Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Äkkiä poissa

inhimillinen tekijä, yle tv1
Toimittaja Anne Flinkkilän (vas.) vieraina ovat Kiki Rautio, Maarit Saarelainen ja Antti Mikkola. inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 keskiviikkona 20.1.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 23.1. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Miten päästä elämässä eteenpäin, kun puoliso kuolee äkillisesti? Kun ei ole aikaa valmistautua, jättää jäähyväisiä, vaan yhtäkkiä toinen onkin poissa.

Toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme ihmistä, jotka ovat löytäneet omat tiensä elää menetyksen kanssa. Heitä yhdistää etenkin se, että taide ja taiteen tekeminen on ollut keino käsitellä puolison kuoleman aiheuttamia tuntemuksia.

Illan vieraat Maarit Saarelainen, Kiki Rautio ja Antti Mikkola ovat suoria, liikuttavia, yllättäviä ja välillä jopa hauskoja. Vähän erilainen leskikeskustelu siis.

Kohtalokas vesiliirto

Kouluttaja ja tapahtumatuottaja Maarit Saarelainen oli 18-vuotias, kun tapasi tulevan miehensä, näyttelijä Asko Sahlmanin.

Maarit kertoo, että Asko vitsaili sanoi ihastuneensa Maaritin kauniiseen takamukseen, mutta myöhemmin suhteeseen tuli sitten muitakin sävyjä.

Sittemmin, lähes 40 yhteisen vuoden aikana molemmilta hioutui monta särmää pois ja edessä olisi voinut olla seesteistä aikaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä neljä vuotta sitten Asko joutui moottoripyörällään vesiliirtoon, ja se oli sitten siinä, niin kuin Maarit toteaa.

Vuosiksi tyhjyyteen

Kiki Rautio tapasi parikymmentä vuotta sitten sielunkumppaninsa muusikko Riku Järvisen. Valoisa, pitkänhuiskea mies valloitti Kikin sydämen, teki Kikille lauluja ja pariskunta alkoi suunnitella myös yhteisiä musiikkiprojekteja.

He perustivat Luonnonlapset-nimisen yhtyeen ja edessä oli levytys ja festivaalikesä, kun kaikki yllättäen loppui 11 vuotta sitten.

Riku oli vapaailtanaan seuraamassa keikkaa ja putosi keikkapaikan sisäparvekkeelta ja kuoli saamiinsa vammoihin. Kiki sanoi, että hän putosi moneksi vuodeksi johonkin tyhjyyteen, kaikki jäi kesken.

Maarit ja Kiki sanovat, että ensimmäinen tunne oli epäusko, tässä on tapahtunut joku virhe, Maarit sanoo ajatelleensa, että joku on varastanut Askon ajokortin ja esiintynyt hänenä.

Molemmat sanovat, että oli todella tärkeätä nähdä puolison ruumis, vasta silloin asia alkoi mennä tajuntaan.

Vihaa, raivoa

Maarit sai onnettomien sattumien takia kuulla miehensä kuolemasta vasta vuorokauden kuluttua, ja tieto oli mennyt nuorelle tyttärelle ensin.

Maarit sanoo, että ensimmäiset hetket häntä kantoi eteenpäin raivo ja viha siitä, että tytär oli joutunut ottamaan isänsä kuolinuutisen vastaan. Kun ei kuolemalle voinut olla vihainen, hän kohdisti raivonsa siihen tapaan, miten asiasta kerrottiin.

Myös Kiki sanoo hautoneensa jopa kostofantasioita ja kuvitteli räjäyttävänsä koko keikkapaikan ilmaan. Vieläkään hän ei oikein pysty kulkemaan rakennuksen ohi.

Lapset pakottivat arkeen

Ohjaaja ja näyttelijä Antti Mikkolan näyttelijäpuoliso Miina Maasola kuoli kaksi vuotta sitten auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin kahden kuukauden kooman jälkeen.

Antti sanoo, että sairaala-aikaa on vaikea kuvata, olivat monet jäähyväiset ja neljänsien hyvästien jälkeen hän huomasi ajattelevansa, että jotakin tässä hänelle nyt yritetään opettaa. Ehkä elämän arvaamattomuutta, tarkoitusta, arvoa.

Perheessä oli pienet lapset, joille oli aika pian kerrottava, että äiti ei parane. ”Piti yrittää pitää itsensä koossa, niin että lasten maailmassa säilyisi joku turvallisuus”, Antti sanoo.

Antti sanoo, että pienet lapset pakottivat hyvällä tavalla arkeen, ja veivät elämää eteenpäin. Silti edelleen etenkin joku mukava hetki lasten kanssa voi tuoda ikävän ja surun pintaan.

Värit alkoivat palata

Kiki sanoo olleensa parin vuoden ajan todella huonossa kunnossa. Hän sanoo suunnitelleensa vakavissaan itsemurhaa moneen kertaan. ”Ajattelin, että kuolema veisi minut Rikun luo.”

Kiki sai kuulla Nuoret Lesket -yhteisöstä ja hakeutui sen pariin. Yhteisö pelasti hänet, sillä siellä sai puhua kummallisistakin tunteista, parkua ja huutaa eikä kukaan ihmetellyt, että mikä tuota vaivaa. Pikku hiljaa värit alkoivat palata elämään.

Maarit taas arvelee, että suurin eron hänellä Anttiin ja Kikiin verrattuna on se, että hän eli koko aikuisikänsä Askon kanssa. Kaikki muistot liittyvät yhteiseen elämään ja tuntui siltä, että loppuelämä vietiin pois.

Minkälainen leski on?

Leski-sanaan latautuu paljon tunnetta ja myös muiden odotuksia. Millainen lesken oikein pitäisi olla?

Maarit sanoo, monien mielestä hänestä tuli jonkinlainen kuoleman asiantuntija, joka sai kuulla kanssaihmisten läheisten kuolemat moneen kertaan. Toki sillä tarkoitettiin hyvää, mutta toisten lohduttaminen oman surun keskellä ei oikein sujunut.

Antti sanoo, että välillä tuntuu, että varsinkin nuorta miesleskeä kohdellaan kuin lasiesinettä. Ihmiset hämmästyvät, jos on hyvällä tuulella, jos nauraa.

Antti sanoo, että kun hän näki kaupan ikkunasta oman heijastuksensa, millainen laahustava olento hän oli, niin hän päätti ottaa näyttelijäntyön menetelmät käyttöön: ulkoinen olemus kuntoon, niin tunne seuraa. Se voi olla askel eteenpäin.

Taiteesta tukea

Maarit on kirjoittanut näytelmän nimeltä Volttishow, jossa käsittelee kuolema ja sen seurauksia absurdin komedian keinoin.

Aluksi hän kirjoitteli omia tuntojaan, ikään kuin terapiana, mutta sitten pääsi kirjoittajakurssille, ja siellä heräsi ajatus tehdä näytelmä. Kuoleman käsittely on ronskia ja suoraa.

Kiki puolestaan ei voinut Rikun kuoleman jälkeen sietää musiikkia vuosikausiin, hän saattoi kaupassa yrittää vaatia musiikin pois.

Vasta kun Kiki pari vuotta sitten löysi uuden rakkauden, hän tunsi olevansa riittävän vahva esittämään hänen ja Rikun yhteistä musiikkia. Bändin kanssa harjoittelu ja lopulta lavalle nousu olivat hurjia ja rankkoja kokemuksia, mutta tarpeellisia.

”Kaunis musiikki sai arvoisensa paikan ja Rikun ääni kuului taas”, Kiki sanoo.

Antti puolestaan oli jo ennen Miinan onnettomuutta valmistellut Romeon ja Julian tarinaa näyttämölle. Nyt näytelmä saikin uusia sävyjä, koska niin kuin Antti sanoo, hän on tarinakertoja ja omat kokemukset ovat osa tarinaa. Näytelmä päättyikin nyt sairaalaan ja Julian pitkä uni oli Antille kuin vertauskuva Miinan koomasta.

Maarit sanoo, että muistaminen on yhtä aikaa vaikeata ja helppoa. Muistot on hyvästeltävä pala palalta ja samalla hyvästellä myös omaa elämäänsä, koska niin moni muisto on yhteinen.

Kiki sanoo, että hyvin yllättävät asiat herättävät muistot, esimerkiksi kutsu tähän Inhimilliseen tekijään sai Kikin kyyneliin. Antti sanoo samaa, illan keskustelu on herkistänyt hänet ja moni muisto on nyt ikään kuin hyökännyt kimppuun, arvaamatta.

Uusi rakkaus?

Entä sitten tie kohti uutta rakkautta? Maarit sanoo, että asia ei ole ajankohtainen, seksiä joskus on ikävä, mutta ei halua ketään nurkkiin pyörimään.

Antti sanoo, että ei kai näissä asioissa mitään aikatauluja ole ja toivoo myös muilta ihmisiltä kunnioitusta tilannetta kohtaan. Itse tietää missä menee.

Kiki sanoo, että uusi rakkaus ei vähennä rakkautta Rikua kohtaan. Päinvastoin, se antaa voimia myös surussa, joka ei koskaan lähde pois.

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.