Hyppää pääsisältöön

Mussalon sataman ahtaajilla ovat silmät ja korvat tarkkana

Tommi Sievers ja Pekka Raki Mussalon satamassa.
Mussalon sataman konttiterminaalin C-laituri on kilometrin pitkä ja siihen mahtuu tarvittaessa yhteensä viisi rahtilaivaa. Tommi Sievers ja Pekka Raki Mussalon satamassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila ahtaaja

Pakkasmittari näyttää Mussalon satamassa reilua kymmentä astetta, mutta kun ei tuule ja aurinko paistaa, työolosuhteet ovat suorastaan hyvät. Muutenkaan ahtaajat eivät pakkasta säikähdä.

"Kun 15 asteen pakkasraja ylittyy, työkiertoon tulee yksi ihminen lisää ja reilun tunnin välein pääsee sisälle hetkeksi lämmittelemään ja pitämään taukoa", kertoo ahtaajana työskentelevä Seppo Leskinen.

Ahtaajan työssä täytyy olla tarkkana kuin porkkana. Radiopuhelimistä rätisee ohjeita nosturin kuljettajalle, joka siirtää kontteja laivaan: "metri, kaksikymmentä, vielä vähän, irti!"

Kontti täytyy saada neljän kulmassa olevan nyrkin päälle juuri eikä melkein, että homma etenee.

Pekka Suoknuuti on tehnyt ahtaajan töitä jo 30 vuotta ja hän kommentoi, että "niska tässä hommassa tulee kyllä kipeäksi."

Pekka Raki ja Tommi Sievers esittelevät Mussalon sataman toimintoja.
Pekka Raki (vas.) vastaa logistiikkafirma Stevecossa laivojen lastausten ja purkujen suunnittelusta. Tommi Sievers taas työskentelee HaminaKotka Oy:ssä myynti- ja markkinointipäällikkönä. Pekka Raki ja Tommi Sievers esittelevät Mussalon sataman toimintoja. Kuva: YLE/Reetta Arvila ahtaaja
Ahtaajat liikkuvat satama-alueella polkupyörillä.
Ahtaajan työ on muuttunut vuosien varrella. Nykyään esimerkiksi apuvälineitä on enemmän, kuormien koko kasvanut ja työtahti nopeutunut. Polkupyörä on edelleen kätevä isolla satama-alueella liikkumiseen. "Pääsee nopeasti kahvitauolle", Seppo Leskinen nauraa. Ahtaajat liikkuvat satama-alueella polkupyörillä. Kuva: YLE/Reetta Arvila ahtaaja
Satamassa kuljetetaan kontteja lukeilla.
Mussalon satamassa on kahdenlaisia lukkeja. Niillä voi kuljettaa joko kahta tai kolmea konttia samaan aikaan riippuen lukin koosta. Satamassa kuljetetaan kontteja lukeilla. Kuva: YLE/Reetta Arvila lukki
Seppo Leskinen (vas.) on tehnyt töitä satamassa jo 35 vuotta.
Seppo Leskinen (vas.) on työskennellyt satamassa 35 vuotta. Hän tuli ensimmäisenä pelkästään nosturinkuljettajan hommiin. Seppo Leskinen (vas.) on tehnyt töitä satamassa jo 35 vuotta. Kuva: YLE/Reetta Arvila ahtaaja
Konttinosturi on 30 metrin korkeudessa.
Nosturi on ilmassa 30 metrin korkeudessa. Kun kontteja lastataan, ei alla saa olla ketään turvallisuus-syistä. Leskinen kertoo, että hänen aikanaan vahinkoja ei ole sattunut, vaikkakin yksi kulma on saattanut joskus pettää. Konttinosturi on 30 metrin korkeudessa. Kuva: YLE/Reetta Arvila ahtaaja
Mussalon konttiterminaalin kilometrin mittaiselle laiturille mahtuu viisi laivaa.
Mussalon satama on yksi HaminaKotkan kolmesta satamasta. Alue on 500 hehtaaria suuri ja sen läpi meni esimerkiksi viime vuonna noin 500 000 teutaa. Paikka vetäisi paljon enemmänkin, kapasiteettia olisi jopa miljoonaan teutaan saakka. TEU on konttiliikenteen perusmittayksikkö ja perus kuuden metrin kontti on yhden teutan ja isompi malli kaksi teutaa. Mussalon konttiterminaalin kilometrin mittaiselle laiturille mahtuu viisi laivaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila ahtaaja


Reetta Arvila on silminä ja korvina Mussalon satamassa. Kuuntele:

Kommentit
  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.