Hyppää pääsisältöön

Harrastuksena ratsastus

Ensin hevonen pitää osata satuloida niin, ettei satula ole ”mykkyrässä”. Aloittelevalle ratsastajalle opetetaankin aluksi hevosen satulointi, ratsaille nousu, perusistunta, ohjasten hallinta ja askellajit.

Vuonna 1969 valmistuneessa ohjelmassa kerrotaan suosiotaan jatkuvasti kasvattavasta ratsastusharrastuksesta ja siitä, miten laji on Suomessa kehittynyt.

Ratsastus on naisten ja varsinkin nuorten tyttöjen suosima harrastus. Tulijoita olisi enemmän kuin voidaan vastaan ottaa. Jo vuonna 1969, jolloin ohjelma on kuvattu, ratsastusseuroihin ja -leireille oli kova tungos.

Tänä päivänä laji on entistäkin suositumpi. Nykyisin (vuonna 2016) Suomessa arvioidaan olevan yli 160 000 ratsastuksen harrastajaa, joista valtaosa on tyttöjä. Suomen Ratsastajainliitossa, joka on alan kattojärjestö, on lähes 500 jäsenseuraa.

Ratsastusta voi harrastaa vuoden ympäri. Laji vaatii hyvää fyysistä kuntoa, tasapainoa, rytmitajua ja koordinaatiokykyä.

Ratsastuksessa miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa. Olympialajeina ovat koulu-, este- ja kenttäratsastus. Muita kansainvälisiä kilpailulajeja ovat lännenratsastus ja matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askellajikilpailut sekä vikellys, joka tarkoittaa voimistelua laukkaavan hevosen selässä. Ratsastus on myös terapiamuoto.

Ohjelmassa haastatellaan Olli Lahtista, Viktor Janssonia ja Christina Furuhjelmiä. Ohjelman loppupuolella on välähdyksiä pohjoismaisista ratsastuskilpailuista Tampereelta vuodelta 1959.

Tyttö ratsastaa
Ratsastus on erityisesti tyttöjen harrastus. Tyttö ratsastaa Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Tytöt ratsastustalleilla
Suomessa on 160 000 ratsastuksen harrastajaa. Tytöt ratsastustalleilla Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Mies ratsastaa
Koulu-, este- ja kenttäratsastus ovat olympialajeja. Mies ratsastaa Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto