Kotileipomo Pihlaja työllistää tällä hetkellä neljä ihmistä. Sesonkiaikoina työntekijöitä on enemmänkin. Ensimmäisten työpäivä alkaa jo kello kaksi yöllä ja jälkimmäiset seuraavat perässä puoli neljän aikaan. Leivän ja munkin leivontaa leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Kotiliepomo Pihlajassa Vähässäkyrössä on täysi tohina päällä jo yön tunteina. Kello ei ole vielä kolmeakaan mutta limpputaikina on valmista ja vaaleat leivät tuloillaan.
Ensimmäisenä paikalle saapuu aina yrittäjä Jussi Pihlaja.
"Olen tottunut yöheräämisiin. Aikuiselle ihmiselle neljä tuntia on sopiva unenmäärä öisin. Sillä pärjää", Jussi kertoo. Tosin myöntäen ottavansa tirsat silloin tällöin töiden jälkeen.
Jussin isä, Pekka, on perustanut Kotileipomo Pihlajan 70-luvulla Vähäänkyröön. Moni asia on muuttunut vuosien varrella. Esimerkkinä pienten leipomoiden määrän radikaali väheneminen.
"Olen saattanut vuosien varrella tehdä pariskunnalla hääkakun, sitten heidän lapsilleen ristiäiskakut ja taas näille lapsille hääkakut", Pekka nauraa.
Jussi Pihlaja on pienestä pojasta asti viettänyt aikaa leipomossa. Päätös ryhtyä alalle ja jatkaa isän jalanjäljissä tuli kuulema aika luontevasti. Nyt Jussi sitten paiskii töitä yökahdesta iltapäivään. ”Aikuinen ihminen pärjää neljän tunnin yöunilla.”Leipuri Jussi Pihlaja lastaa pullapeltejä.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Kotileipomo Pihlaja perustettiin vuonna 1977 ja ensimmäiset pari vuotta Pekka Pihlaja teki sen parissa hommia osa-aikaisesti. Pikkuleivät olivat ensimmäinen ja ainoa tuote aluksi. Samaiset voiruusut maistuvat edelleenkin.Voiruusu pikkuleipiä leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapikkuleipä
Johanna Viljanmaa (vas.) on työskennellyt Kotileipomo Pihlajassa kymmenen vuotta. Anopin kautta leipomoon töihin päätynyt Johanna on opetellut leipomisen salat töitä tehdessä. Susanna Ritamäki on Jussi Pihlajan kihlattu ja ryhtynyt leipomoon työharjoitteluun. .Leipuri kaulii taikinaa.Kuva: YLE/Reetta Arvilavähäkyrö
Reikäleipää menee edelleen jonkin verran, mutta toista oli ennen, kun niitä pyöriteltiin satoja kappaleita päivittäin. Pekka Pihlaja kertoo, että ihmisten maku leivissä on muuttunut: vaalea leipä maistuu yhä useammalle. Tosin tumma limppu on Pihlajan yksi tunnetuimmista ja suosituimmista tuotteista.Reikäleivän leivontaa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Pekka Pihlaja on ollut virallisesti eläkkeellä jo kolme vuotta, mutta käy edelleen auttamassa poikaansa Jussia. Mies on tyytyväinen, kun yritys sai jatkajan.Leipuri Pekka Pihlaja paistaa pullia leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
MOI! Toimittaja Reetta Arvila maireana syötyään sokerisen, vasta paistetun hillopossun.Toimittajan selfie leipomossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilapihlajan kotileipomo
Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin.
Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.
Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto.
Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua.
Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.
Joidenkin juoksijoiden mielestä venyttely on turhaa, eräät juoksukoulukunnat eivät harrasta venyttelyä lainkaan. Venyttelyllä on kuitenkin monia hyvää tekeviä vaikutuksia, joita ei kannata ohittaa.
Rakkauden kuuluu kestää ja kärsiä. Mutta voisivatko asiat olla paremmin? Toimittaja testasi elämänhallintakonsulttien parisuhdeoppeja ja teki niistä omat johtopäätelmänsä.
70-luvun jengi-nuorien mielestä junteilla oli pitkä tukka ja leveät lahkeet eikä hajuakaan maailman menosta. Jengit itse pyörivät samoilla, tutuilla kulmilla ja kaikki muut kuin oman kulmakunnan kasvatit olivat vaarassa saada turpaansa. Ohjelmassa tavataan nuorisoa Savosta ja Stadista.
Pettu tunnetaan katovuosien hätäravintona, jota lisättiin leipäjauhoon, kun vilja loppui. Nykyään sitä markkinoidaan terveystuotteena. Keittiömestari Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta.
Utbudet detsamma i affärerna i Borgå trots nya öppettider.
Att brödhyllor och köttdiskar ibland gapar tomma i livsmedelsbutikerna har inget att göra med de förlängda öppettiderna. Vi äter väl inte mera bara för att butikerna håller öppet till klockan 23, undrar Biggi Bärlund vid Henrikssons bageri i Borgå.
Fler brer utländskt bröd, branschen hoppas på inhemskt.
Pappersarbete och importerat bröd sätter käppar i hjulen för de finländska bagerierna. Men trots färre bagerier finns det framtidshopp i bageribranschen.
Asunnoissa vakavia ongelmia, yhtiö laiminlyönyt korjaukset.
Poliisi tutkii suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen.
Läheiseni ovat huomautelleet älypuhelinaddiktiostani jo vuosia, ja sairaalloisen partaalle sijoittunut ruutukoukkuni kismitti itseänikin. Puhelimen niputtama data oli juuri niin hälyttävää kuin ajattelinkin: vietin kännykällä puolet valveillaoloajastani, joskus ylikin.
Tällainen on täyden pisteen kirjoitustaidon vastaus.
Millaisella tekstillä äidinkielen kirjoitustaidon kokeessa saa täydet pisteet? Abitreenit sai erikoisluvan julkaista kuusi erilaista, täydet 60 pistettä saanutta kirjoitustaidon vastausta keväältä 2019. Tässä ne ovat.
Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin.
Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.
Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto.
Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua.
Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.
Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.
Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat?
Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati.
Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.
Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.
Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.
Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.
Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?
Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat
Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.
Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.
Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla.
Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.
Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019.
Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.
Runoilija Kari Aronpuro suomensi Ezra Poundin vankeudessa kirjoittamat runot 70 vuotta niiden ilmestymisen jälkeen. Hän halusi tuoda esiin Poundin vaikutuksen nykyrunouteen, mutta näyttää myös runoilijan kaikki puolet - myös vastenmieliset.
Reetta Arvila
Yle
