Hyppää pääsisältöön

Everstiluutnantti Jokelan viimeinen laskuvarjohyppy

Vuonna 1982 eläkkeelle vetäytynyt laskuvarjojääkärien kouluttaja everstiluutnantti Olavi Jokela tarkastelee ammattinsa näkökulmasta sodan ja rauhan kysymyksiä. Dokumentti on vuodelta 1983.

Ennen viimeistä laskuvarjohyppyään Jokela oli ehtinyt osallistua noin 1500 laskuvarjojääkärin koulutukseen. Hän toimi Utin Laskuvarjojääkärikoulun johtajana. Koulu otti vuosittain tiukan karsintaseulan jälkeen noin sata laskuvarjojääkäriä erikoiskoulutukseen. Varusmiehet ehtivät 11 kuukauden palvelusaikanaan hypätä noin 25 laskuvarjohyppyä.

Valmiusasentoon, mars! Seuraatteko perässä? Selvä se!― sananvaihtoa lentokoneessa ennen laskuvarjohyppyä

Koulun tehtävänä oli kuitenkin kouluttaa laskuvarjohyppytaitoisia sissejä. Jokela antaa painoarvon sanalle sissi, koska koulutusajasta kymmenen kuukautta oli sissikoulutusta. Jokelan lisäksi ohjelmassa seurataan tulevien laskuvarjojääkäreiden koulutusta. Hyppyjä ja etenkin laskeutumista harjoitellaan perinpohjaisesti. Painitatamilta siirrytään ensin ulos valjasharjoitukseen ja lentokoneisiin noustaan vasta perusteellisen koulutuksen jälkeen.

Laskuvarjojääkärit koulutettiin ennen kaikkea sisseiksi.
Laskuvarjojääkärit koulutettiin ennen kaikkea sisseiksi. Laskuvarjojääkärit koulutettiin ennen kaikkea sisseiksi. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Laskuvarjojääkäreiden tunnistettavin merkki on punainen baretti, jonka jääkäri saa ensimmäisen hyppynsä jälkeen.
Laskuvarjojääkäreiden tunnistettavin merkki on punainen baretti, jonka jääkäri saa ensimmäisen hyppynsä jälkeen. Laskuvarjojääkäreiden tunnistettavin merkki on punainen baretti, jonka jääkäri saa ensimmäisen hyppynsä jälkeen. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
"On tunnettava itsensä edelleen tärkeäksi, jollakin alalla tai joissakin tehtävissä. Tällöin ei jää löhöämään."
"On tunnettava itsensä edelleen tärkeäksi. Jollakin alalla tai joissakin tehtävissä. Tällöin ei jää löhöämään." "On tunnettava itsensä edelleen tärkeäksi, jollakin alalla tai joissakin tehtävissä. Tällöin ei jää löhöämään." Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Dokumentti Viimeinen hyppy on toteutettu tyylikkäästi. Kamera seuraa Jokelaa läheltä, myös tämän viimeisen hypyn aikana sekä eläkepäivinä. Everstiluutnantin työtehtävien esittelyn lisäksi ohjelmassa kuullaan Jokelan filosofisia ajatuksia sodan ja rauhan kysymyksistä.

Jokelan mukaan kieltäytymällä aseista ei saavuteta rauhaa. Maailmanhistoriassa on hänen mielestään nähty liiankin monta esimerkkiä ajatuksen toimimattomuudesta. Sotaväki ei kuitenkaan ole koskaan syyllinen sotaan, ammatin vaatimus on puolustaa ja sotia, mutta pohjimmaisia syitä tulee etsiä muualta. Jokela myös tunnustautuu olevansa näiden asioiden suhteen pessimisti.

Ei sotia sotaväki aloita. Maalla on päämies. On hallitus. Nämä päättävät sodasta ja rauhasta.― Olavi Jokela

Utin Laskuvarjojääkärikoulu lakkasi itsenäisenä joukko-osastona olemasta vuoden 1996 lopussa. Koulu toimi osana Utin Jääkärirykmenttiä vuoteen 2005, jolloin koulun seuraajaksi perustettiin Erikoisjääkäripataljoona.

Näytä kartalla (Google)

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto