Hyppää pääsisältöön

Vatikaani, muuttuva maailma ja sitä kiertävä paavi 1985

Ulkolinja tutustutti suomalaiset tv-katsojat Vatikaaniin ja katoliseen kirkkoon vuonna 1985. Vatikaanin vallan jakajat -ohjelmassa pääsivät ääneen Suomesta Italiaan nunnaksi lähtenyt, kirkon edustajia sekä sitä läheltä tutkineet. Hurmoshenki oli suurta rokkitähtimäisen paavi Johannes Paavali II:n ympärillä, mutta kuuliko kukaan, mitä hän sanoi?

Katolisen kirkon tehtävä on opastaa jäseniään. Sen uskoon ei kuulu politiikka. Näin kerrottiin Ulkolinjassa Vatikaanin vallan jakajat, joka lähetettiin aikana, jolloin katolisen kirkon opit olivat koetuksella. Siinä missä Italian maaseudulla pappisvirka oli pysynyt satoja vuosia samankaltaisena, kohtasi katolinen kirrko muualla muutoksia. Alankomaissa modernisaatio ja Etelä-Amerikassa politisoituminen olivat asettaneet uudistajat vastakkain Vatikaanin kanssa.

Myös Vatikaani oli muutosten tiellä. Pyhällä istuimella oli vuodesta 1978 asti istunut puolalainen Karol Wojtyla eli paavi Johannes Paavali II. Hän oli ensimmäinen paavi neljäänsataan vuoteen, joka ei ollut kotoisin Italiasta. Hän ei myöskään ollut teologi vaan filosofi.

"Historia kiinnostaa häntä siksi hyvin vähän. Pappeuden ja hengellisen elämän sisimmän olemuksen voi hänen mukaansa kiteyttää kiinnittämättä historiaan paljonkaan huomiota", Vatikaanin asiantuntija, kirjailija Peter Hebblethwaite kertoi ohjelmassa.

Paavi Johannes Paavali II matkusti hyvin paljon ja pyrki tekemään katolisesta uskosta näkyvämpää kaikkialla maailmassa. Hebblethwaite pohtiikin paavin olevan populisti, joka vetoaa kansaan suurilla kansanjuhlilla, mutta jonka sanoma saattaa jäädä epäselväksi.

"Epäilen suuresti, että häntä todella kuunnellaan. Yhdysvaltojen matkan aikana 1979 ihmisten sanottiin pitäneen laulajasta, muttei sävelestä", Hebblethwaite muotoili Ulkolinjassa.

Juuri tämänkaltaista kritiikkiä paavin maailmanmatkat saivat. Oliko niissä järkeä, jos kukaan ei kuunnellut mitä paavi sanoi?

Vatikaanin radiossa käännetään ja selitetään paavin puheita
Vatikaanin radiossa 40 toimitusta kääntää ja selittää paavin puheet eri kielille Vatikaanin radiossa käännetään ja selitetään paavin puheita Kuva: yle kuvanauha radio
Paavi tervehtii häntä kuulemaan tulleita Vatikaanissa 1985
Paavi tervehtii häntä kuulemaan tulleita Vatikaanissa Paavi tervehtii häntä kuulemaan tulleita Vatikaanissa 1985 Kuva: yle kuvanauha paavi

Hollantilaiset ovat 1900-luvun puolivälistä asti koetelleet Vatikaanin kärsivällisyyttä. Vatikaanin mielestä Hollannin kirkko on ollut liian suvaitsevainen, ja sen suojissa oli tilaa homoille ja uudistajille. Ulkolinjan ohjelmassa paikalliset teologian opiskelijat vaativat paikalliskirkoille suurempaa vapautta määritellä iteään. Vatikaani vastasi toiveisiin vaihtamalla puolet Alankomaiden piispoista ja määräämällä synodin eli eräänlaisen uudelleenkoulutuksen maan kirkolle. Käytännössä paikalliskirkolta vietiin valta Roomaan.

Kirkon johtajien mielestä hollantilaiset olivat menneet liian pitkälle. Kirkon kriitikoiden mielestä Hollannin katolinen kirkko eli vain mukana modernissa ajassa.

Alankomaiden arkkipiispa Adrian Simonis vuonna 1085
Alankomaiden arkkipiispa pohtii modernia maailmaa Alankomaiden arkkipiispa Adrian Simonis vuonna 1085 Kuva: yle kuvanauha adrian simonis
Brasilialaisen arkkipiispan mielestä Vatikaani pelkää Etelä-Amerikan kirkkoja, jotka eivät vain seuraa Eurooppaa, vaan luovat uutta uskoa
Brasilialaisen arkkipiispan mielestä Vatikaani pelkää Etelä-Amerikan kirkkoja, jotka eivät vain seuraa Eurooppaa, vaan luovat uutta uskoa Brasilialaisen arkkipiispan mielestä Vatikaani pelkää Etelä-Amerikan kirkkoja, jotka eivät vain seuraa Eurooppaa, vaan luovat uutta uskoa Kuva: yle kuvanauha kuvakaappaus
Sisar Benedictan mielestä suomalaiset tuntevat katolisen kirkon huonosti
Sisar Benedictan mielestä suomalaiset tuntevat katolisen kirkon huonosti Sisar Benedictan mielestä suomalaiset tuntevat katolisen kirkon huonosti Kuva: yle kuvanauha nunna

Vapaamielisen Pohjois-Euroopan lisäksi Vatikaanin mielestä ongelmallista oli myös Etelä-Amerikan vasemmistolaisuus. Siellä katoliset papit saarnasivat vapaudesta ja luokkataistelusta. Sao Paolon arkkipiispa Dom Paulo Evaristos Arns kertoo ohjelmassa, että kansan tyytymättömyydestä elinoloihinsa kasvaa uusi usko, jonka kautta alkaa mantereen uusi aika.

"On kysymys kansan elämästä. Teologia ei ole tiede, vaan se on voima, joka synnyttää uuden, oikeudenmukaisemman maailman".

Brasilian pappien opettaman vapautuksen teologian tärkein anti on, että sorto on synti ja köyhä voi nousta ahdingostaan. Luokkataisteluun viittaaminen oli vierasta katolisessa kirkossa, ja Vatikaani asettikin useita pappeja puhekieltoon, jotta vasemmistolaisuus ei leviäisi kirkon parissa.

Muuttuvasssa maailmassa pyristelevä katolinen kirkko oli tuntematon suomalaisille, pohti suomalainen nunna Benedicta Idefelt. Hänen mukaansa suomalaiset eivät etelän matkoillaan nähneet katolisuutta kokonaan, vaan saivat vääristyneen kuvan, jota skandaalinhakuinen lehdistö ruokki. Ohjelmassa hän kuvaa tyypillisen italialaisen katolisen kylän päivärytmiä, joka kiertyy kirkon ja uskon ympärille. Varsinkin naisten päivään kuului useita hetkiä Jumalan ja uskon parissa. Usko liittyy myös oman mielenterveyden huoltamiseen.

"Rippihän säästää meille hirmuisen määrän rahaa. Meidänhän ei tarvitse mennä psykiatrille", Benedicta pohtii.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto