Hyppää pääsisältöön

Peruskoulu mullisti Suomen koululaitoksen

Suomen koululaitos uudistettiin perinpohjaisesti 1960- ja 1970-lukujen aikana. Luotiin peruskoulujärjestelmä, joka mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta. Koulukeskustelussa puhalsivat uudet tuulet ja vanhoja rakenteita ravisteltiin kunnolla.

Peruskoulujärjestelmän luominen aloitettiin vuonna 1972 Lapin läänistä. Jo sitä ennen eri puolilla Suomea tehtiin useita koulukokeiluja, joissa uusia opetussuunnitelmia ja -menetelmiä testattiin.

Vuonna 1969 kuvatussa ohjelmassa kerrotaan eri koulukokeiluista. Ohjelmassa vieraillaan mm. Helsingin, Lahden, Kuopion ja Savonlinnan kokeiluluokissa, joissa opetuksen uutta suuntaa etsitään.

Tavoitteena oli vanhentuneen koululaitoksen demokratisointi peruskoulujärjestelmän avulla. Kun maksulliseen oppikouluun oli mahdollista hakeutua vain varakkailla, ilmainen peruskoulu avasi opintien kaikille.

Peruskouluun siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.

Uusi koulujärjestelmä merkitsi myös opetussuunnitelmien ja -menetelmien perinpohjaista uudistamista. Suurimmat muutokset koskivat matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten opetusta.

Vuonna 1969 kuvatussa ohjelmassa joukko-opin alkeita harjoitellaan jo esikoulussa. Myös ryhmätyöt, yksilöllinen opetus ja kielistudiot ovat uutta. Kouludemokratiakin tekee tuloaan, ja tavoitteena on osallistaa oppilaita opetussuunnitelmia koskevaan päätöksentekoon.

Teknisten apuvälineiden hienoimpana uutuutena ohjelmassa esitellään piirtoheitin. Tällainen ”opetusheijastin” tarvitaan jokaiseen luokkaan pysyvästi, ohjelmassa vaaditaan. Oppikirjat on suunnitelmissa korvata ”opetuspaketeilla”.

Ohjelmassa ovat haastateltavina mm. Jaakko Itälä, Reino Oittinen, Olavi Ketonen, Touko Voutilainen, Reijo Wilenius, Veli Skarra, Terttu Tupala, Pertti Siekari ja Keijo Ahti.

Teksti: Reijo Perälä

Poika ja nainen
Jo esikoulussa tutustuaan uuteen matematiikkaan. Poika ja nainen Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Ryhmä esikoululaisia
Peruskoulun myötä suosioon tulivat ryhmätyöt. Ryhmä esikoululaisia Kuva: Yle kuvanauha kuakaappaus elävä arkisto
Lapset pihalla
Aikaa on myös pihaleikeille ja luoville harrastuksille. Lapset pihalla Kuva: Yle kuvanauha kuvakkaappaus elävä arkisto

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.