Hyppää pääsisältöön

Valitut sanat: Venäjä lähellä ja kaukana

On selvää, miksi tämä mies on Helsingin kirjamessujen lavalla vuonna 2015. Messujen teema on Venäjä, jossa Stefan Widomski, Nokian idänkaupan entinen johtaja, on käynyt noin tuhat kertaa. Hänen tuore kirjansa “Venäjä - Niin lähellä ja kaukana” pohtii nimenomaan venäläisyyttä ja Venäjää.

Stefan Widomski Jukka-Pekka Pietiäisen haastateltavana Helsingin kirjamessuilla 2015
Stefan Widomski Jukka-Pekka Pietiäisen haastateltavana Helsingin kirjamessuilla 2015 Kuva: YLE jukka-pekka pietiäinen

Stefan Widomskia harmittaa, että etenkin suuri yleisö - mutta myös osa tutkijoista - elää yhä stereotypioiden ja myyttien varassa, mitä tulee Venäjään ja sen tuntemukseen. Vaikka kirjoja ja tutkimuksia Venäjästä ilmestyy jatkuvasti, iso osa niistä on tutkijoiden puhetta toisilleen.

Suomalaiselta medialta Widomski peräänkuuluttaa laajempaa näkemystä.

Hänen mielestään julkisuudessa Venäjää kommentoivat usein samat ihmiset kerta toisensa jälkeen, uusia näkökulmia tai havaintoja ei etsitä. Tästä syystä hän ylistääkin vuoden 2015 Nobel-voittajaa valkovenäläistä Svetlana Aleksijevitšia, jonka teosten moniäänisyyttä hän kehuu vuolaasti.

Widomski on syntynyt puolassa, muuttanut Suomeen 23 vuotiaana, ja on asunut täällä viitisenkymmentä vuotta. Hän toimi pitkään mm. Nokian idänviennin johdossa. Venäjälle hän matkusti ensimmäistä kertaa opiskelijana vuonna 1968. Kirjamessuilla häntä haastattelee Jukka-Pekka Pietiäinen.

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri