Hyppää pääsisältöön

Katri Olmo: Yle-veroja monikansallisten mediajättien liiketoimintaan?

Henkilökuva, Katri Olmo istuu vihreällä sohvalla
Henkilökuva, Katri Olmo istuu vihreällä sohvalla Kuva: Yle Kuvapalvelu katri olmo

Kirjoittaja on Ylen lakiasiainjohtaja.

Viime kuukausien aikana Satu ry on aktiivisesti vaatinut, että Ylen pitäisi siirtyä omasta tekemisestä ohjelmien tilamiseen tuotantoyhtiöiltä.

Pikaisesti arvioituna Yle-verojen suuntaaminen laajemmin mediatoimialalle olisi hyvä idea: yritykset saisivat tilauksia sekä työtä ja suomalaiset ammattitaitoisesti tehtyjä ja kiinnostavia ohjelmia. Yksi asia kuitenkin unohtuu: mitä enemmän Yle tilaa ohjelmia tuotantoyhtiöilta sitä todennäköisemmin verorahoja ohjataan monikansallisten yhtiöiden liiketoiminnan tukemiseen.

Suomalainen tuotantoyhtiökenttä on vahvasti ulkomaisessa omistuksessa. Viidestätoista suurimmasta yhtiöstä ulkomaisessa omistuksessa on jo yli puolet. Tässä joukossa näiden kahdeksan yhtiön liikevaihto-osuus on noin 70 prosenttia. Tämä kehitys on tapahtunut parin viime vuoden aikana ja keskittyminen vain jatkuu.

Satu ry on tuotantoyhtiöiden keskusjärjestö. Yhdistyksen hallituksen yhdeksästä jäsenestä kuusi edustaa ulkomaisessa omistuksessa olevia yhtiöitä. Yhdistyksen viestinnän ydin on ajaa kotimaisten ohjelmien tilauskiintiöiden kasvattamista.

Satu ry:tä hallitsevat, ulkomaisessa omistuksessa olevat tuotantoyhtiöt pyrkivät saamaan Yleltä enemmän tilauksia, koska markkinat eivät muulla tavoin juuri enää kasva. Tavoite voisi toteutua, jos laki velvoittaisi Ylen tilaamaan enemmän ohjelmia.

Tuotantoyhtiöiden liiketoiminnan ydin on esitysoikeuksilla käytävä kauppa. Yhtiöiden tavoitteena on pitää itsellään mahdollisimman kattavat oikeudet, joilla ne voivat käydä kauppaa.

Ylen ja suomalaisten tavoite on päinvastainen: Ylellä pitää olla tilaamiinsa ja maksamiinsa ohjelmiin riittävästi oikeuksia, jotta suomalaisilla on tilaisuus nähdä ohjelmat itselleen sopivana aikana ja useammin kuin yhden kerran.

EU-direktiivi vaatii säätämään kansallisen lain, jolla televisioyhtiö velvoitetaan hankkimaan 10 prosenttia ohjelmistaan eurooppalaisilta riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä. Määrä voidaan laskea joko lähetysajasta tai ohjelmistobudjetista. Suomessa vaatimus on jo nyt 19 prosenttia eli lähes kaksinkertainen. Näin on luotu riippumattomille tuotantoyhtiöille varmat markkinat, sen sijaan että olisi jätetty kehitys markkinavoimien varaan.

Mitä asiaa tavoitellaan jos tavoitellaan Ylen velvoitteiden lisäämistä tuotantoyhtiöiden suuntaan? Tavoitellaanko sitä, että Yle-veroa ohjataan monikansallisten mediajättien liiketoiminnan edistämiseen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua