Hyppää pääsisältöön

Lauri Kivinen: Ylen tehtävään kuuluu varmistaa resurssit monipuoliselle musiikkituotannolle

Lauri Kivinen
Lauri Kivinen Kuva: yle lauri kivinen

Yleisradion musiikkituotanto on pakannut vuoden 2016 alusta kamppeensa, kun Yle on luopunut Pasilan musiikkistudioistaan. Musiikin äänittäminen jatkuu mm. Musiikkitalossa, konserttisaleissa ja kirkoissa. Kantanauhatuotannon monimuotoisuudesta pidetään tulevaisuudessakin huolta, lupaa Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Pasilan suurtuotantosiipi eli rakennus, jossa M2-musiikkistudio sijaitsee, on nyt todella sinetöity työmaa-alueeksi eikä studiossa tulla enää äänittämään yhtäkään ääntä kantanauhaksi. Moni on ollut katkera siitä, että Yle purkaa ainutlaatuisen klassisen musiikin äänittämiseen soveltuvan studion. Mikä on vastauksesi heille, jotka tätä harmittelevat?
- Tämä on niitä asioita, joissa digitaalinen aalto vyöryy tämänkin fyysisen studion yli. Kun studio 40 vuotta sitten rakennettiin, oli Suomi toisenlainen, tuotantomallit olivat toisenlaisia, tehtiin toisenlaisella tekniikalla. Kymmenien vuosien aikana on Suomeen rakennettu hyvin paljon sellaisia tiloja, jotka soveltuvat nimenomaan klassisen musiikin tekemiseen. Lippulaivana Musiikkitalo, joka on nyt viisi vuotta vanha ja jossa on muun muassa Rson kanssa tehty jo suurehko määrä raskaita nauhoituksia. Samaan aikaan tekniikka on keventynyt, sitä voidaan helpommin viedä sinne missä on hyvä tila ja hyvät esiintyjät. Tällaisessa maailmassa on tietysti kyseenalaista pitää varalla sellaisia paikkoja, jotka on varattu Ylellä pelkästään yhteen tehtävään.

On selvää, että musiikkituotanto jatkuu. Meillä on jo ihan velvoite äänittää, tallentaa ja tarjota suomalaisille hyvin laajasti musiikkia.

Miten Yle aikoo varmistaa sen, että musiikkituotanto jatkuu, vaikka omia tiloja ei enää olekaan?
- On selvää, että musiikkituotanto jatkuu. Meillä on jo ihan velvoite äänittää, tallentaa ja tarjota suomalaisille hyvin laajasti musiikkia. Ylen kanavilla soi vuoden mittaan noin 60 000 eri kappaletta, ja se on järisyttävä luku. On tietysti Ylen tehtävään ja Ylen pirtaan sopivaa, että musiikkia on tarjolla hyvin monimuotoisesti. Populaarikulttuurin ulkopuolella on paljon etnistä musiikkia, kansanmusiikkia, jazzia, kuoromusiikkia - sellaisia musiikkialueita, jotka eivät kuulu päiväkohtaiseen valtavirtaan, mutta jotka ovat monille ihmisille sekä koko kulttuuri- ja musiikkielämälle tärkeitä. Meidän tehtäväämme kuuluu, että näiden musiikkialueiden äänittämiseen ja tallentamiseen riittää resursseja, aikaa, työvälineitä ja ihmisiä, jotka tekevät tallennusta riippumatta siitä onko siihen varattu nimenomaan yksi tila vai muutetaanko tuotantokäytäntöä aiemmin kuvaamaani suuntaan.

Kulttuurin ongelma on, että sitä pidetään itsestään selvänä ja se jää usein vähän huomaamattomaksi.

Ylen tehtävä ja toiminta on nyt monella tapaa tarkastelun alla. Minkälaisissa käsissä uskoisit nimenomaan Ylen kulttuuritehtävän olevan esimerkiksi parlamentaarisessa työryhmässä?
- Kulttuuri on oikeastaan sitä vähiten kyseenalaistettua aluetta Ylen tehtävistä. Uutiset, lastenohjelmat ja kulttuuri ovat niitä ydinalueita, jotka ovat hyvin helposti ja laajasti perusteltavissa. Kulttuurin ongelma on, että sitä pidetään itsestään selvänä ja se jää usein vähän huomaamattomaksi. Siinä mielessä tietysti meidän pitää huolehtia siitä, että kaikilla päättäjillä on ymmärrys siitä minkälaisia resursseja kulttuuritehtävän hoitamiseen ja hienoon, mallikkaaseen tekemiseen täytyy olla. En ole kuullut, että sitä kukaan kyseenalaistaisi, pikemminkin päinvastoin. Me olemme sillä alueella myös aika yksin. Suomessa ei ole muita tahoja, jotka näin laajasti pystyisivät kulttuurialueita painottamaan, ja tämän tämän vastuun haluamme hienolla tavalla kantaa.

Onko tätä jotenkin erityisesti viestitetty heille, jotka nyt Ylen tehtävää pyörittelevät?
- Kyllä on ja me olemme yrittäneet kovasti konkretisoida sitä minkälaisia resursseja kohdentuu kulttuuritoimintaan. Sitä kuvaa se, että kun Ylen kokonaisbudjetti on noin 470 miljoonaa, pelkästään kulttuurin alueelle ohjautuu Ylen kautta yli 50 miljoonaa euroa tekijänoikeusmaksuina, esiintymispalkkioina, erilaisina kulttuurihankkeina ja kaikkena sinä, mikä kulttuurin tekemiseen liittyy. Tämän lisäksi Ylessä on paljon omaa väkeä kulttuuritoimituksissa ja kulttuurin tekemisen piirissä.

Mikä on oma toiveesi Ylen musiikkituotannolle tästä eteenpäin?
- Päällimmäiseksi haluaisin nostaa monipuolisuuden ja monimuotoisuuden. Musiikkihan on tyypillisesti asia, jossa meillä jokaisella on mieltymyksemme - kiinnostus ja rakkaus kohdistuvat johonkin. Mutta Ylen tehtävä on pitää yllä sellaista ammattitaitoa, että ymmärrämme musiikin kentän kokonaisuuden ja monimuotoisuuden. Meiltä täytyy tulevaisuudessakin löytyä niitä ihmisiä ja ammattilaisia, jotka osaavat valita koko valtavasta kulttuurikentästä sen, mikä on arvokasta, laadukasta ja kestävää.

Klassisen musiikin kantanauhatuotanto jatkuu vuoden 2016 alusta lähtien mm. Musiikkitalon Paavo-salissa, Espoon Sellosalissa, Kauniaisten Uudessa paviljongissa sekä kirkoissa. Yle Radio 1:n M-studio-ohjelman nimi vaihtui samalla Musiikkistudioksi. Musiikkiäänityksiä ovat tulossa kuluvan vuoden aikana tekemään mm. lauluyhtye Rajaton, Helsingin kamarikuoro, pianistit Paavali Jumppanen ja Anastasia Injushina, Fantasia-kvintetti sekä urkuri Tuomas Pyrhönen. Lisäksi Yle järjestää keväästä alkaen yhteistyössä äänittävien muusikoiden kanssa Musiikkitalon Paavo-salissa klubi-iltoja, jotka lähetetään suorana verkkolähetyksinä osoitteessa yle.fi/klassinen.

Kuuntele suora Musiikkistudio Musiikkitalon Paavo-salista to klo 13 Yle Radio 1. Esiintyjinä mm. Tami Pohjola, viulu, Jaakko Kortekangas, baritoni, Ilmo Ranta, piano, ja Timo Korhonen, kitara. Toimittajina Lotta Emanuelsson ja Anu Jaantila.

Musiikkistudio esittelee Ylen uunituoretta musiikkituotantoa sekä arkiston aarteita Yle Radio 1:ssä torstaisin klo 14.

Kommentit
  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.