Hyppää pääsisältöön

Salzburg - Mozartilla ja ilman

salzburg
Radion sinfoniaorkesterin Itävallan kiertue tammikuussa 2016 päättyi kolmeen konserttiin Salzburgissa. salzburg Kuva: Yle/Jouko Laivuori salzburg

”Oman orkesterin” mukana elää aina voimakkaasti, oli sitten paikan päällä töissä tai ihan asianharrastuksesta. On konsertteja ja konsertteja, mutta uskon silti vakaasti: kotipesässäkin tiedetään, milloin kannattaa tuulettaa. Radion sinfoniaorkesterin Itävallan kiertueen viimeinen konsertti Salzburgin Grosses Festspielhausissa päättyi Dmitri Šostakovitšin viidennen sinfonian esitykseen. Sinfonia on säveltäjän omin sanoin ”riemua ruoskan alla” ja Hannu Linnun johtamana sinfonia myös jännittyi täyteen järisyttävyyteensä. RSO soitti upeasti ja kaiken kuulleen yleisön reaktio oli sen mukainen.

salzburg
Talvi teki vihdoin tuloaan RSO:n lähtöpäivänä lauantaina 16. tammikuuta. salzburg Kuva: Yle/Jukka Rautasalo salzburg

Hieman runsas 2100 kuulijaa vetävä sali oli vielä orkesterin kolmantenakin iltana lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä. ”Sibeliusta kuullaan täällä aivan liian harvoin. Viime kesän juhlillakaan ei soitettu edes viulukonserttoa. Siksi minäkin olen ostanut liput orkesterinne kahteen konserttiin”, totesi hyvin varustetun musiikkiliikkeen omistaja. Poikkesin kauppaan, kun huomasin yhden näyteikkunoista olevan kokonaan omistettu kansallissäveltäjämme partituureille ja nuoteille.

Kun yksi etsii Fürstin aitoja Mozart-kuulia, on toinen päättänyt välttää kaikkea Mozartiin liittyvää.

Tähän mennessä on jo tullut todettua, että kiertueella muusikon mielessä ovat päällimmäisinä soitto, ruoka ja majapaikan sijainti. Sen jälkeen hajonta onkin suurempaa, sillä kullakin on intohimonsa. Kun yksi herkistelee Salzburgin suuren pojan, Wolfgang Amadén kotinurkissa (allekirjoittanut), on pianisti Jouko Laivuori päätynyt välttämään kaikkea Mozart-matkailua.

Mozartin elämänvaiheita vähänkin tuntevat tietävät, miten suuresti hän inhosi työnantajaansa arkkipiispa Colloredoa. Salzburgin arkkipiispat olivat 1200-luvulta lähtien hallinneet Salzburgia itsenäisenä ruhtinaskuntana. Hieronymus Joseph Franz de Paula Graf Colloredo von Wallsee und Melz oli viimeinen Salzburgin arkkipiispa, jonka valta ulottui yhtä lailla maallisiin kuin kirkollisiinkin asioihin. Vuonna 1803 tapahtuneen sekularisoinnin seurauksena jäljelle jäi vain kirkollinen valta.

Radion sinfoniaorkesterin muusikot Salzburgissa
Biberin kunniaksi! Kaisa Kallinen, Miika Uuksulainen, Jouko Laivuori ja Hannu Vasara. Radion sinfoniaorkesterin muusikot Salzburgissa Kuva: Yle/Jukka Rautasalo radion sinfoniaorkesterin muusikot salzburgissa

Salzburgin mahtavien arkkipiispojen ketjussa Jouko Laivuorta kiinnosti Maximilian Gandolf von Khuenburg, jonka hoviin saapui vuonna 1670 böömiläinen Heinrich Ignaz von Biber. Biber oli säveltäjä ja ilmiömäinen viuluvirtuoosi, joka kehitti viulun soittotekniikkaa huomattavasti. Biber toimi hovissa kapellimestarina ja hänen arvostuksestaan kertonee jotain se, että vuonna 1690 keisari Leopold aateloi hänet. Biberin vaiheista olivat hyvin perillä sekä Jouko Laivuori että sellisti Jukka Rautasalo. He suuntasivat Festungsbergin juurella sijaitsevalle Petersfriedhofille, jonka historia alkaa jo 700-luvulta. Monen muun tunnetun Salzburgissa vaikuttaneen henkilön ohella myös Biber sai sinne viimeisen leposijansa. Biber kuoli vuonna 1704. Hauta on kauan sitten kadonnut, mutta paikalla sijaitsee säveltäjän muistolaatta.

Michael Haydnin vaimo piti rakkaan miehensä muistona kalloa vuoteensa vieressä kuolemaansa saakka.

Pietarin mukaan nimetylle hautausmaalle on haudattu myös Joseph Haydnin pikkuveli Michael Haydn. Hänet kutsuttiin arkkipiispa Sigismund von Schrattenbachin palvelukseen ja taitavana säveltäjänä ja urkurina tunnettu Michael Haydn vaikutti ”Suolalinnassa” kaikkiaan 43 vuotta. Hän seurasi Mozartia Dreifaltigkeitskirchen urkurina ja oli tämän hyvä ystävä. Vuonna 1806 Michael Haydn laskettiin joukkohautaan. Joukkohaudat tyhjennettiin aika ajoin ja näin Haydnin leski, entinen hovilaulajatar Maria Magdalena Lipp sai miehensä kallon haltuunsa. Hän piti kuolemaansa saakka rakkaan miehensä kalloa vuoteensa vieressä. Lesken poistuttua ajasta ikuisuuteen kallo sijoitettiin vihdoin uurnaan ja palautettiin kirkon hoiviin.

Michael Haydnin hautamuistomerkillä
Michael Haydnia ovat tulleet muistamaan myös Lauri Laasonen (kurkistaa takaa) ja Lassi Viljanen (etualalla) Michael Haydnin hautamuistomerkillä Kuva: Jukka Rautasalo rso wien salzburg

Jouko Laivuoren intohimona ovat ennen kaikkea 1500- ja 1600-luvut. "Vielä 1700-luvun alkupuoli kiinnostaa, mutta romantiikka ei sitten niin lainkaan. Poikkeuksena Robert Schumann". Salzburgin päivien aikana tämän ällistyttävän laajasti sivistyneen muusikon iPadin klikatuin sivu oli https://en.wikipedia.org/wiki/Archbishopric_of_Salzburg. Sivulta hän seikkaili linkkejä pitkin eteenpäin kahlaten melkoisen määrän sellaista kiinnostavaa tietoa, jota ei virallisista matkaoppaista löydy. Ja sitten vain menoksi.

Kommentit
  • Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Säveltäjä Emilie Mayer (1812-̶1883) oli Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin aikalainen, mutta on vielä saanut astella heidän varjoissaan musiikinhistorian sameiden kerrostumien vähitellen kirkastuessa.

  • Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Cembalisti Marianna Henriksson toimii laaja-alaisesti muusikkona vanhan musiikin alueella, mutta myös monitaiteellisten projektien parissa siltoja vanhan ja uuden musiikin välillä rakentaen.

  • Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin (s. 1958) tuotanto on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut jatkuvassa pienessä muutosliikkeessä. Vähitellen tuo liike tuntuu saavuttaneen pysyvyyden asteen. Edelleen omaääniseen sävelistöön sekoittuu nyt vahvoja romanttis-impressionistisia vaikutteita, jonka johdosta ilmaisussa on lisää hengittävyyttä, hehkua ja näyttävyyttä.

  • Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    1990-luvun alussa perheensä mukana Venäjältä Englantiin emigroitunut Alissa Firsova (s.1986) on jo ehtinyt moneen. Pianistina, kapellimestarina sekä säveltäjänä toimivan moniosaajan kamarimusiikkiteoksia on nyt koottu yhteen tekijän ensimmäiselle profiili-äänitteelle. Äänite sisältää kahdeksan kestoltaan verraten suppeaa kamarimusiikkiteosta.