Hyppää pääsisältöön

Shakespearen Talvisen tarinan lontoolaistulkinta on perinteinen – ja vallan hurmaava

Shakespearen Talvinen tarina nähtiin Kinopalatsissa valkokankaalta tammikuussa 2016.
Shakespearen Talvinen tarina nähtiin Kinopalatsissa valkokankaalta tammikuussa 2016. Kuva: Johan Persson judi dench

Olihan lumoavaa! Kävin parin ystäväni kanssa katsomassa valkokankaalta Kenneth Branaghin ohjaaman ja tähdittämän tulkinnan William Shakespearen Talvisesta tarinasta. Hymyilin autuaasti läpi kolmetuntisen esityksen. Mitä nyt välillä itkeä tirauttelin. Parasta esityksessä on ehdottomasti Judi Dench.

Katsoja pääsi näkemään Lontoon Garrick-teatterissa kuvatun näytelmän lisäksi myös vilauksia sikäläisestä yleisöstä sekä kauniista, vanhasta teatterisalista. Koko ilta oli hyvin sivistynyt ja ylevöittävä! Vuonna 2011 näin National Theatre Live -illassa Anton Tšehovin Kirsikkapuiston. Se oli Talvisen tarinan lailla perinteistä, äärimmäisen taidokasta näyttelijänteatteria, jossa klassikko esitettiin niin kuin se on kirjoitettu. Teatterillisesti nämä näkemäni kaksi valkokangasnäytöstä eivät ole tarjonneet mitään uutta. Loistavaa ja viihdyttävää näyttelijäntyötä kylläkin.

Talvinen tarina on meillä harvemmin nähtyä Shakespearea. Ymmärrän hyvin miksi, sen verran hupsu ja melodramaattinen juoni näytelmässä on. Tutkin hiukan näytelmän esityshistoriaa ja selvisi, että Talvinen tarina on nähty Suomessa kaikkiaan vain 11 kertaa. Suomenkielinen kantaesitys nähtiin Suomalaisessa Teatterissa lähes tasan 120 vuotta sitten, 26.1.1896.

Miranda Raison ja Kenneth Branagh Talvisessa tarinassa.
Kuningatar Hermione ja kuningas Leontes näytelmän alussa, kun kaikki on vielä hyvin. Miranda Raison ja Kenneth Branagh Talvisessa tarinassa. Kuva: Johan Persson johan persson

Komediaa, draamaa ja romantiikkaa risteyttävä tarina kulkee näin: on kaksi kuningasta ja kaksi kuningaskuntaa, Sisilia ja Böömi. Tapahtumien – hieman asetelmallisesti ja jäykästi – käynnistyessä Böömin hallitsija Polixenes (Hadley Fraser) on vierailemassa Sisilian hovissa. Mustasukkainen kuningas Leontes (Kenneth Branagh) saa päähänsä, että ihastuttava kuningatar Hermione (Miranda Raison) pettää häntä Polixeneksen kanssa.

Leontes heittää viimeisillään raskaana olevan vaimonsa tyrmään.

Leontes ei pääse eroon pakkomielteestään, vaikka kaikki koettavat vakuuttaa kuningattaren viattomuutta. Leontes heittää viimeisillään raskaana olevan vaimonsa tyrmään ja päättää salamurhata Polixeneksen, joka on ollut hänen rakkain ystävänsä pikkupojasta saakka.

Tuhoa seuraa. Polixenes pakenee, kuningatar synnyttää tyttövauvan, jonka kuningas käskee hylätä korpimetsään: hän ei äpärää ruoki. Esikoispoika kuolee suruun. Kuningatar kuolee suruun. Kuningas tajuaa tekojensa hirmuisuuden. Väliaika.

Toinen puoliaika valkenee tyystin toisenlaisissa tunnelmissa, 16 vuotta myöhemmin. Nyt ollaan Böömissä, lammaspaimenen tilalla, jossa kasvaa ja kukoistaa paimenen oudon kaunis ja siropiirteinen löytötytär Perdita (Jessie Buckley). Monien juonikkaiden käänteiden jälkeen tarina siirtyy takaisin Sisiliaan, surun harmaannuttaman Leonteksen hoviin. Loppu on onnellinen ja hämmentävä: kuningatar ei ollutkaan kuollut! Leonteksen tyttäreksi paljastunut Perdita ja Polinexen komea poika (Tom Bateman) saavat toisensa!

Aika ihastuttavan epäuskottavaa, eikö? Vaikka vastaan tuli sellainenkin tieto, että näytelmän on tulkittu olevan parodia kuningatar Anna Boleynin kohtalosta. Henrik VIII mestautti vaimonsa vuonna 1536.

Judi Dench Shakespearen Talvisen tarinan viisaana Paulinana.
Judi Dench on upea viisaan ja juonikkaan Paulinan roolissa. Judi Dench Shakespearen Talvisen tarinan viisaana Paulinana. Kuva: Johan Persson johan persson
Parasta näytelmässä on Judi Dench.

Judi Dench näyttelee Paulinaa, vanhempaa hovinaista, joka taistelee viimeiseen asti kuningattaren puolesta. Denchin kyky puhua Shakespearen runosäkeitä kuin normaalia puhekieltä häikäisee. Eikä ihme: Dench teki ensimmäisen Shakespearensa jo läpimurtoroolissaan Ofeliana vuonna 1957. Kenneth Branagh on HS:n haastattelussa todennut, että hänelle oli tärkeää saada nimenomaan Dench mukaan produktioon. Paljon Denchiä huonommaksi ei jää Branaghkaan, ja hieno on katsoa myös Hadley Fraserin työtä Polixeneksen roolissa. Nuorempi näyttelijäkaarti heittäytyy antaumuksella Shakespearen maailmaan, mutta aika usein heidän puheilmaisunsa on minun makuuni turhankin ylevöitynyttä ja kohotteista.

Mutta aika velhoja nämä britit ovat: kun lopussa kivipatsaaksi muka veistetty kuningatar herää ihmeenkaltaisesti eloon, minä kyynelehdin liikuttuneena. Ah!

Kenneth Branagh Theatre Company. William Shakespeare: Talvinen tarina. Ohjaus Kenneth Branagh ja Rob Ashford. Rooleissa mm. Pierre Atri, Jaygann Ayeh, Tom Bateman, Kenneth Branagh, Jessie Buckley, Vera Chok, Jack Colgrave Hirst, John Dagleish, Judi Dench, Hadley Fraser, Adam Garcia, Rudi Goodman, Matthew Hawksley, Taylor James, Pip Jordan, Ansu Kabia, Stuart Neal, Michael Pennington, Zoë Rainey, Miranda Raison, Michael Rouse, John Shrapnel, Kathryn Wilder ja Jimmy Yuill.

Jessie Buckley, Jimmy Yuill ja Tom Bateman Talvisessa tarinassa.
Rahvas esitetään Shakespearelle tyypilliseen tapaan komediallisessa kohtauksissa. Juhlan pyörteissä Jessie Buckley, Jimmy Yuill ja Tom Bateman. Jessie Buckley, Jimmy Yuill ja Tom Bateman Talvisessa tarinassa. Kuva: Johan Persson talvinen tarina

Talvinen tarina on nähtävissä tammi- ja helmikuun aikana elokuvateattereissa ympäri Suomen. Kenneth Branagh Theatre Companyn näytelmiä nähdään myöhemmin tänä vuonna lisää: elokuussa on vuorossa Shakespearen Romeo ja Julia. Marraskuussa nähdään John Osbornen näytelmä The Entertainer.

Maailman suosituin näytelmäkirjailija on voimissaan – 400 vuotta kuolemansa jälkeen

Penkkitaiteilija

Kommentit
  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Olivia18 – pelaa ja auta!

    Suomen eka tubettaja tarvitsee sua.

    Tampere, 1918. Suomen eka tubettaja Olivia on jälleen pulassa. Pelaa ja auta!

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Tiesitkö tämän raparperista?

    Tiesitkö tämän raparperista?

    Raparperi on nyt parhaimmillaan! Raparperisatoa on onneksi saatavilla pitkin kesää, mutta ensimmäisissä raparperiherkuissa on aina tietty erityisyytensä ja alkavan kesän tuntu. Lue pieni raparperi-info ja nappaa talteen gluteenittoman raparperipaistoksen ohje.

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

    Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

  • Onko onnellisuuden tavoittelu turhanpäiväistä ja omissa tunteissa vellominen itsekeskeistä?

    Onko yksilökeskeisyys vienyt meidät kauemmas toisistamme?

    Onnellisuuden ajatellaan olevan jokaisen omalla vastuulla. Mutta mihin se johtaa? KulttuuriCocktail kutsui kaksi taiteilijaa, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Akse Petterssonin sekä laulaja-lauluntekijä Yonan, puhumaan tunteista, itsekeskeisyydestä ja taiteesta. Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa, jota syytetään usein myös itsekeskeisyydestä.

  • Aivoverenvuoto ei lopettanut sarjakuvataiteilijan luomistyötä

    Realistista sarjakuvaa rohkeasti omasta elämästä

    Tamperelainen sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kehittänyt jännittävän reseptin tekemiselleen. Sarjakuva loikkaa omasta rakastumisesta ja kodin remontoimisesta Tampereen historiaan ja kuluttamisen ideologiaan. Takalo ei myöskään kaihda kertoa omasta vakavasta sairastumisestaan ja masennuksestaan.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Teeman kesän elokuvat 2018

    Musikaaleja, Kieślowskia, Tati ja De Niro...

    Teeman kesän elokuvissa mm. musikaaleja, Kieślowskia, Tatia... Elokuvia neljänä iltana viikossa ja Areenassa koko ajan!

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.