Hyppää pääsisältöön

Tammikuun kihlaus yhdisti Suomen kansaa mutta ärsytti Neuvostoliittoa

Suomen työnantajain keskusliitto STK antoi 23. tammikuuta 1940 julkilausuman, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Tammikuun kihlaukseksi myöhemmin nimetty julkilausuma luettiin jo samana iltana Yleisradiossa STT:n uutisissa ja julkaistiin seuraavana päivänä sanomalehdissä. Vuosikymmenten saatossa tammikuun kihlausta on muisteltu juhlapuheissa ja sen on sanottu yhdistäneen kansaa ja luoneen pohjaa hyvinvointivaltiolle. Mutta kritiikkiäkin se on saanut aina Neuvostoliittoa myöten.

Historiantutkija Marjaana Valkonen valottaa radion Tänään iltapäivällä -ohjelmassa (2000) tammikuun kihlauksen syntytaustaa. Helsingin Mikonkadulla sijainneessa ravintola Königissä kokoontui tammikuussa vuonna 1940 arvovaltainen joukko miehiä sosiaaliministeri Karl-August Fagerholmin johdolla. Miehet istuivat Helsingin kiivaimpien pommitusten aikana ravintolan kellarissa muotoilemassa sopimusta, jossa työnantaja- ja työntekijäpuoli sitoutuivat neuvottelemaan keskenään yhteisistä asioista. Neuvottelut kestivät viikon. Yhteisymmärrys saavutettiin 23. tammikuuta 1940, ja yhteinen julkilausuma, tammikuun kihlaus luettiin jo samana iltana Yleisradion uutisissa. Sanomalehtiin se ennätti seuraavaksi aamuksi. Historialliseksi mainitun julkilausuman myötä työnantajapuoli tunnusti työntekijäjärjestö SAK:n viralliseksi neuvotteluosapuoleksi. Se ei kuitenkaan vielä merkinnyt varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen aloittamista, mutta se loi pohjaa kolmikantayhteistyölle.

Talvisota ja tammikuun kihlaus yhdistivät kansalaissodan jakaman kansan

Valkosen mukaan työmarkkinajärjestöjen suhteisiin oli voimakkaasti vaikuttanut kansalaissota, joka jakoi Suomen kahtia. Työmarkkinoilla 1920–1930-luvuilla henkinen ilmapiiri oli sellainen, että vastakkain olivat punaiset ja valkoiset, historiantutkija Valkonen sanoo. Uudistupyrkimyksiä oli ilmassa, mutta erityisesti työnantajapuolella oli Valkosen mukaan vastahankaisuutta yhteistoiminnan aloittamiselle - lähinnä periaatteellisista syistä.

Erimielisyydet kuitenkin väistyivät, kun Suomi joutui talvisotaan. Yhteinen vihollinen ja itsenäisyyden puolustaminen lähensivät suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla. SAK tuki voimakkaasti sotaponnisteluja, mikä Valkosen mukaan teki vaikutuksen työnantajiin. Toisaalta sodan aikana työmarkkinajärjestöt joutuivat yhdessä osallistumaan monenlaisiin valtiollisten komiteoiden toimintaan. Tämä osaltaan lähensi niitä ja vaikutti yhteistoiminnan kehittymiseen.

Tammikuun kihlausta edelsivät eripuraiset vuodet työmarkkinaosapuolten välillä

SAK:ssa vuonna 1941 työnsä aloittanut Olavi Lindblom muistelee Hannu Sirosen radiohaastattelussa (1980) tammikuun kihlausta edeltäneitä vuosia työmarkkinoilla. Keskusteluja työehtosopimusoikeudesta ja järjestäytymisvapaudesta oli Lindblomin mukaan käyty jo 1930-luvulla – tuloksetta. Erilaisia palkkasopimuksia oli kuitenkin hänen mukaansa ollut jo ennen syksyä 1939. Mutta mitään erityisiä työntekijöiden ja työnantajien välisiä lähentymisiä ei Lindblomin mukaan 1930-luvulla ollut. Työehtosopimusten tekemiselle ei ollut edellytyksiä, koska työnantajien piirissä oli jyrkkää vastustusta työntekijäjärjestöjen tunnustamiseksi. Toisaalta työntekijäpuolella ei ollut edellyksiä viedä asiaa isommin eteenpäin, koska järjestäytymisaste oli melko matala, Lindblom toteaa.

Lindblomin mukaan tammikuun kihlauksen jälkeen varsinaisia sopimusneuvotteluja jouduttiin odottamaan tovi, koska vanhakantaiset patruunat jarruttivat lähentymistä pitkään. Mutta jälleen kerran sota laittoi vauhtia rattaisiin. Sopimusasioita ryhdyttiin kiireellä viemään päätökseen jatkosodan aikana vuonna 1944, "kun neuvostojoukot alkoivat lähestyä Tallinnaa", Lindblom sanoo haastattelussa.

Julkilausuman 30-vuotisjuhlia protestoitiin, Pravda piti tilaisuutta neuvostovastaisena

Vuonna 1970 julkilausuman 30-vuotisjuhlallisuuksia vietettiin näyttävästi Helsingissä hotelli Palacessa. Kutsuvieraiden joukossa oli myös presidentti Urho Kekkonen. Arvovaltaisesta juhlavierasjoukosta huolimatta Palacen ulkopuolella tunteet kävivät kuumina kuten Myöhäisuutisten tallenteesta ilmenee. Pienehkö mielenosoittajien joukko kokoontui Palacen pääoven eteen, ja virkavalta yritti hätistellä liian innokkaita mielenosoittajia kauemmas ovesta. Mielenosoittajien kylttien teksteissä paheksuttiin juhlallisuuksia. Niissä nähtiin merkkejä ammattiyhdistysliikkeen oikeistolaistumisena, ja laskun juhlista maksaisivat lopulta työläiset.

Stalinistien järjestämä mielenosoitus v. 1970
Mielenosoittajat vastustivat juhlallisuuksia Stalinistien järjestämä mielenosoitus v. 1970 Kuva: Yle kuvanauha stalinistien mielenosoitus
Mielenosoitus Palacen edessä 1970
Poliisi yritti hillitä kiihkeimpiä mielenosoittajia Mielenosoitus Palacen edessä 1970 Kuva: Yle kuvanauha mielenosoitus

Neuvostoliiton johtava sanomalehti Pravda myös kritisoi tammikuun kihlauksen 30-vuotisjuhlallisuuksia. Sekin piti juhlallisuuksia oikeistolaisten näkemysten kasvamisena SAK:ssa. Lehden mielestä ne olivat sysäämässä suomalaista ammattiyhdistysliikettä Neuvostoliiton vastaiseksi. Pravda näki juhlallisuuksien viettämisessä merkkejä siitä, että Suomessa oltiin menossa kohti luokkasovittelua. Myöhäisuutisten haastattelemat SAK:n Arvo Hautala ja Niilo Hämäläinen kiistivät tämän. Suhteita Neuvostoliittoon pidettiin tärkeinä kuten kansainvälisiä suhteita ylipäätään, eikä juhlallisuuksista kieltäytymistä aiottu edes harkita.

Suomessa kommunistinen Tiedonantaja-lehti myötäili Pravdan näkemyksiä juhlallisuuksista ja tammikuun kihlauksesta. Lehdessä mm. julkaistiin Kemin Kunnantyöntekijäin ammattiosaston lähettämä sähkösanoma, jossa SAK:n puheenjohtajia kehotettiin perumaan "pahamaineinen luokkasovinnon 30-vuotisjuhliminen työnantajaliiton kanssa". Lisäksi kyseisen ammattiosaston mielestä juhliminen loukkasi Neuvostoliittoa.

Tiedonantajan lehtileike vuodelta 1970
Tiedonantaja kritisoi tammikuun kihlauksen 30-vuotisjuhlia Tiedonantajan lehtileike vuodelta 1970 Kuva: Tiedonantaja 1970 lehtileike 1970
Tiedonantajan lehtileike vuodelta 1970
Tiedonantaja-lehti Tiedonantajan lehtileike vuodelta 1970 Kuva: Tiedonantaja tiedonantaja 1970

Tammikuun kihlaus loi pohjaa hyvinvointivaltiolle ja työmarkkinaosapuolten välisille neuvotteluille

Tammikuinen julkilausuma on vuosikymmenten saatossa nostettu juhlapuheissa esiin, joskus myös suurieleisesti. Pelkkää sanahelinää ne eivät kuitenkaan ole olleet. Näin vakuuttivat Kukkokiekuussa vuonna 1990 vierailleet STK:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kahri ja SAK:n entinen puheenjohtaja Pertti Viinanen. Kahrin mukaan julkilausuma oli sikäli tärkeä, että siitä voidaan katsoa alkaneen työmarkkinatoimintamme työehtosopimusmielessä. Viinanen puolestaan korosti julkilausuman merkityksen olevan juuri siinä, että työväen ja ammattiyhdistysliikkeen ääni pääsi esille.

Myönteisesti tammikuun kihlausta arvioi myös presidentti Tarja Halonen, joka puhui aiheesta Tammikuun kihlaus -seminaarissa vuonna 2011 Jyväskylässä. Halonen arvioi julkilausuman olevan merkityksellinen koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän näki tammikuun kihlauksen luoneen pohjaa hyvinvointivaltiolle. "Sopimisen kulttuuri on mahdollistanut hyvinvointivaltion vakaan ja pitkäjänteisen kehittämisen", Halonen ynnää tammikuun kihlauksen merkityksen.

Tammikuun kihlauksen muistolaatta Helsingin Mikonkatu 4:ssä

Tammikuun kihlauksen muistolaatta Helsingin Mikonkaduilla
Muistolaatan kolme sormusta symboloivat valtion, työantajien ja työntekijöiden yhteistyötä Tammikuun kihlauksen muistolaatta Helsingin Mikonkaduilla Kuva: Sirpa Jegorow 2016 tammikuun kihlauksen muistolaatta
Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.