Hyppää pääsisältöön

Miten yli 50-vuotias pärjää työnhaussa?

Asiantuntijoiden mukaan työnhakijan on tärkeää tunnistaa, mitä kukin työnantaja hakee. Jos haetaan kokemusta ja näkemystä, 50-vuotiaalla on etulyöntiasema. Jos taas haetaan nuorekasta ja innokasta, valtit ovat nuorella hakijalla. Ei ole kuitenkaan kiveen kirjoitettua, etteikö viisikymppinen voisi olla innokas ja motivoitunut.

Ennakkoluulot leimaavat iäkkäitä.

“Yleistäminen on aina ongelmallista”, sanoo Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi.

Hän uskoo, että yli viisikymppisten työnhakua voivat haitata työnantajan aiemmat huonot kokemukset iäkkäistä hakijoista. Ruohoniemen mukaan stereotypiat saattavat leimata ihmisiä väärällä tavalla ja luoda ennakkokäsityksiä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Timo Hakala
Timo Hakala 8 myyttiä työstä

Myös ammattiliitto Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin uskoo, että kielteinen asenne vaikuttaa viisikymppisten työnhakuun.

“Jostain syystä kuvitellaan, että vanhetessaan ihminen ei enää opi uutta tai pysy kehityksen mukana”, Meklin sanoo.

Avoimia työpaikkoja on eniten palvelu- ja myyntityöntekijöille sekä erityisasiantuntijoille. Tekniikan akateemisten tekemissä tutkimuksissa heidän jäsenensä kertovat tulleensa syrjityksi työnhaussa ikänsä vuoksi. Moni on kokenut, että 50 tai 55 vuoden ikä on rajapyykki: tämän ylitettyään on entistä vaikeampaa saada työtä. Liitosta kuitenkin muistutetaan, että on olemassa paljon työpaikkoja, joissa ikään suhtaudutaan ennakkoluulottomasti.

Oppiiko vanha uutta?

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa työskentelevä palveluesimies Jukka Viita toivoo, että rekrytoijat huomioisivat viisikymppisten kokemuksen tuoman osaamisen, vaikka sitä on hankala mitata lukuina. Viidan mukaan hiljainen tieto, jota kokeneilla työntekijöillä on, voi tuoda työpaikalle jopa enemmän hyötyä kuin pelkkä konkreettinen työpanos.

Joskus kuulee sanottavan, että nykyään halutaan palkata vain korkeakoulusta valmistuneita, alle kolmekymppisiä työnhakijoita, joilla on viidentoista vuoden työkokemus. Asiantuntijat kuitenkin tyrmäävät ajatuksen, että työnantajien vaatimukset olisivat näin epärealistisia.

Teknologiateollisuuden Ruohoniemi uskoo, ettei ole yhtä kriteeriä, jonka mukaan rajattaisiin potentiaaliset työnhakijat, vaan palkkaus lähtee aina resurssitarpeesta. Ruohoniemen mukaan yli 50-vuotias työnhakija voi parhaimmillaan olla rautainen ammattilainen, joka on päivittänyt osaamistaan uran varrella. Hän painottaa, että ratkaisevaa ei ole ikä, vaan asenne.

Tuija-Tiina Vallas
Tuija-Tiina Vallas 8 myyttiä työstä

Omaa työelämän asiantuntijayritystä johtavan Katja Noposen mukaan työnantajat saattavat ajatella, että nuorella hakijalla ei tarvitse olla kokemusta juuri haetusta työtehtävästä, sillä tämä oppii nopeasti. Kuitenkin vanhemmalta hakijalta odotetaan, että aiemmat työtehtävät vastaavat juuri vapaana olevan paikan tehtäviä.

“Saatetaan siis ajatella, että vanhempi työnhakija ei ole motivoitunut oppimaan uutta”, Noponen kiteyttää.

Joustavuus ja verkostot ovat viisikymppisen valtteja

Nykyään jo työhaastatteluun pääseminen on voitto työnhaussa. Katja Noponen muistuttaa, että työnhaku on kovaa työtä eikä esimerkiksi viidenkymmenen työhakemuksen lähettämisessä ole mitään epätavallista.

“Meilläkin jos on yksi työpaikka auki, niin saattaa tulla 200 hakemusta. On vaikeaa erottua.”

Nuoren työntekijän palkkaaminen saattaa olla jopa puolet halvempaa kuin kokeneen yli viisikymppisen. Noponen kuitenkin painottaa, että työpaikoilla, joissa arvostetaan kokemusta ollaan myös valmiita maksamaan siitä.

Tiia Willman
Tiia Willman 8 myyttiä työstä

Noposen yrityksessä työskentelee useita yli 50-vuotiaita. Heitä yhdistää joustavuus työajoissa. Ruuhkavuodet on ohitettu, joten yli viisikymppiset voivat tehdä pidempiä työpäiviä ja he ovat motivoituneita ottamaan vastaan ylimääräisiä tehtäviä ja vastuuta.

Verkostot ovat tärkeitä yhä useammassa työssä. On hyvin todennäköistä, että 20 vuotta työelämässä olleella henkilöllä on laajempi verkosto kuin muutaman työvuoden kartuttaneella nuorella. Joissakin tehtävissä verkostoitumisella ja osaamisella voi olla jopa enemmän painoarvoa kuin tuoreella koulutuksella.

Vinkit työnhakuun yli 50-vuotiaalle

1. Mikäli jäät työttömäksi, ole itsellesi armollinen. Työnhaku käy kokopäivätyöstä.
2. Hae oikeanlaista työpaikkaa: mikäli ilmoituksessa haetaan tekijöitä nuorisohenkiseen porukkaan, ei välttämättä kannata työntyä sinne. Keskity työpaikkoihin, joissa arvostetaan osaamista ja kokemusta.
3. Unohda kapea-alaisuus: myös 50-vuotiaana voi vaihtaa ammattia.
4. Anna motivation näkyä: mikäli olet valmis kouluttautumaan tai muuttamaan työn perässä, tuo se esille. Huomioi mahdollisuus työskennellä ulkomailla – suomalaisia osaajia arvostetaan maailmalla.
5. Hyödynnä verkostot: piilotyöpaikkoihin voi työllistyä jopa helpommin kuin avoimessa haussa oleviin paikkoihin.
6. Ole rohkeasti yhteydessä työnantajiin. Pyri olemaan yhteydessä siihen henkilöön, joka olisi lähin esimiehesi työssä.
7. Rekrytointi tapahtuu nykyään somessa. Tee itsellesi profiili rekrytointi- ja verkostoitumispalvelu Linked Iniin. Mieti myös, millaisen some-jalanjäljen olet jättänyt: mitä työnantaja voi nähdä jos hän googlettaa työnhakijan?
8. Hae näkyvyyttä: messut, ammattilaistapahtumat, alumnitoiminta, seminaarit, työpajat, sosiaalinen media, harrastustoiminta - kaikkia näitä kannattaa hyödyntää työnhaussa.
9. Täytä työhakemus huolellisesti. Mitä paremmin se vastaa työpaikkailmoituksen vaatimuksiin, sitä vahvemmilla olet rekrytointiprosessissa.

Lähteet: Uravalmentaja Simo Kokko, uravalmentaja Riku Rimmi, palkkatutkija Tuunia Keränen, yksikönjohtaja Sari Taukojärvi / Tekniikan akateemiset TEK, toimitusjohtaja Katja Noponen, palveluesimies Jukka Viita / Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto.

8 myyttiä työstä -sivustolla julkaistaan ohjelmasarjan kunkin jakson aihepiiriä taustoittava artikkeli. Juttujen tekijät ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijat Taika Dahlbom, Ninni Hakala, Tanja Lupari ja Tuomas Pulsa. He tutkailevat suomalaiseen työelämään liittyviä hokemia ja käsityksiä omista lähtökohdistaan, joita leimaa yhtä aikaa niin digitaalisuuden murros, kova kilpailu ihmisten ajasta, yhteiskunnallisen keskustelun ääripäistyminen kuin uudenlaiset työsuhteetkin.