Hyppää pääsisältöön

Uuden Ajan Ensemble - vastareaktio spesialisoitumiselle

Uuden Ajan Ensemble Ritarihuoneessa
Uuden Ajan Ensemble Ritarihuoneessa Kuva: Ainomaija Pennanen / Yle tapio von boehm

Avanti!, Zagros, Uusinta, defunensemble… Suomessa on useampia aikamme musiikkia esittäviä yhtyeitä. Mihin siis tarvitaan vuonna 2011 perustettua Uuden Ajan Ensemblea? “Sitä tarvitaan musiikin soittamiseen”, vastaa nasevasti yhtyeen primus motor, kapellimestari Tapio von Boehm, ja jatkaa: “Siis meidän aikamme musiikin kunnianhimoiseen esittämiseen. Uuden Ajan Ensemble on jonkinlainen vastareaktio sille, että kaikki yhteiskunnassamme spesialisoituu. Vastikään sävelletyn musiikin tulisi kuitenkin kuulua kaikille muusikoille, ei vain siihen erikoistuneille.”

Tapio von Boehmin kokemusten mukaan innostusta aikamme musiikin esittämiseen on. Nuoret muusikot ovat mielellään tarttuneet Uuden Ajan Ensemblen tarjoamiin esiintymismahdollisuuksiin.

Aikamme musiikkia perusohjelmistoon

Uuden Ajan Ensemble poimii ohjelmistoonsa sellaisia nykysävellyksiä, jotka ovat jo vakiinnuttamassa paikkaansa konserttiohjelmissa tai joiden se pitäisi von Boehmin mielestä tehdä.

“Usein käy niin, että teos tilataan, kantaesitetään - ja siinä se sitten oli. Me haluamme omilla konserteillamme pitää esillä hyvää musiikkia ja nostaa sitä hiljalleen perusrepertuaariin.”

Kokoonpanon tammikuisessa konsertissa kuultiin Magnus Lindbergin viulukonsertto, Sebastian Fagerlundin klarinettikonsertto sekä Uljas Pulkkiksen käyrätorvikonsertto. Solisteina soittivat klarinetisti Taavi Oramo, viulisti Antti Tikkanen ja käyrätorvisti Tero Toivonen. Konsertin johti von Boehm itse.

Lindbergin ja Fagerlundin konsertot ovat jo löytäneet tiensä konserttilavoille. Kiinnostavaa onkin seurata, saako vuonna 2006 sävelletty Pulkkiksen konsertto Viima, Vitka, Vimma tämän konsertin myötä uutta voimaa siipiensä alle.

Tee se itse -hengessä

“Me” Uuden Ajan Ensemblen taustalla tarkoittaa ensisijaisesti Tapio von Boehmia ja viulisti Pasi Eerikäistä. Näiden kahden ideasta kaikki sai alkunsa. Klarinetisti Taavi Oramo - yksi tammikuisen konsertin solisteista - tuli soittamaan ensimmäiseen konserttiin ja on myös siitä lähtien ollut ideoimassa ensemblen toimintaa.

Tähän mennessä Uuden Ajan Ensemble on toteuttanut muutamia konsertteja Helsingissä sekä yhden kamarioopperaproduktion Tampereella. Syynä “säännöllisen epäsäännölliseen” esiintymistahtiin on tietenkin rahoitus - se on haettava jokaista konserttituotantoa varten erikseen - sekä organisaation suorastaan huikea keveys. Kapellimestari Tapio von Boehm on vastannut tammikuisen konsertin kaikista käytännön järjestelyistä itse, rahoituksen hankkimisesta nuottitelineisiin asti.

“No ainakin tiedän taatusti, missä mennään. Mutta kyllä tässä on käynyt mielessä, että tulevaisuudessa tuottaja olisi hyvä juttu!”

Kuuntele Uuden Ajan Ensemblen konsertti Ritarihuoneella (äänitetty 19.1.2016).

Teksti Ainomaija Pennanen

Kommentit
  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.