Kotileipomo Pihlaja työllistää tällä hetkellä neljä ihmistä. Sesonkiaikoina työntekijöitä on enemmänkin. Ensimmäisten työpäivä alkaa jo kello kaksi yöllä ja jälkimmäiset seuraavat perässä puoli neljän aikaan. Leivän ja munkin leivontaa leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Kotiliepomo Pihlajassa Vähässäkyrössä on täysi tohina päällä jo yön tunteina. Kello ei ole vielä kolmeakaan mutta limpputaikina on valmista ja vaaleat leivät tuloillaan.
Ensimmäisenä paikalle saapuu aina yrittäjä Jussi Pihlaja.
"Olen tottunut yöheräämisiin. Aikuiselle ihmiselle neljä tuntia on sopiva unenmäärä öisin. Sillä pärjää", Jussi kertoo. Tosin myöntäen ottavansa tirsat silloin tällöin töiden jälkeen.
Jussin isä, Pekka, on perustanut Kotileipomo Pihlajan 70-luvulla Vähäänkyröön. Moni asia on muuttunut vuosien varrella. Esimerkkinä pienten leipomoiden määrän radikaali väheneminen.
"Olen saattanut vuosien varrella tehdä pariskunnalla hääkakun, sitten heidän lapsilleen ristiäiskakut ja taas näille lapsille hääkakut", Pekka nauraa.
Jussi Pihlaja on pienestä pojasta asti viettänyt aikaa leipomossa. Päätös ryhtyä alalle ja jatkaa isän jalanjäljissä tuli kuulema aika luontevasti. Nyt Jussi sitten paiskii töitä yökahdesta iltapäivään. ”Aikuinen ihminen pärjää neljän tunnin yöunilla.”Leipuri Jussi Pihlaja lastaa pullapeltejä.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Kotileipomo Pihlaja perustettiin vuonna 1977 ja ensimmäiset pari vuotta Pekka Pihlaja teki sen parissa hommia osa-aikaisesti. Pikkuleivät olivat ensimmäinen ja ainoa tuote aluksi. Samaiset voiruusut maistuvat edelleenkin.Voiruusu pikkuleipiä leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapikkuleipä
Johanna Viljanmaa (vas.) on työskennellyt Kotileipomo Pihlajassa kymmenen vuotta. Anopin kautta leipomoon töihin päätynyt Johanna on opetellut leipomisen salat töitä tehdessä. Susanna Ritamäki on Jussi Pihlajan kihlattu ja ryhtynyt leipomoon työharjoitteluun. .Leipuri kaulii taikinaa.Kuva: YLE/Reetta Arvilavähäkyrö
Reikäleipää menee edelleen jonkin verran, mutta toista oli ennen, kun niitä pyöriteltiin satoja kappaleita päivittäin. Pekka Pihlaja kertoo, että ihmisten maku leivissä on muuttunut: vaalea leipä maistuu yhä useammalle. Tosin tumma limppu on Pihlajan yksi tunnetuimmista ja suosituimmista tuotteista.Reikäleivän leivontaa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Pekka Pihlaja on ollut virallisesti eläkkeellä jo kolme vuotta, mutta käy edelleen auttamassa poikaansa Jussia. Mies on tyytyväinen, kun yritys sai jatkajan.Leipuri Pekka Pihlaja paistaa pullia leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
MOI! Toimittaja Reetta Arvila maireana syötyään sokerisen, vasta paistetun hillopossun.Toimittajan selfie leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma.
"Komedian tekeminen on vaikeaa, siksi pidän siitä paljon."
Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.
Valokuvaus on valokuvaaja Juha Laitalaiselle pakkomielle.
”Maisemakuvauksessa ei voi tilata oikeaa hetkeä, vaan se tulee, jos on tullakseen”, sanoo valokuvaaja Juha Laitalainen, jonka kuvissa on usein yllätyksellisyyttä ja sattumanvaraisuutta. Yllätyksen onnistunut taltiointi tekee Juha Laitalaisen kuvista kuvan.
Työ ja elämä voivat olla tasapainossa kutsumusammatissakin.
Sähkökitaroita tuntevalle Juha Ruokangasta ei tarvitse esitellä: Ruokankaan soittimet ovat maailmankuuluja. Niitä tehdään Turengin Harvialassa, vanhassa tallirakennuksessa, jossa Ruokangas myös asuu perheineen.
Vanhan ajan työmoraali auttoi pääsemään arvostettuun asemaan soittajien ja soitinrakentajien keskuudessa. Perheen ja muun elämän kannalta vain työlle omistautuminen tuli kuitenkin liian kalliiksi.
Outi Airola on kuin sidostesukka, joka joustaa mutta ei ratkea. Lapsuuden traumaattiset kokemukset jättivät jäljen. Mutta siitä huolimatta tämä on tarina perheestä, suvusta ja yhteisön voimasta.
Jalavan kauppaa Taivalkoskella hallitsee jo viides sukupolvi. Suomen vanhimman kaupan juuret yltävät vuoteen 1883, kun vienankarjalainen laukkukauppias perusti puodin aikoinaan.
Pettu tunnetaan katovuosien hätäravintona, jota lisättiin leipäjauhoon, kun vilja loppui. Nykyään sitä markkinoidaan terveystuotteena. Keittiömestari Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta.
Utbudet detsamma i affärerna i Borgå trots nya öppettider.
Att brödhyllor och köttdiskar ibland gapar tomma i livsmedelsbutikerna har inget att göra med de förlängda öppettiderna. Vi äter väl inte mera bara för att butikerna håller öppet till klockan 23, undrar Biggi Bärlund vid Henrikssons bageri i Borgå.
Fler brer utländskt bröd, branschen hoppas på inhemskt.
Pappersarbete och importerat bröd sätter käppar i hjulen för de finländska bagerierna. Men trots färre bagerier finns det framtidshopp i bageribranschen.