Hyppää pääsisältöön

Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

Taina Kuuskorpi & Juho Heikkinen - Psykologiset testit ja testaukset -kirja
Taina Kuuskorpi & Juho Heikkinen - Psykologiset testit ja testaukset -kirja Kuva: Yle, Samuli Holopainen psykologiset testit

Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta ne eivät täytä psykologisten testien kriteerejä.

Psykologiantohtori ja kirjailija Taina Kuuskorpi ja toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen ovat julkaisseet psykologisia testejä käsittelevän muhkean teoksen ’Psykologiset testit ja testaukset. Tosiasiat, uskomukset ja pelot’. Varsin kattavasti psykologista testausta avaavalla kirjallaan he ansaitsivat vuoden 2015 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Nyt työpari aikoo tutkia, miten luotettavia netistä löytyvät testit ovat. Heikkinen valitsee summittaisesti niistä yhden.

– Nopealla hakusanalla löytyi netistä englanninkielinen luovuustesti, joka vaikuttaisi päällisin puolin ihan asian äärellä olevalta, toteaa Heikkinen.

Kuuskorpi kommentoi vierellä testintekoa. Testissä kysytään aluksi testattavan ikää, kansalaisuutta, koulutusta, alaa ja työkokemusta.

Psykologian tohtori, kirjailija Taina Kuuskorpi ja toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen
Taina Kuuskorpi ja Juho Heikkinen Psykologian tohtori, kirjailija Taina Kuuskorpi ja toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen Kuva: Yle, Samuli Holopainen taina kuuskorpi ja juho heikkinen

– Tässä testissä on ensin monta taustakysymystä, mikä tietenkin lupaa hyvää, koska se tarkoittaa, että sinua vertaillaan erilaisiin ryhmiin. Testi lupaa ehkä liikaakin, sillä jos sinut jaettaisiin kaikkiin näihin ryhmiin, esimerkiksi erilaisiin suomalaisiin, eri tavalla koulutettuihin, eri työtehtäviin, pitäisi tässä olla vähintään 10 000 ihmisen vertailuryhmä, huomauttaa Kuuskorpi.

– Nettitesteissä et koskaan tiedä, keneen sinua verrataan, silloinhan tulos on satunnainen. Taustalla voi olla vaikkapa valtava japanilainen aineisto, mutta nämä testit ovat aina kulttuurisidonnaisia.

Kuuskorven mukaan luotettava testi pohjautuu aina johonkin psykologiseen teoriaan ja pitkään tutkimukseen. ’Huuhaatestit’ taas perustuvat enemmän uskomuksille ja olettamuksille kuin faktoille. Yleensä niissä kuitenkin on siteeksi todellisuuspohjaa.

Minäkuvaa etsimässä

– ’Tavallisena työpäivänä, minkälaisena pidät itseäsi, oletko perusteellinen?’ No tokihan minä olen… pistetään tuonne noin, Heikkinen sijoittaa itsensä kymmenportaisen asteikon janalle.

– Näitä nettitestejä on ihan mukava tehdä, jos haluaa lisätä omaa itsetuntemustaan, siitä ei ole mitään haittaa. Näistä voi olla iloa, mutta aika harvoin hyötyä, arvioi Kuuskorpi.

Psykologian tohtori, kirjailija Taina Kuuskorpi
Psykologian tohtori, kirjailija Taina Kuuskorpi Psykologian tohtori, kirjailija Taina Kuuskorpi Kuva: Yle, Samuli Holopainen taina kuuskorpi

Aitojen ja hupitestien raja on hämärtynyt eikä hupitestin tunnistaminen aina ole helppoa.

– Jos teet Facebookissa ’Minkä lajin sammakko olet’ -testin, kaikkihan tietää, että se on huumoria ja hupia, niissähän ei ole mitään pahaa, Heikkinen lisää.

Kuuskorpi muistuttaa, että joidenkin ihmisten minäkuvaa testit saattavat kuitenkin muokata väärään suuntaan. Etenkin nuoret rakastavat testata itseään netissä ja nuorten lehdissä.

– Silloin kun nuorten itsetuntemus ei ole vielä kauhean vahva, ovat he heikoilla, jos alkavat muodostaa omaa minäkuvaansa testaamalla millainen olen - olen sitten varmaan tällainen, kun testi sanoo.

– Jos tekee terveyspuolen kyselyitä ja saa tuloksen, että ’en ole masentunut’ tai ’minulla ei ole muistihäiriötä’, ja jos kuitenkin oikeasti olisi syytä mennä lääkärille, tällaisessa tilanteessa nettitestit saattavat olla jopa haitallisia, Kuuskorpi jatkaa.

Nettitestien sudenkuopat

– Täällä on myös kysymys: ’Oletko ihminen, joka tavallisena työpäivänä tykkää tehdä sanaristikoita?’ Kukapa tunnollinen työntekijä ei tykkäisi, naurahtaa Heikkinen.

– Ongelmahan nettitesteissä on standardointi, joka on psykologisen testin yksi kolmesta tärkeästä tunnuspiirteestä. Jokaisen meistä pitäisi tehdä tämä testi samoissa olosuhteissa, käyttää siihen saman verran aikaa, saada samanlaiset ohjeet ja ymmärtää samalla tavalla, mitä tehdään. Sitä tässä ei nyt tapahdu ollenkaan, painottaa Kuuskorpi.

– ’Oletko henkilö, joka tykkää löytää oikopolun?’ Tämäkin on monitulkintainen kysymys. Onko positiivinen vai negatiivinen asia, jos haluan löytää oikopolkuja, mitä sillä tarkoitetaan? Heikkinen aprikoi.

– Laadukkaissa psykologisissa testeissä tämän tyyppiset monitulkintaiset kysymykset on karsittu pois eli testikysymyksiä on haettu ja testattu niin paljon, että kaikki ymmärtävät ne suurin piirtein samalla tavalla. Hyvin huono kysymys, kuuluu Kuuskorven tuomio.

Toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen
Toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen Toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen Kuva: Yle, Samuli Holopainen juho heikkinen

Testissä Heikkinen käy läpi myös kuvallisia ja sana-assosiaatiotehtäviä. Englanninkieliset vastaukset tuottavat tiettyjä hankaluuksia suomenkieliselle testattavalle.

– Nettitestien ongelma on, ettei niitä yleensä ole lainkaan normitettu suomalaiseen aineistoon eli vertailupohjana eivät ole suomalaiset ihmiset, Kuuskorpi muistuttaa.

– Jännä testi siitä, että tämä yrittää niputtaa samaan testiin kaikki, sekä luovuuteen liittyvät persoonallisuuspiirteet että divergentin ajattelun ja tiedonkäsittelytoiminnot. Se on aika vaativa tehtävä, kun kysymyksiä ei ole kuitenkaan kuin 33, pohtii Kuuskorpi.

On huomattu, että nettitesteissä testattavilla on kiusaus ohjailla itsestään antamaansa vaikutelmaa sosiaalisesti suotavaan suuntaan. Toisaalta on havaittu, että ihmisillä on taipumus antaa koneelle itsestään henkilökohtaisempia tietoja kuin ihmistenvälisessä kontaktissa.

Palaute on testauksen tulikoe

Heikkinen on päässyt moniosaisen testin loppuun ja ottaa tuloksen, joka näyttää hänen luovuuspisteensä: 50,91 pistettä sadasta. Mitä tulos tarkoittaa?

– Se tarkoittaa ainakin sitä, että se on hyvin pseudotieteellinen. Sadasosan tarkkuudella luovuutesi - hieman suhtaudun skeptisesti, Kuuskorpi toteaa.

Sormet tietokoneen näppäimistöllä
Sormet tietokoneen näppäimistöllä Kuva: Yle, Samuli Holopainen kannettava tietokone

Yksi psykologisen testaamisen tärkeistä periaatteista on kuulunut, ettei pelkkien testitulosten perusteella tule tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä, vaan tulkintojen luotettavuuden kannalta testattavan henkilökohtainen tapaaminen on välttämätöntä.

Ihmiset kritisoivat päteviäkin psykologisia testejä usein siksi, etteivät he ole saaneet sitä mitä ovat lähteneet hakemaan.

– Jos haet työ- tai opiskelupaikkaa etkä saa sitä, on kiva syyttää testiä. Vikahan ei tietenkään ole itsessä vaan välineessä. Toinen merkittävä syy on se, ettei ihmisille kerrota testistä ja tuloksista tarpeeksi. Heille jää ihan vääränlaisia käsityksiä siitä, mitä mitattiin ja mitä ne tulokset kertoivat, selvittää Kuuskorpi.

Moni unohtaa myös pyytää testistä palautetta, jos vaikkapa saa tavoittelemansa työpaikan. Testattavalla on kuitenkin jokaisessa testauksessa oikeus saada palautetta.

– Testattava pystyy myös protestoimaan tai parhaimmillaan testattavalle valkenee joku asia. Aina palautetta ei muisteta edes tarjota, mutta testattavalla on velvollisuus selvittää, mitä hänestä tutkittiin ja mitä löydettiin, painottaa Kuuskorpi.

Nettitestien keskeisin ongelma ei olekaan testin tekeminen tietokoneella, joilla sinänsä on ihmistä suurempi laskentakyky. Ongelma on siinä, että psykologisessa testauksessa tulisi aina olla mukana myös testaaja, ihmiskontakti.

– Nyt meidän pitäisi saada kysyä, mitä tämä pistemäärä tarkoittaa, kehen tulosta on verrattu ja mitä näillä tuloksilla tehdään. Ennen kaikkea meidän tulisi saada kysyä, miksi tämä testi täällä on eli mikä on tämän tarkoitus.

Arvioitavana ollut luovuustesti löytyi luovuuskursseja markkinoivan firman sivuilta.

– Se, että Juho nyt sai vähän alakanttiin olevan tuloksen tarkoittaa sitä, että hänen kannattaisi mennä ehkä heidän luovuuskursseilleen, hymähtää Kuuskorpi.

Toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen
Toimittaja, tietokirjailija Juho Heikkinen Kuva: Yle, Samuli Holopainen juho heikkinen

– Jos uskoisin täysin tähän luovuustestiin, niin sehän sanoo että en ole mikään hirveen luova. Sehän tarkoittaisi, että tässä ammatissani minulla olisi kivikkoinen tulevaisuus. Pahimmillaan se voisi johtaa siihen, että lopettaisin kokonaan nämä hommat ja rupeaisin johonkin, mikä vaatii vähemmän luovuutta, naurahtaa Heikkinen.

Lähde: Taina Kuuskorpi & Juho Heikkinen, Psykologiset testit ja testaukset. Tosiasiat, uskomukset ja pelot. Luovin Oy, Raisio 2014.

Asiantuntijat:
TAINA KUUSKORPI, psykologiantohtori, kirjailija
JUHO HEIKKINEN, toimittaja, tietokirjailija

Lisää ohjelmasta

elämäntapamuutosvinkit
elämäntapamuutosvinkit Kuva: Yle, Tero Kyllönen elämäntapamuutosvinkit
Risto Laitila ja Mikko Penttilä pohtivat syitä jalkapohjan kivulle
Risto Laitila ja Mikko Penttilä pohtivat syitä jalkapohjan kivulle Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Leikkaussalissa tehdään operaatiota
Leikkaussalissa tehdään operaatiota Kuva: Yle, Harri Lehtikevari leikkaussali
Kädessä pidetään kännykkää, näytöllä kriisipuhelimen puhelinnumero 010195202.
Kädessä pidetään kännykkää, näytöllä kriisipuhelimen puhelinnumero 010195202. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,kriisipuhelimet
Mies kaksoisvalotettuna raiteiden eteen.
Mies kaksoisvalotettuna raiteiden eteen. Kuva: Unsplash suru,epätoivo,raiteet
Sari Palmunen pitää käsissään Mikko-pojan jäähyväisviestiä.
Sari Palmunen pitää käsissään Mikko-pojan jäähyväisviestiä. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,itsemurha,Sari Palmunen
Kommentit