, jotka eivät vain seuraa Eurooppaa, vaan luovat uutta uskoa Brasilialaisen arkkipiispan mielestä Vatikaani pelkää Etelä-Amerikan kirkkoja, jotka eivät vain seuraa Eurooppaa, vaan luovat uutta uskoa Kuva: yle kuvanauha kuvakaappaus
Sisar Benedictan mielestä suomalaiset tuntevat katolisen kirkon huonosti
Sisar Benedictan mielestä suomalaiset tuntevat katolisen kirkon huonosti Sisar Benedictan mielestä suomalaiset tuntevat katolisen kirkon huonosti Kuva: yle kuvanauha nunna

Vapaamielisen Pohjois-Euroopan lisäksi Vatikaanin mielestä ongelmallista oli myös Etelä-Amerikan vasemmistolaisuus. Siellä katoliset papit saarnasivat vapaudesta ja luokkataistelusta. Sao Paolon arkkipiispa Dom Paulo Evaristos Arns kertoo ohjelmassa, että kansan tyytymättömyydestä elinoloihinsa kasvaa uusi usko, jonka kautta alkaa mantereen uusi aika.

"On kysymys kansan elämästä. Teologia ei ole tiede, vaan se on voima, joka synnyttää uuden, oikeudenmukaisemman maailman".

Brasilian pappien opettaman vapautuksen teologian tärkein anti on, että sorto on synti ja köyhä voi nousta ahdingostaan. Luokkataisteluun viittaaminen oli vierasta katolisessa kirkossa, ja Vatikaani asettikin useita pappeja puhekieltoon, jotta vasemmistolaisuus ei leviäisi kirkon parissa.

Muuttuvasssa maailmassa pyristelevä katolinen kirkko oli tuntematon suomalaisille, pohti suomalainen nunna Benedicta Idefelt. Hänen mukaansa suomalaiset eivät etelän matkoillaan nähneet katolisuutta kokonaan, vaan saivat vääristyneen kuvan, jota skandaalinhakuinen lehdistö ruokki. Ohjelmassa hän kuvaa tyypillisen italialaisen katolisen kylän päivärytmiä, joka kiertyy kirkon ja uskon ympärille. Varsinkin naisten päivään kuului useita hetkiä Jumalan ja uskon parissa. Usko liittyy myös oman mielenterveyden huoltamiseen.

"Rippihän säästää meille hirmuisen määrän rahaa. Meidänhän ei tarvitse mennä psykiatrille", Benedicta pohtii.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.