Hyppää pääsisältöön

Uuden Ajan Ensemble - vastareaktio spesialisoitumiselle

Uuden Ajan Ensemble Ritarihuoneessa
Uuden Ajan Ensemble Ritarihuoneessa Kuva: Ainomaija Pennanen / Yle tapio von boehm

Avanti!, Zagros, Uusinta, defunensemble… Suomessa on useampia aikamme musiikkia esittäviä yhtyeitä. Mihin siis tarvitaan vuonna 2011 perustettua Uuden Ajan Ensemblea? “Sitä tarvitaan musiikin soittamiseen”, vastaa nasevasti yhtyeen primus motor, kapellimestari Tapio von Boehm, ja jatkaa: “Siis meidän aikamme musiikin kunnianhimoiseen esittämiseen. Uuden Ajan Ensemble on jonkinlainen vastareaktio sille, että kaikki yhteiskunnassamme spesialisoituu. Vastikään sävelletyn musiikin tulisi kuitenkin kuulua kaikille muusikoille, ei vain siihen erikoistuneille.”

Tapio von Boehmin kokemusten mukaan innostusta aikamme musiikin esittämiseen on. Nuoret muusikot ovat mielellään tarttuneet Uuden Ajan Ensemblen tarjoamiin esiintymismahdollisuuksiin.

Aikamme musiikkia perusohjelmistoon

Uuden Ajan Ensemble poimii ohjelmistoonsa sellaisia nykysävellyksiä, jotka ovat jo vakiinnuttamassa paikkaansa konserttiohjelmissa tai joiden se pitäisi von Boehmin mielestä tehdä.

“Usein käy niin, että teos tilataan, kantaesitetään - ja siinä se sitten oli. Me haluamme omilla konserteillamme pitää esillä hyvää musiikkia ja nostaa sitä hiljalleen perusrepertuaariin.”

Kokoonpanon tammikuisessa konsertissa kuultiin Magnus Lindbergin viulukonsertto, Sebastian Fagerlundin klarinettikonsertto sekä Uljas Pulkkiksen käyrätorvikonsertto. Solisteina soittivat klarinetisti Taavi Oramo, viulisti Antti Tikkanen ja käyrätorvisti Tero Toivonen. Konsertin johti von Boehm itse.

Lindbergin ja Fagerlundin konsertot ovat jo löytäneet tiensä konserttilavoille. Kiinnostavaa onkin seurata, saako vuonna 2006 sävelletty Pulkkiksen konsertto Viima, Vitka, Vimma tämän konsertin myötä uutta voimaa siipiensä alle.

Tee se itse -hengessä

“Me” Uuden Ajan Ensemblen taustalla tarkoittaa ensisijaisesti Tapio von Boehmia ja viulisti Pasi Eerikäistä. Näiden kahden ideasta kaikki sai alkunsa. Klarinetisti Taavi Oramo - yksi tammikuisen konsertin solisteista - tuli soittamaan ensimmäiseen konserttiin ja on myös siitä lähtien ollut ideoimassa ensemblen toimintaa.

Tähän mennessä Uuden Ajan Ensemble on toteuttanut muutamia konsertteja Helsingissä sekä yhden kamarioopperaproduktion Tampereella. Syynä “säännöllisen epäsäännölliseen” esiintymistahtiin on tietenkin rahoitus - se on haettava jokaista konserttituotantoa varten erikseen - sekä organisaation suorastaan huikea keveys. Kapellimestari Tapio von Boehm on vastannut tammikuisen konsertin kaikista käytännön järjestelyistä itse, rahoituksen hankkimisesta nuottitelineisiin asti.

“No ainakin tiedän taatusti, missä mennään. Mutta kyllä tässä on käynyt mielessä, että tulevaisuudessa tuottaja olisi hyvä juttu!”

Kuuntele Uuden Ajan Ensemblen konsertti Ritarihuoneella (äänitetty 19.1.2016).

Teksti Ainomaija Pennanen

Kommentit
  • Albert Schnelzerin sävelkielessä on tunnistettavaa omaleimaisuutta

    Albert Schnelzerin musiikki toimii.

    Länsinaapurista kajahtaa taas. Mikäli Albert Schnelzer (s. 1972) ei ole ennestään tuttu tekijä, kannattaa asia korjata pikimmiten. Säveltäjän orkesterisointeja voi nyt makustella Benjamin Shwartzin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin tuoreella äänitteellä. Albert Schnelzerin sävelkielessä on jotakin, mitä monella muulla nykysäveltäjällä ei ole.

  • Spark-yhtyeen onnistunut monityylinen kokonaisuus toimii

    Spark-yhtyeen monityylinen kokonaisuus riemastuttaa

    "Tanssi on muutakin kuin vain liikettä musiikin tahtiin. Se on intohimoa ja elämänjanoa", pohjustaa Spark-yhtye tuoreimman julkaisunsa esittelytekstissä. No mikä ettei, mutta mahtaako kahden nokkahuilun, viulun, sellon ja pianon muodostaman yhtyeen monityylinen kokonaisuus käydä kuulijan jalan alle? Kyllä. Varsinkin kun se tehdään näinkin antaumuksella ja tyylillä.