Leonard Bernstein ei juuri esittelyjä kaipaa—vai kaipaako, sillä kuinka moni tunteekaan hänet vaikkapa sinfoniasäveltäjänä? Lenny oli säveltäjänä yhtä suoran tunteikas kuin kapellimestarina tai yleisön viihdyttäjänä. Hän oli eklektikko, yhtä kotonaan ekspressionismin ja dodekafonian kuin musikaalin parissa. Marin Alsop on yhdistänyt Baltimoren ja São Paulon orkestereidensa sekä kolmen hienon kuoron voimat, ja tehnyt levyn hänen kuoro-orkesterimusiikistaan, keskiössä Kolmas sinfonia, “Kaddish”.
Viime viikolla edesmennyt Pierre Boulez ei ollut 1900-luvun ainoa suuri säveltäjäkapellimestari-B: hänen rinnalleen voi nostaa myös Leonard Bernsteinin. Vaikka näitä kahta voisi pitää muusikoina ja ihmisinä niin erilaisina kuin se nyt ylipäätään oli mahdollista, heissä oli muutakin yhteistä kuin sukunimen ensimmäinen kirjain. Kumpainenkin toimi New Yorkin filharmonikkojen johdossa—Bernstein 50- ja 60-luvuilla ja Boulez heti hänen jälkeensä 70-luvulla; kumpainenkin esitti ja toi esiin paljon elävien säveltäjien musiikkia ja sai aikaan asioita myös orkesterin ulkopuolella; kumpainenkin rakasti Mahleria ja niin edelleen. Vastakohtiakin oli, ja Boulez jopa suoraan kritisoi Bernsteinin konservatiivisuutta.
Bernstein oli säveltäjänä tietoisen eklektinen. Nuoruudentöissään ennen toista maailmansotaa hän osoittaa olevansa tiukasti ekspressionistien leirissä, ja vaikka hän piti Aaron Coplandin uusklassismista ja myöhemmin esitti tämän musiikkia paljon, ekspressionismin ja dodekafonian kirpeät soinnit ovat läsnä hänen omassa tuotannossaan. Ja olihan hän yhtä kotonaan myös jazzin, musikaalin ja jopa rockin parissa.
Bernsteinin tuotanto ei kapellimestaritöiden ohella levittäytynyt kovin laajaksi, mutta hän ehti kirjoittaa useita suurimuotoisia teoksia, oopperoita, musikaaleja, baletteja ja muun muassa kolme sinfoniaa. Ensimmäistä ja toista näistä esitetään jonkin verran, mutta Kolmas sinfonia, lisänimeltään ”Kaddish”, on jäänyt melko vähälle huomiolle.
Bernsteinin sinfoniat sekä muutamat harvat konserttikappaleet ovat luonteeltaan kommunikoivia, mihin säveltäjä myös tietoisesti pyrki: ”niitä voi ajatella jollain tapaa teatterikappaleina”. Uskonnolliset aiheet, vanhan ja uuden testamentin tekstit ovat niissä monesti läsnä. Niin myös juutalaisen jumalanpalveluksen ”surijoiden Kaddish”, teksti, jonka ympärille Bernsteinin Kolmas sinfonia rakentuu.
Heprean ja aramean kielistä koostuva Kaddish toimii teoksessa ikään kuin kertosäkeenä, jonka esittää kuoro sekä sopraanosolisti, mutta varsinaisena juonena sinfoniassa on kertojan osuus. Se on säveltäjän itsensä käsialaa ja tilittää hänen suhdettaan Jumalaan. Henkilökohtainen teksti on kriitikoista tuntunut kiusalliselta, mutta kuten Bernsteinille oli tapana, se on rehellinen, sujuva ja monilta osin osuu yhä maaliinsa. Kuten vaikka osassa Din Torah, joka on Bernsteinin syytös: syyttäjänä on Saaronin lilja, Zionin tytär, ja syytettynä Isä kaikkivaltias, joka meni luomaan miehen omaksi kuvakseen; Isäkin on erehtyväinen, sellainen tuli siis myös miehestä.
Oratoriomaisen sinfonian esittävät Baltimoren sinfoniaorkesteri, The Washingtonin Chorus -kuoro, Marylandin osavaltion poikakuoro; kertojana on brittinäyttelijäveteraani Claire Bloom ja sopraanona Kelley Nassief. Levyllä sinfoniaa ympäröi teospari: Aluksi kuultava kymmenminuuttinen Missa brevis syntyi sinfonian jälkeen kuultavan The Lark -näytelmämusiikin pohjalta; intensiivinen kuoromusiikki luo Bernsteinin kuorosinfonialle sopivan kehyksen—niissä esittäjät tulevat Marin Alsopin toisesta orkesterista eli Brasilian São Paulosta.
Leonard Bernstein: Missa Brevis; Sinfonia nro 3 ”Kaddish”; The Lark. - Claire Bloom, kertoja, Kelley Nassief, sopraano, Paulo Mestre, kontratenori, Marylandin osavaltion poikakuoro ja The Washington Chorus -kuoro, São Paulon sinfoniakuoro ja sinfoniaorkesterin jäseniä sekä Baltimoren sinfoniaorkesteri, joht. Marin Alsop. (Naxos, 8.559742)
Kuuntele Uudet levyt 15.1.2016, toimittajana Ville Komppa.