Ronja Salmi
Yle
Jokainen hevosten kanssa ollut ymmärtää hevosten ruumiinkieltä jo huomaamattaan, ja osaa esimerkiksi varoa luimistelevaa hevosta. Hevosella on kuitenkin 150-170 erilaista elettä ja niiden yhdistelmää, joten aivan hetkessä kenestäkään ei tule hevoskielen mestaria. Ystäväni hevonen auttaa alkeissa!
Muistilista hevoskielen opiskelijalle
1. Mitä enemmän ymmärrät hevosten luontaista ruumiinkieltä, sitä helpompi sinun on tulla niiden kanssa toimeen.
2. Hevonen ei tunne ja ajattele kuin ihminen. Hevoset eivät "juoni", "esitä" tai "huijaa." Etsi selitys hevosen käytökselle pohtimalla hevosta eläimenä.
3. Hevonen on pakoeläin, eli luonnossa se selviytyy poistumalla vaarallisesta tilanteesta. Ongelmatilanteissa tämä refleksi on hevosessa kaikkein voimakkain.
4. Hevoset eivät ole huvikseen hankalia. Usein käytösongelmien takana on kommunikaatiovirhe, hevosen luontainen reaktio tai kipu.
5. Tunne hevosystäväsi ja havaitse ongelmat ajoissa. Tiedä mikä on hevosesi normaalia käytöstä ja havaitse poikkeamat siinä. Esimerkiksi ennen ontumista hevonen on todennäköisesti viestinyt kipeää jalkaa jo monella eri tavalla.
6. Jos sinulla on ongelmia hevosystäväsi kanssa, pyydä apua kokeneemmilta.
+ Muista että väkivalta ei ole kommunikaation muoto. Et saa viestiäsi perille lyömällä.
Hevosen korvat
Hevosen hörössä olevat korvat kertovat että se on havainnut edessään liikettä ja kuuntelee sieltä tulevaa ääntä.
Jos hevosen korvat kääntyvät äkisti eteen ja se nostaa päänsä korkealle, valmistautuu se jo pakenemaan. Tässä säikähdyksen tilassa hevonen saattaa myös levittää jalkansa hieman haralleen, ollen valmis pakenemaan mihin suuntaan tahansa. Myös villisti eteen ja taakseen kääntyilevät korvat voivat kertoa hermostuneisuudesta ja ennakoida hevosen äkkilähtöä. Säikähdyksen ja pakorefleksin laukeamisen voi estää kiinnittämällä hevosen huomion johonkin toiseen asiaan.
Taaksepäin kääntyneet korvat kertovat usein siitä, että hevonen kuuntelee takaa tulevaa ääntä. Ratsastaessa taaksepäin kääntyneet korvat kertovat hevosen kuuntelevan ratsastajaansa ja keskittyvän ratsastajan sille antamiin ohjeisiin. Jos hevonen ratsastaessa on kääntänyt korvansa taaksepäin ja se heilauttelee häntäänsä napakasti, on hevonen usein stressaantunut.
Hevonen luimii kun se painaa korvansa tiukasti vasten niskaansa. Luimiminen on yksi hevosen keinoista viestiä pahaa oloa ja ärtymystä. Heinäkasalla luimiva hevonen viestittää muille hevosille, ettei sen reviirille ole tulemista. Luimiminen on varoitussingnaali jota voi seura puraisu tai potku.
Moni hevonen luimii ihmisille esimerkiksi satulanlaitossa, koska satula saattaa olla epäsopiva tai hevosella olla selkä kipeänä. Osa hevosista luimii koska niillä voi olla menneisyydessään huonoja kokemuksia satuloinnista. Jos hevonen luimii esimerkiksi lapoja, ryntäitä tai muuta paikkaa harjatessa, on sillä todennäköisesti tuolla alueella kipuja.
Hevonen kuuntelee sivuilta tulevia ääniä kun se kääntää korvansa sivuille. Rentoutunut hevonen voi levätä laskemalla päänsä alas ja löpsäyttämällä korvansa sivuille.
Pään asento ja suun liikkeet
Hevonen laskee päänsä alas kun se tuntee olevansa turvassa. Rentoutuessaan hevonen myös maiskuttelee suutaan ja lipoo huuliaan.
Hermostunut hevonen kohottaa äkisti päänsä ja ratsastaessa esim. puree kuolaimeen. Liian kovaan kuolaintuntumaan hevonen reagoi aukomalla suutaan, nojaamalla kuolaimeen, narskuttamalla ja esimerkiksi pullauttamalla kielensä ulos suusta.
Ratsastuksen jälkeen moni hevonen pyrkii hinkkaamaan päätään ihmistä vasten. Hevoset hikoavat ratsastuksen aikana myös päästään ja suitsien alta ja haluavat siksi käyttää ihmistä rapsutusapunaan. Ihmisen ei tulisi suostua raapimispuuksi, koska iso hevonen voi satuttaa ihmistä voimakkaalla hinkkauksellaan. Jos hevonen haluaa rapsutusta ratsastuksen jälkeen, voi sen pään ohjata kauemmaksi itsestään ja esmerkiksi itse kädellä rapsuttaa hevosta otsasta.
Hevoset hierovat ystävyyttä toistensa kanssa kyhnyttämällä ja rapsuttamalla toisiaan kaulassta ja sään kohdalta. Hevonen voi rapsuttaa myös ihmistä ylähuulellaan ystävyyden merkiksi. Usein myös alas, tai ihmisen olkapäälle laskettu pää kertovat hevosen luottavan ja pitävän kanssaan puuhailevasta ihmisestä.
Hevonen haukottelee harvoin väsymyksestä. Haukottelu rentouttaa hevosta ja usein se pyrkii haukottelemalla lieventämään hetkessä kokemaansa stressiä. Hampaiden kolistelu ja naksuttelu kertovat myös stressistä. Nenän päälle rullautunut ylähuuli taas kertoo hevosen haistelevan erityisen tarkasti. Sierainten yli rullaava huuli pitää hajun hevosen nenässä pidempään, minkä ansiosta se voi tutustua omituiseen hajuun paremmin.
Jalat ja kuopiminen
Rentoutunut hevonen voi lepuuttaa yhtä takajalkaansa kääntämällä kavion ulkoseinämän maata kohti. Hevonen lepuuttaa jalkaansa erityisesti jos sen jalka on kipeä, mutta usein lepuuttavasta jalasta ei tarvitse huolestua. Ylös voimakkaasti koukistettu jalka on aina kipeä, tai hevonen on juuri potkaisemassa.
Potku on hevosen viimeisiä keinoja puolustautua tai hyökätä. Mahan alle potkiva hevonen voi hätyytellä kärpäsiä, ilmaista mahakipua tai mahdollisesti uhitella ja varoittaa sitä hoitavaa ihmistä.
Hoitotilanteissa kuopiva hevonen on usein malttamaton ja hieman hermostunut. Jos kuovintaan yhdistyy luimimista, on se jo suora uhkaus lähellä oleville olennoille. Hevonen voi myös voimakkaasti polkaista eteenpäin pelotellakseen tai hyökätäkseen. Polkaisu on yleensä osana hevosten keskinäistä välienselvittelyä.
