Hyppää pääsisältöön

Kaisa Mäkäräisen sykähdyttävä pronssi Kontiolahden MM-kisoissa 2015

Kaisa Mäkäräinen voitti normaalikilpailun pronssia ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella 2015. Hän lähti viimeiseltä ampumapaikalta pitkältä takamatkalta, mutta hurja hiihtovauhti liidätti Mäkäräisen mitaleille. Kilpailu valittiin vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi Suomen urheilugaalassa.

Kaisa Mäkäräinen lähti 15 kilometrin ja neljän ampumapaikan kisaan puhtaalta pöydältä. Joensuulaisen ampumahiihtäjän kotikisojen aiemmat matkat olivat menneet huonosti, mutta pitkä hiihtomatka oli hyvälle hiihtäjälle mieleen.

Mäkäräistä aiemmin kisaan lähtenyt tšekki Gabriela Soukalova ampui varmasti, hiihti hyvin ja johti kisaa ylivoimaisesti yhdellä sakkominuutilla. Mäkäräinen aloitti kisan nopealla hiihdolla ja kohtuullisella ammuntatarkkuudella. Ensimmäiseltä paikalta hän ampui puhtaasti, mutta toiselta ja kolmannelta yksi laukaus meni ohi kummaltakin.

Suurin ennakkosuosikki Valko-Venäjän Daria Domratsheva ampui toiselta paikalta peräti kolme sakkominuuttia ja putosi kauas kisan kärjestä. Moni muukin vahva hiihtäjä ampui huonosti, joten kahdella ohilaukauksella Mäkäräinen oli hyvin mukana kisassa viimeiselle ampumapaikalle saapuessaan. Tuolta paikalta hän ampui kaikki laikat alas ja oli 38 sekuntia kisaa johtanutta Soukalovaa perässä. Väliin mahtuivat myös Italian Dorothea Wierer sekä Venäjän Daria Virolainen.

Kooste kisasta


Jos et jaksa katsoa artikkelin päämediana olevaa naisten normaalimatkan koko lähetystä, voit katsoa tästä koosteen kisasta.

Mäkäräinen lähti viimeiseltä ampumapaikalta hiihtämään silminnähden kovaa vauhtia. 1,2 kilometriä hiihdettyään hän oli jo melkein saavuttanut Virolaisen ja ottanut kärkeä kiinni 12 sekuntia. Viimeisellä väliaikapisteellä 700 metriä ennen maalia Mäkäräinen oli enää 5 sekuntia Soukalovasta ja kaksi Wiereristä. Viimeisillä sadoilla metreillä Mäkäräinen hiihti Wiererin ohi, mutta ei aivan saanut Soukalovaa kiinni. Eroa jäi 1,2 sekuntia tsekkiläisen eduksi.

Hopea näytti jäävän Suomeen, mutta loppupään lähtijöistä Venäjän Jekaterina Jurlova ampui ainoana kisassa puhtaasti ja hiihti kovaa. Hän voitti kultaa yli 20 sekunnin turvin. Hopeaa Soukalovalle ja pronssia Mäkäräiselle. Kolmas sija toi Mäkäräiselle uran neljännen maailmanmestaruusmitalin.

Maaliin tullessaan Mäkäräinen vielä hillitsi tv-toimittajan mitalionnitteluita, mutta mitali kaulassaan hän kuvaili tunteitaan avoimesti.

Tosi hienoa! Kyllä varmasti hienoin kolmas sija mitä urallani on ollut.― Kaisa Mäkäräinen

Tammikuussa 2016 Mäkäräisen pronssikisa äänestettiin vuoden 2015 sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.

Lähetystä normaalimatkalta katsoi tv:stä parhaimmillaan yli miljoona katsojaa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto