Hyppää pääsisältöön

Shakespearen Talvisen tarinan lontoolaistulkinta on perinteinen – ja vallan hurmaava

Shakespearen Talvinen tarina nähtiin Kinopalatsissa valkokankaalta tammikuussa 2016.
Shakespearen Talvinen tarina nähtiin Kinopalatsissa valkokankaalta tammikuussa 2016. Kuva: Johan Persson judi dench

Olihan lumoavaa! Kävin parin ystäväni kanssa katsomassa valkokankaalta Kenneth Branaghin ohjaaman ja tähdittämän tulkinnan William Shakespearen Talvisesta tarinasta. Hymyilin autuaasti läpi kolmetuntisen esityksen. Mitä nyt välillä itkeä tirauttelin. Parasta esityksessä on ehdottomasti Judi Dench.

Katsoja pääsi näkemään Lontoon Garrick-teatterissa kuvatun näytelmän lisäksi myös vilauksia sikäläisestä yleisöstä sekä kauniista, vanhasta teatterisalista. Koko ilta oli hyvin sivistynyt ja ylevöittävä! Vuonna 2011 näin National Theatre Live -illassa Anton Tšehovin Kirsikkapuiston. Se oli Talvisen tarinan lailla perinteistä, äärimmäisen taidokasta näyttelijänteatteria, jossa klassikko esitettiin niin kuin se on kirjoitettu. Teatterillisesti nämä näkemäni kaksi valkokangasnäytöstä eivät ole tarjonneet mitään uutta. Loistavaa ja viihdyttävää näyttelijäntyötä kylläkin.

Talvinen tarina on meillä harvemmin nähtyä Shakespearea. Ymmärrän hyvin miksi, sen verran hupsu ja melodramaattinen juoni näytelmässä on. Tutkin hiukan näytelmän esityshistoriaa ja selvisi, että Talvinen tarina on nähty Suomessa kaikkiaan vain 11 kertaa. Suomenkielinen kantaesitys nähtiin Suomalaisessa Teatterissa lähes tasan 120 vuotta sitten, 26.1.1896.

Miranda Raison ja Kenneth Branagh Talvisessa tarinassa.
Kuningatar Hermione ja kuningas Leontes näytelmän alussa, kun kaikki on vielä hyvin. Miranda Raison ja Kenneth Branagh Talvisessa tarinassa. Kuva: Johan Persson johan persson

Komediaa, draamaa ja romantiikkaa risteyttävä tarina kulkee näin: on kaksi kuningasta ja kaksi kuningaskuntaa, Sisilia ja Böömi. Tapahtumien – hieman asetelmallisesti ja jäykästi – käynnistyessä Böömin hallitsija Polixenes (Hadley Fraser) on vierailemassa Sisilian hovissa. Mustasukkainen kuningas Leontes (Kenneth Branagh) saa päähänsä, että ihastuttava kuningatar Hermione (Miranda Raison) pettää häntä Polixeneksen kanssa.

Leontes heittää viimeisillään raskaana olevan vaimonsa tyrmään.

Leontes ei pääse eroon pakkomielteestään, vaikka kaikki koettavat vakuuttaa kuningattaren viattomuutta. Leontes heittää viimeisillään raskaana olevan vaimonsa tyrmään ja päättää salamurhata Polixeneksen, joka on ollut hänen rakkain ystävänsä pikkupojasta saakka.

Tuhoa seuraa. Polixenes pakenee, kuningatar synnyttää tyttövauvan, jonka kuningas käskee hylätä korpimetsään: hän ei äpärää ruoki. Esikoispoika kuolee suruun. Kuningatar kuolee suruun. Kuningas tajuaa tekojensa hirmuisuuden. Väliaika.

Toinen puoliaika valkenee tyystin toisenlaisissa tunnelmissa, 16 vuotta myöhemmin. Nyt ollaan Böömissä, lammaspaimenen tilalla, jossa kasvaa ja kukoistaa paimenen oudon kaunis ja siropiirteinen löytötytär Perdita (Jessie Buckley). Monien juonikkaiden käänteiden jälkeen tarina siirtyy takaisin Sisiliaan, surun harmaannuttaman Leonteksen hoviin. Loppu on onnellinen ja hämmentävä: kuningatar ei ollutkaan kuollut! Leonteksen tyttäreksi paljastunut Perdita ja Polinexen komea poika (Tom Bateman) saavat toisensa!

Aika ihastuttavan epäuskottavaa, eikö? Vaikka vastaan tuli sellainenkin tieto, että näytelmän on tulkittu olevan parodia kuningatar Anna Boleynin kohtalosta. Henrik VIII mestautti vaimonsa vuonna 1536.

Judi Dench Shakespearen Talvisen tarinan viisaana Paulinana.
Judi Dench on upea viisaan ja juonikkaan Paulinan roolissa. Judi Dench Shakespearen Talvisen tarinan viisaana Paulinana. Kuva: Johan Persson johan persson
Parasta näytelmässä on Judi Dench.

Judi Dench näyttelee Paulinaa, vanhempaa hovinaista, joka taistelee viimeiseen asti kuningattaren puolesta. Denchin kyky puhua Shakespearen runosäkeitä kuin normaalia puhekieltä häikäisee. Eikä ihme: Dench teki ensimmäisen Shakespearensa jo läpimurtoroolissaan Ofeliana vuonna 1957. Kenneth Branagh on HS:n haastattelussa todennut, että hänelle oli tärkeää saada nimenomaan Dench mukaan produktioon. Paljon Denchiä huonommaksi ei jää Branaghkaan, ja hieno on katsoa myös Hadley Fraserin työtä Polixeneksen roolissa. Nuorempi näyttelijäkaarti heittäytyy antaumuksella Shakespearen maailmaan, mutta aika usein heidän puheilmaisunsa on minun makuuni turhankin ylevöitynyttä ja kohotteista.

Mutta aika velhoja nämä britit ovat: kun lopussa kivipatsaaksi muka veistetty kuningatar herää ihmeenkaltaisesti eloon, minä kyynelehdin liikuttuneena. Ah!

Kenneth Branagh Theatre Company. William Shakespeare: Talvinen tarina. Ohjaus Kenneth Branagh ja Rob Ashford. Rooleissa mm. Pierre Atri, Jaygann Ayeh, Tom Bateman, Kenneth Branagh, Jessie Buckley, Vera Chok, Jack Colgrave Hirst, John Dagleish, Judi Dench, Hadley Fraser, Adam Garcia, Rudi Goodman, Matthew Hawksley, Taylor James, Pip Jordan, Ansu Kabia, Stuart Neal, Michael Pennington, Zoë Rainey, Miranda Raison, Michael Rouse, John Shrapnel, Kathryn Wilder ja Jimmy Yuill.

Jessie Buckley, Jimmy Yuill ja Tom Bateman Talvisessa tarinassa.
Rahvas esitetään Shakespearelle tyypilliseen tapaan komediallisessa kohtauksissa. Juhlan pyörteissä Jessie Buckley, Jimmy Yuill ja Tom Bateman. Jessie Buckley, Jimmy Yuill ja Tom Bateman Talvisessa tarinassa. Kuva: Johan Persson talvinen tarina

Talvinen tarina on nähtävissä tammi- ja helmikuun aikana elokuvateattereissa ympäri Suomen. Kenneth Branagh Theatre Companyn näytelmiä nähdään myöhemmin tänä vuonna lisää: elokuussa on vuorossa Shakespearen Romeo ja Julia. Marraskuussa nähdään John Osbornen näytelmä The Entertainer.

Maailman suosituin näytelmäkirjailija on voimissaan – 400 vuotta kuolemansa jälkeen

Penkkitaiteilija

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

    Kaksi miestä, yksi nainen ja sata salaisuutta.

    Éric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta. Viiden teatterin yhteistuotantona toteutettu tulkinta on sujuva ja viihdyttävä, mutta jää pintatasolle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Äänestä Vuosisadan kirjaa!

    Äänestysaika päättyy 2.10.

    Nyt haluamme löytää yleisön valinnan Vuosisadan kirjaksi. Mikä on sinun valintasi? Äänestysaika päättyy 2.10. klo 12. Vuosisadan kirja julkistetaan suorassa Vuosisadan Kulttuurigaala -lähetyksessä 18.10. Yle TV1 -kanavalla.

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat

    Maamme kirja 2017: Uusimaa

    Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.