Hyppää pääsisältöön

Pullojen henki ja historia

Viehättääkö pullossa sen muoto, valon leikki pullon sisällä vai monet käyttömahdollisuudet? Ohjelmassa Pullon henki (1991) tutkitaan pulloja taiteilija Helena Tynellin, lasinpuhaltaja Pekka Paunilan ja keräilijä Panu Hakaman näkökulmista. Ohjelmassa esitellään myös Riihimäen lasimuseo vanhassa lasitehtaassa.

Riihimäen lasitehdas oli aikanaan Pohjoismaiden suurin lasinvalmistaja. Tehdas tuotti niin käyttö- että taidelasiakin. Parhaimmillaan Riihimäen tehdas työllisti yli tuhat ihmistä. Lasitaiteilija Helena Tynell oli Riihimäen lasitehtaan ensimmäinen vakituinen muotoilija. Hän aloitti työskentelyn tehtaalla jo 1940-luvulla.

Helena Tynell oli Suomen tunnetuimpia lasimuotoilijoita.
Helena Tynell (1918-2016) oli Suomen tunnetuimpia lasimuotoilijoita. Helena Tynell oli Suomen tunnetuimpia lasimuotoilijoita. Kuva: Yle kuvanauha helena tynell

Tynell tunnetaan etenkin hänen suunnittelemistaan taidelasipulloista. Tunnetuin on vuonna 1964 suunniteltu Aurinkopullo, jota on valmistettu monessa koossa ja useissa eri väreissä. Tynell suunnitteli kuitenkin myös paljon käyttölasia ja monia vielä erikoisempiakin pulloja.

Ohjelmassa Pullon henki Tynell puhuu omasta suunnittelufilosofiastaan ja käyttää yhtenä esimerkkinä juuri pulloa. Kyseinen taidepullo on käyttötarkoitukseltaan kelvoton. Vastamuotojen takia pulloa on mahdoton saada kaadettua tyhjäksi. Tynell kuitenkin kertoo kokeneensa, että juuri tämän seikan takia jokaiseen pulloon on jäänyt sisälle jotain suunnittelijan siihen vuodattamasta hengestä.

Minä sanoisin, että melkein filosofinen esine. Sillä on ehdottomasti joku sanoma.― Helena Tynell kertoo pulloista
Lasinpuhaltaja Pekka Paunila valmistaa ohjelmassa käsityönä pullon.
Lasinpuhaltaja Pekka Paunila valmistaa ohjelmassa käsityönä pullon. Lasinpuhaltaja Pekka Paunila valmistaa ohjelmassa käsityönä pullon. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Ohjelmassa seurataan myös lasinpuhaltaja Pekka Paunilaa työnsä parissa. Paunilan suhtautuminen pulloihin poikkeaa muotoilija Tynellin filosofisista pohdinnoista. Paunila antaa arvoa etenkin käsityölle ja esineiden ainutlaatuisuudelle. Työ itsessään on alati kehittyvää ja jokainen valmistuva esine opettaa lasimestarille jotain uutta työvaiheista ja materiaalista.

Olen sitä miettinytkin, että kuka sen loppujen lopuksi oivalsi, että sinne voi puhaltaa ilmaakin.― Lasinpuhaltaja Pekka Paunila

Kolmantena ohjelmassa tavataan keräilijä Panu Hakama, joka isännöi Orimattilassa sijaitsevaa kotimuseota. Museon kokoelma kattaa tuhansia pulloja. Kainuulainen kestikievarin pitäjä oli nimittäin aikanaan ottanut tavakseen varastoida kaikki matkalaisten paikalle jättämät pullot.

Panu Hakama esittelee Orimattilassa sijaitsevan kotimuseon kokoelman pulloja.
Panu Hakama esittelee Orimattilassa sijaitsevan kotimuseon kokoelman pulloja. Panu Hakama esittelee Orimattilassa sijaitsevan kotimuseon kokoelman pulloja. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Hakaman mukaan vanhat pullot ottavat paikkansa Suomen eri alueiden paikallishistoriassa. Kokoelmasta löytyy esimerkiksi kappaleita Uudenkaupungin lasitehtaalla valmistetuista pulloista. Jo vuonna 1681 perustettu lasitehdas oli Suomen ensimmäinen eikä sen tuotteita ole tiettävästi säilynyt kokonaisina ainuttakaan kappaletta.

Harrastuksia on monenlaisia. Toiset kerää rahoja ja toiset postimerkkejä. Minä olen valinnut tällaiset Suomen historiaan liittyvät lasipullot.― Keräilijä Panu Hakama

Haastatteluosuuksien lisäksi ohjelmassa käydään läpi lasin ja pullojen historiaa muinaisista foinikialaisista lähtien. Lisäksi piipahdetaan Riihimäen vanhassa lasitehtaassa, joka oli vastikään saanut uuden tarkoituksen lasimuseona.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto