Hyppää pääsisältöön

Harrastuksena ratsastus

Ensin hevonen pitää osata satuloida niin, ettei satula ole ”mykkyrässä”. Aloittelevalle ratsastajalle opetetaankin aluksi hevosen satulointi, ratsaille nousu, perusistunta, ohjasten hallinta ja askellajit.

Vuonna 1969 valmistuneessa ohjelmassa kerrotaan suosiotaan jatkuvasti kasvattavasta ratsastusharrastuksesta ja siitä, miten laji on Suomessa kehittynyt.

Ratsastus on naisten ja varsinkin nuorten tyttöjen suosima harrastus. Tulijoita olisi enemmän kuin voidaan vastaan ottaa. Jo vuonna 1969, jolloin ohjelma on kuvattu, ratsastusseuroihin ja -leireille oli kova tungos.

Tänä päivänä laji on entistäkin suositumpi. Nykyisin (vuonna 2016) Suomessa arvioidaan olevan yli 160 000 ratsastuksen harrastajaa, joista valtaosa on tyttöjä. Suomen Ratsastajainliitossa, joka on alan kattojärjestö, on lähes 500 jäsenseuraa.

Ratsastusta voi harrastaa vuoden ympäri. Laji vaatii hyvää fyysistä kuntoa, tasapainoa, rytmitajua ja koordinaatiokykyä.

Ratsastuksessa miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa. Olympialajeina ovat koulu-, este- ja kenttäratsastus. Muita kansainvälisiä kilpailulajeja ovat lännenratsastus ja matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askellajikilpailut sekä vikellys, joka tarkoittaa voimistelua laukkaavan hevosen selässä. Ratsastus on myös terapiamuoto.

Ohjelmassa haastatellaan Olli Lahtista, Viktor Janssonia ja Christina Furuhjelmiä. Ohjelman loppupuolella on välähdyksiä pohjoismaisista ratsastuskilpailuista Tampereelta vuodelta 1959.

Tyttö ratsastaa
Ratsastus on erityisesti tyttöjen harrastus. Tyttö ratsastaa Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Tytöt ratsastustalleilla
Suomessa on 160 000 ratsastuksen harrastajaa. Tytöt ratsastustalleilla Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Mies ratsastaa
Koulu-, este- ja kenttäratsastus ovat olympialajeja. Mies ratsastaa Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto