Hyppää pääsisältöön

Leipurin yöunet jäävät vähiin

Leivän ja munkin leivontaa leipomossa.
Kotileipomo Pihlaja työllistää tällä hetkellä neljä ihmistä. Sesonkiaikoina työntekijöitä on enemmänkin. Ensimmäisten työpäivä alkaa jo kello kaksi yöllä ja jälkimmäiset seuraavat perässä puoli neljän aikaan. Leivän ja munkin leivontaa leipomossa. Kuva: YLE/Reetta Arvila pihlajan kotileipomo

Kotiliepomo Pihlajassa Vähässäkyrössä on täysi tohina päällä jo yön tunteina. Kello ei ole vielä kolmeakaan mutta limpputaikina on valmista ja vaaleat leivät tuloillaan.

Ensimmäisenä paikalle saapuu aina yrittäjä Jussi Pihlaja.

"Olen tottunut yöheräämisiin. Aikuiselle ihmiselle neljä tuntia on sopiva unenmäärä öisin. Sillä pärjää", Jussi kertoo. Tosin myöntäen ottavansa tirsat silloin tällöin töiden jälkeen.

Jussin isä, Pekka, on perustanut Kotileipomo Pihlajan 70-luvulla Vähäänkyröön. Moni asia on muuttunut vuosien varrella. Esimerkkinä pienten leipomoiden määrän radikaali väheneminen.

"Olen saattanut vuosien varrella tehdä pariskunnalla hääkakun, sitten heidän lapsilleen ristiäiskakut ja taas näille lapsille hääkakut", Pekka nauraa.

Leipuri Jussi Pihlaja lastaa pullapeltejä.
Jussi Pihlaja on pienestä pojasta asti viettänyt aikaa leipomossa. Päätös ryhtyä alalle ja jatkaa isän jalanjäljissä tuli kuulema aika luontevasti. Nyt Jussi sitten paiskii töitä yökahdesta iltapäivään. ”Aikuinen ihminen pärjää neljän tunnin yöunilla.” Leipuri Jussi Pihlaja lastaa pullapeltejä. Kuva: YLE/Reetta Arvila pihlajan kotileipomo
Voiruusu pikkuleipiä leipomossa.
Kotileipomo Pihlaja perustettiin vuonna 1977 ja ensimmäiset pari vuotta Pekka Pihlaja teki sen parissa hommia osa-aikaisesti. Pikkuleivät olivat ensimmäinen ja ainoa tuote aluksi. Samaiset voiruusut maistuvat edelleenkin. Voiruusu pikkuleipiä leipomossa. Kuva: YLE/Reetta Arvila pikkuleipä
Leipuri kaulii taikinaa.
Johanna Viljanmaa (vas.) on työskennellyt Kotileipomo Pihlajassa kymmenen vuotta. Anopin kautta leipomoon töihin päätynyt Johanna on opetellut leipomisen salat töitä tehdessä. Susanna Ritamäki on Jussi Pihlajan kihlattu ja ryhtynyt leipomoon työharjoitteluun. . Leipuri kaulii taikinaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila vähäkyrö
Reikäleivän leivontaa.
Reikäleipää menee edelleen jonkin verran, mutta toista oli ennen, kun niitä pyöriteltiin satoja kappaleita päivittäin. Pekka Pihlaja kertoo, että ihmisten maku leivissä on muuttunut: vaalea leipä maistuu yhä useammalle. Tosin tumma limppu on Pihlajan yksi tunnetuimmista ja suosituimmista tuotteista. Reikäleivän leivontaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila pihlajan kotileipomo
Leipuri Pekka Pihlaja paistaa pullia leipomossa.
Pekka Pihlaja on ollut virallisesti eläkkeellä jo kolme vuotta, mutta käy edelleen auttamassa poikaansa Jussia. Mies on tyytyväinen, kun yritys sai jatkajan. Leipuri Pekka Pihlaja paistaa pullia leipomossa. Kuva: YLE/Reetta Arvila pihlajan kotileipomo
Toimittajan selfie leipomossa.
MOI! Toimittaja Reetta Arvila maireana syötyään sokerisen, vasta paistetun hillopossun. Toimittajan selfie leipomossa. Kuva: YLE/Reetta Arvila pihlajan kotileipomo

Lähde äänimatkalle leipomon aamuun:

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.