Hyppää pääsisältöön

Miten suomalainen valmistaa tuotteensa kannattavasti?

Suomen tehdasteollisuudesta katosi 100 000 työpaikkaa vuosina 2000-2014, sillä täällä ei kannata enää valmistaa kaikkea. Taika Dahlbom listaa kolme keinoa, joiden avulla suomalaiset yritykset voivat valmistaa tuotteitaan nykyistä kannattavammin.

1. Työn hinnan alentaminen

Työn hinnan alentamiselle annetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa suuri merkitys, vaikka Suomessa tehdyn teollisuustuotteen hinnasta yli 85 prosenttia muodostuu muusta kuin työn hinnasta. Esimerkiksi konepaja-alalla materiaalien osuudeksi arvioidaan noin 50 prosenttia tuotteen lopullisesta hinnasta.

Teollisuustuotteen hinnasta vain vähäinen osa muodostuu tuotteen kokoonpanijoiden palkoista. Suomen tehdasteollisuudessa työvoimakustannukset olivat Suomen Pankin ja Eurostatin laskelmien mukaan 14,7 prosenttia vuonna 2011. Se oli lähes kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin Ruotsissa ja yli neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin Saksassa.

Kyllä vaan suomalainen kilpailee halvoilla palkoilla, jos muuta kilpailuetua ei ole.― Paul Lillrank

Valmistuksen hintarakenteen näkökulmasta yrityksen työntekijöiden palkoilla on kuitenkin suuri merkitys, sillä se on lähes ainoa osanen, jonka hintaan valmistaja voi vaikuttaa. Työvoimakuluihin voidaan vaikuttaa myös suunnittelemalla tuotanto mahdollisimman vähän työvoimaa tarvitsevaksi tai siirtämällä tuotanto sinne, missä tuotanto on halvinta.

Kiinassa palkat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet yli 10 prosenttia vuodessa. Kiinalaisen tehdastyöläisen päiväpalkka on keskimäärin 25 euroa päivässä, indonesialaisen 8 euroa ja vietnamilaisen 6 euroa. Halvat tuotantokustannukset selittävät, miksi Aasiassa valmistettiin toissa vuonna jo 46,5 prosenttia kaikista maailman tuotteista.

Valmistuskulujen lasku voi johtua myös muista syistä kuin palkkakuluista. Yhdysvalloissa valmistuskulut ovat laskeneet lähes Kiinan tasolle, ja yhdysvaltalainen teollisuus siirtää tuotantoaan takaisin Kiinasta, jonne se siirrettiin halvan työvoiman perässä. Fortune-lehden mukaan suurimmat syyt tähän ovat työntekijäkulujen nousu Kiinassa ja liuskeöljyn ja -kaasun hyödyntämisestä aiheutuva teollisuusenergian hinnan 30-50 prosentin lasku Yhdysvalloissa.

2. Tuotannon tehostaminen

Automatisaatio nostaa tuottavuutta kaikkialla maailmassa. Peukalosääntönä voidaan pitää, että yksi robotti korvaa yhden työntekijän työpanoksen. Toisin kuin ihminen, robotti pystyy työskentelemään yötä päivää vuoden ympäri.

Robotin työtunti on samanhintainen Suomessa ja Kiinassa.― Cristina Andersson

Kiinassa on tällä hetkellä 30 robottia 10 000 työntekijää kohden, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 152 ja Saksassa 282 robottia. Kiinaan myydään 20 prosenttia maailman vuotuisesta robottituotannosta. Jos kiinalaiset nostavat automaation määrää edes samalle tasolle kuin amerikkalaiset, Kiinan tuotannon kasvu on maailmassa ennen näkemätöntä.

Suomessa robotteja oli vuonna 2013 maailman 12. eniten teollisuustyöntekijöiden määrään suhteutettuna. Suomen sijoitus tällä robotiikan rankinglistalla oli kuitenkin pudonnut useana vuonna.

3. Kysynnän nostaminen

Kotimarkkinat eivät vedä, sillä suomalaisilla ei ole varaa ostaa. Suomalaisten palkkataso näkyy tuotteiden kovissa hinnoissa, mutta palkan ostovoima on korkean verotuksen takia kehno. Sosiaalietuuksienkin määrä on niin alhainen, että Suomi on joutunut Euroopan neuvoston tarkkailulistalle. OECD-maiden ostovoimatilastossa Suomi on 15. sijalla.

Suomalaisten ostovoiman kehittäminen voisi auttaa myös suomalaisen teollisuuden tuotteiden kotimaista kysyntää. Teollisuuden näkökulmasta ostovoiman kehittäminen on kuitenkin epävarma keino, sillä valmistaja ei voi päättää, mihin kuluttaja lisääntyneet rahansa käyttää.

Kilpailu on aina suhteellista. Ei tarvitse olla maailman nopein, kunhan olet nopeampi kuin kilpailijasi.― Pekka Kemppainen

Pienen maan valmistamisen kannattavuutta parantaa kotimaisen kysynnän kasvua enemmän ulkomaisen kysynnän kasvu. Ulkomaalaisia suomalaiset tuotteet kiinnostavat kuitenkin vain, jos niille on tarvetta, jos niitä viedään ulkomaille ja jos ne ovat hinta-laatusuhteeltaan sopivia. Yksi tehokkaimmista tavoista kasvattaa vientiä on myyntiin ja markkinointiiin investoiminen.

Jos suomalaisten yritysten valmistamat tuotteet voidaan tehdä halvemmalla ulkomailla, niiden vientikilpailukyky paranee vähintään hinnan osalta. Esimerkiksi Finlaysonin toimitusjohtajan Jukka Kurttilan mukaan yhtiön tuotteiden hinnasta vain 10 prosenttia muodostuu valmistusmaassa. Loput 90 prosenttia muodostuu Suomessa tapahtuvasta suunnittelusta ja markkinoinnista.

8 myyttiä työstä -sivustolla julkaistaan ohjelmasarjan kunkin jakson aihepiiriä taustoittava artikkeli. Juttujen tekijät ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijat Taika Dahlbom, Ninni Hakala, Tanja Lupari ja Tuomas Pulsa. He tutkailevat suomalaiseen työelämään liittyviä hokemia ja käsityksiä omista lähtökohdistaan, joita leimaa yhtä aikaa niin digitaalisuuden murros, kova kilpailu ihmisten ajasta, yhteiskunnallisen keskustelun ääripäistyminen kuin uudenlaiset työsuhteetkin.

Kommentit