Hyppää pääsisältöön

Peruskoulu mullisti Suomen koululaitoksen

Suomen koululaitos uudistettiin perinpohjaisesti 1960- ja 1970-lukujen aikana. Luotiin peruskoulujärjestelmä, joka mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta. Koulukeskustelussa puhalsivat uudet tuulet ja vanhoja rakenteita ravisteltiin kunnolla.

Peruskoulujärjestelmän luominen aloitettiin vuonna 1972 Lapin läänistä. Jo sitä ennen eri puolilla Suomea tehtiin useita koulukokeiluja, joissa uusia opetussuunnitelmia ja -menetelmiä testattiin.

Vuonna 1969 kuvatussa ohjelmassa kerrotaan eri koulukokeiluista. Ohjelmassa vieraillaan mm. Helsingin, Lahden, Kuopion ja Savonlinnan kokeiluluokissa, joissa opetuksen uutta suuntaa etsitään.

Tavoitteena oli vanhentuneen koululaitoksen demokratisointi peruskoulujärjestelmän avulla. Kun maksulliseen oppikouluun oli mahdollista hakeutua vain varakkailla, ilmainen peruskoulu avasi opintien kaikille.

Peruskouluun siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.

Uusi koulujärjestelmä merkitsi myös opetussuunnitelmien ja -menetelmien perinpohjaista uudistamista. Suurimmat muutokset koskivat matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten opetusta.

Vuonna 1969 kuvatussa ohjelmassa joukko-opin alkeita harjoitellaan jo esikoulussa. Myös ryhmätyöt, yksilöllinen opetus ja kielistudiot ovat uutta. Kouludemokratiakin tekee tuloaan, ja tavoitteena on osallistaa oppilaita opetussuunnitelmia koskevaan päätöksentekoon.

Teknisten apuvälineiden hienoimpana uutuutena ohjelmassa esitellään piirtoheitin. Tällainen ”opetusheijastin” tarvitaan jokaiseen luokkaan pysyvästi, ohjelmassa vaaditaan. Oppikirjat on suunnitelmissa korvata ”opetuspaketeilla”.

Ohjelmassa ovat haastateltavina mm. Jaakko Itälä, Reino Oittinen, Olavi Ketonen, Touko Voutilainen, Reijo Wilenius, Veli Skarra, Terttu Tupala, Pertti Siekari ja Keijo Ahti.

Teksti: Reijo Perälä

Poika ja nainen
Jo esikoulussa tutustuaan uuteen matematiikkaan. Poika ja nainen Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Ryhmä esikoululaisia
Peruskoulun myötä suosioon tulivat ryhmätyöt. Ryhmä esikoululaisia Kuva: Yle kuvanauha kuakaappaus elävä arkisto
Lapset pihalla
Aikaa on myös pihaleikeille ja luoville harrastuksille. Lapset pihalla Kuva: Yle kuvanauha kuvakkaappaus elävä arkisto

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto