Hyppää pääsisältöön

Everstiluutnantti Jokelan viimeinen laskuvarjohyppy

Vuonna 1982 eläkkeelle vetäytynyt laskuvarjojääkärien kouluttaja everstiluutnantti Olavi Jokela tarkastelee ammattinsa näkökulmasta sodan ja rauhan kysymyksiä. Dokumentti on vuodelta 1983.

Ennen viimeistä laskuvarjohyppyään Jokela oli ehtinyt osallistua noin 1500 laskuvarjojääkärin koulutukseen. Hän toimi Utin Laskuvarjojääkärikoulun johtajana. Koulu otti vuosittain tiukan karsintaseulan jälkeen noin sata laskuvarjojääkäriä erikoiskoulutukseen. Varusmiehet ehtivät 11 kuukauden palvelusaikanaan hypätä noin 25 laskuvarjohyppyä.

Valmiusasentoon, mars! Seuraatteko perässä? Selvä se!― sananvaihtoa lentokoneessa ennen laskuvarjohyppyä

Koulun tehtävänä oli kuitenkin kouluttaa laskuvarjohyppytaitoisia sissejä. Jokela antaa painoarvon sanalle sissi, koska koulutusajasta kymmenen kuukautta oli sissikoulutusta. Jokelan lisäksi ohjelmassa seurataan tulevien laskuvarjojääkäreiden koulutusta. Hyppyjä ja etenkin laskeutumista harjoitellaan perinpohjaisesti. Painitatamilta siirrytään ensin ulos valjasharjoitukseen ja lentokoneisiin noustaan vasta perusteellisen koulutuksen jälkeen.

Laskuvarjojääkärit koulutettiin ennen kaikkea sisseiksi.
Laskuvarjojääkärit koulutettiin ennen kaikkea sisseiksi. Laskuvarjojääkärit koulutettiin ennen kaikkea sisseiksi. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Laskuvarjojääkäreiden tunnistettavin merkki on punainen baretti, jonka jääkäri saa ensimmäisen hyppynsä jälkeen.
Laskuvarjojääkäreiden tunnistettavin merkki on punainen baretti, jonka jääkäri saa ensimmäisen hyppynsä jälkeen. Laskuvarjojääkäreiden tunnistettavin merkki on punainen baretti, jonka jääkäri saa ensimmäisen hyppynsä jälkeen. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
"On tunnettava itsensä edelleen tärkeäksi, jollakin alalla tai joissakin tehtävissä. Tällöin ei jää löhöämään."
"On tunnettava itsensä edelleen tärkeäksi. Jollakin alalla tai joissakin tehtävissä. Tällöin ei jää löhöämään." "On tunnettava itsensä edelleen tärkeäksi, jollakin alalla tai joissakin tehtävissä. Tällöin ei jää löhöämään." Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Dokumentti Viimeinen hyppy on toteutettu tyylikkäästi. Kamera seuraa Jokelaa läheltä, myös tämän viimeisen hypyn aikana sekä eläkepäivinä. Everstiluutnantin työtehtävien esittelyn lisäksi ohjelmassa kuullaan Jokelan filosofisia ajatuksia sodan ja rauhan kysymyksistä.

Jokelan mukaan kieltäytymällä aseista ei saavuteta rauhaa. Maailmanhistoriassa on hänen mielestään nähty liiankin monta esimerkkiä ajatuksen toimimattomuudesta. Sotaväki ei kuitenkaan ole koskaan syyllinen sotaan, ammatin vaatimus on puolustaa ja sotia, mutta pohjimmaisia syitä tulee etsiä muualta. Jokela myös tunnustautuu olevansa näiden asioiden suhteen pessimisti.

Ei sotia sotaväki aloita. Maalla on päämies. On hallitus. Nämä päättävät sodasta ja rauhasta.― Olavi Jokela

Utin Laskuvarjojääkärikoulu lakkasi itsenäisenä joukko-osastona olemasta vuoden 1996 lopussa. Koulu toimi osana Utin Jääkärirykmenttiä vuoteen 2005, jolloin koulun seuraajaksi perustettiin Erikoisjääkäripataljoona.

Näytä kartalla (Google)

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto