Hyppää pääsisältöön

Suomalaisnuorten festivaalimatkalla Neuvostoliittoon rakennettiin ystävyyttä

Kesällä 1979 joukko nuoria suomalaispoliitikkoja nousi junaan Helsingissä määränpäänään Suomen ja Neuvostoliiton väliset ystävyysfestivaalit Moskovassa. Festivaalien tarkoituksena oli tutustuttaa nuoria naapurimaan kulttuuriin sekä ihmisiin ja heidän elämäänsä. Isäntämaan johtavat “nuoret” tosin näyttävät venyttäneen nuoruuttaan sen verran pitkälle, että festivaaleilla on epäilemättä ollut myös syvempiä poliittisia tarkoituksia.

Festivaalit olivat järjestyksessään toiset ja niiden järjestelyistä vastasivat Suomi–Neuvostoliitto-Seura sekä Neuvostoliiton kommunistinen nuorisojärjestö Komsomol. Kyseessä olivat ensimmäiset ystävyysfestivaalit, jotka Neuvostoliitossa järjestettiin ei-sosialistisen maan nuorison kanssa. Matkalta koostettiin Ystävyysjuna-niminen filmi, jonka Yleisradio esitti syksyllä 1979.

Moskovassa suomalaiset otetaan vastaan torvisoittokunnan musiikilla sekä uljaalla banderollilla. Myös Suomen ja Neuvostoliiton lippuja heiluttavat moskovalaiset toivottavat vieraat tervetulleeksi.

Suomalaisilta nuorilta puuttuu tietoa Neuvostoliitosta ja vastaavasti neuvostoliittolaisilta nuorilta puuttuu tietoa Suomesta. Ystävyysfestivaalimatkat ovat omiaan hälventämään ennakkoluuloja ja lisäämään tietoisuutta eri maista.― Suomalainen matkalle osallistuja

Festivaalien virallinen ohjelma sisältää mm. puheita, tapaamisia, yleisötilaisuuksia ja seminaareja. Jotain tapahtuman arvostuksesta kertoo se, että niin kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnev kuin Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin ovat lähettäneet omat tervehdyksensä festivaalivieraille. Tutuista suomalaispoliitikoista kuvissa vilahtaa mm. Nuoren Keskustan liiton puheenjohtajana tuolloin toiminut Esko Aho.

Yhdessä suomalaisen nuorison kanssa me taistelemme maittemme välisten ystävällisten ja luottamuksellisten suhteiden kehittämisestä ja syventämisestä.― Neuvostoliiton Nuorisojärjestöjen komitean puheenjohtaja

Ystävyysjuna-filmin perusteella nuorisofestivaalien päiväohjelma näyttää viralliselta ja kovin 70-lukulaiselta, mutta illanvietot olivat aikalaisraporttien mukaan hyvinkin riehakkaita. Suomen valtuuskunta kantaa oman kortensa illan juhliin tuomalla lavalle Mikko Alatalon ja hänen sähkökitaroilla varustetun bändinsä.

Mutta mitä mukana olleet suomalaiset saivat festivaaleista irti? Ainakin vieraat toivoivat konkreettisempaa kosketusta naapurimaan ihmisten työelämään, koulutukseen ja arkeen. Virallisen ohjelman sisältöä ei sinällään arvosteltu, mutta se koettiin turhan tiiviiksi.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.