Hyppää pääsisältöön

Valtion tukemissa asunnoissa jo lähes kovan rahan vuokrataso

VVO kiskoi viime vuonna pääkaupunkiseudulla lähes markkinavuokria valtion tukemista vuokra-asunnoistaan, vaikka niiden vuokrissa ei saa kerätä voittoa. Espoossa rajoitusten alaiset vuokrat olivat keskimäärin jopa kalliimpia kuin vapailta markkinoilta vuokratuissa asunnoissa.

MOT:n ja Rakennuslehden julkaiseman vertailun mukaan myös vuokraero pääkaupunkiseudun kaupunkien vuokratalojen ja VVO:n välillä on entisestään kasvanut.

Espoossa ara-vuokra yli markkinahinnan

Vertailussa laskettiin kaikkien Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sijaitsevien VVO:n asuntojen keskivuokrat vuodelta 2015.

Espoossa VVO:n vuokrarajoitusten alaiset vuokrat olivat jopa yli Espoon markkinahinnan (Tilastokeskus 2015/3.)
VVO myi tammikuussa pääosan vuokrarajoitusten alaisista asunnoistaan Y-säätiölle.

VVO Espoo

VVO:n Y-säätiölle myytyjen asuntojen vuokraero verrattuna Espoon vapaarahoitteisiin vuokriin Kaikkien VVO:n pitkien rajoitusten alaisten asuntojen vuokraero verrattuna Espoon vapaarahoitteisiin vuokriin.
yksiö +0,75€/m2 yksiö +0,76 €/m2
kaksio +1,58€/ m2 kaksio +0,57 €/m2
kolmio + 1,08€/m2 kolmio + 0,67 €/m2

Vantaalla VVO:n kohtuuhintaisiksi tarkoitettujen talojen asukkaat maksavat keskimäärin yhtä suurta vuokraa kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokralaiset. Ainoastaan Helsingissä valtion tukemat vuokrat olivat yksiöissä ja kaksioissa jonkin verran alle vapaan markkinahinnan.

Kaupunkien vuokratalot eurotolkulla halvempia

Sosiaalisen asuntotuotannon vuokrissa ei saa kerätä voittoa. Saman lain perusteella VVO kerää asukkailta pääkaupunkiseudulla silti keskimäärin jopa kuusi euroa korkeampia yksiön keskivuokria kuin Espoo tai Vantaa omissa vuokrataloissaan. Kaksioissa ero vaihteli kolmen ja yli viiden euron välillä neliöltä.

VVO Espoo

Y-säätiölle siirtyvien asuntojen rajoitetut keskivuokrat verrattuna Espoon Asuntojen keskivuokriin 2015 Kaikkien pitkien rajoitusten alaisten asuntojen keskivuokrat verrattuna Espoon Asuntojen keskivuokriin 2015
yksiö +6,27€/m2 yksiö +6,28€/m2
kaksio +5,32€/m2 kaksio +4,31€/m2
kolmio +3,63€/m2 kolmio +3,12€/m2

VVO Vantaa

Y-säätiölle siirtyvien asuntojen rajoitetut keskivuokrat verrattuna VAV-asuntojen keskivuokriin 2015 Kaikkien pitkien rajoitusten alaisten asuntojen keskivuokrat verrattuna VAV-asuntojen keskivuokriin 2015
yksiö +5,97€/m2 yksiö +5,71€/m2
kaksio +4€/m2 kaksio +3,06€/m2
kolmio +1,87€/m2 kolmio +2,04€/m2

Espoossa ja Vantaalla 60 neliön kaksio oli viime vuonna VVO.lla keskimäärin 180-320 euroa kuukaudessa kalliimpi kuin kaupunkien vuokratalossa. Erotuksen VVO:lle maksaa yhä useammin valtio koko ajan paisuvalla asumistuella.

Helsingistä ei saatu huoneistokohtaisia keskivuokria. Tyypillinen asunto on iso kaksio, joka maksoi VVO:lla keskimäärin viisi euroa neliöltä enemmän kuin kaupungin vuokratalossa.

Erot kaupunkien vuokratalojen ja VVO:n rajoitettujen vuokrien välillä pienentyivät vain vähän kun vertailtiin VVO:n taloja kaupunkien kalleimpiin ja uusimpiin taloihin.

Tilanne näyttää jopa huonontuneen verrattuna Ympäristöministeriön pari vuotta sitten tekemään kyselyyn.

VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen.
VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen. Kuva: Yle, MOT vvo

VVO:n itsensä mielestä vertailu ei anna oikeaa kuvaa, koska sen vuokriin sisältyy vesi ja laajakaista. Toisaalta vesimaksu sisältyy vuokriin myös osalla kuntayhtiöistä.

VVO:n mukaan vuokraero johtuu siitä, että kaupungit subventoivat omia vuokrataloyhtiöitään veronmaksajan rahalla.

Esimerkiksi Helsingissä kaupunkien vuokrataloissa noin kymmenesosa talon hinnasta rahoitetaan kaupunkien takaamalla lainalla, josta kaupunki ottaa pienemmän tuoton kuin ARA sallii yksityisille vuokrataloyhtiöille.

Hannu Rossilahti on Aran ylijohtaja.
Hannu Rossilahti on Aran ylijohtaja. Kuva: Yle, MOT ara,,ylijohtajat (johtajat)

Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA valvoo, että valtion tukemissa vuokrissa ei kerätä ylimääräisiä voittoja. ARA selittää yksityisten vuokrataloyhtiöiden VVO:n ja Saton huomattavan korkeita vuokria sillä, että kuntayhtiöt eivät varaudu korjauksiin.

Esimerkiksi Vantaalla kaupungin taloissa on yhtiön itsensäkin mielestä enemmän korjausvelkaa kuin yksityisellä VVO:lla.

-Yksityiset vuokrataloyhtiöt keräävät tyypillisesti asukkaiden vuokrissa korjauksiin varautumista noin yhdestä kahteen euroa neliöltä, sanoo ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Vantaalla tosin myös vuokrataloyhtiö kerää jo vuokrissaan korjausvarausta euron neliöltä.

Korjausraha ei selitä useiden eurojen eroja, maakuntien välinen tasaus jatkuu

.

MOT:n selvityksen mukaan VVO:n vesimaksu, korjauksiin varautuminen ja kuntien yhtiöilleen myöntämät edut eivät yksin riitä selittämään neljän, viiden euron keskimääräisiä vuokraeroja neliötä kohti.

-Valtakunnalliset yhtiöt tasaavat vuokria myös alueiden kesken, sanoo Rossilahti.
-On jopa niin, että pääkaupunkiseudulla voidaan maksaa jonkun toisen kaupungin kustannuksia.

Sipilän hallitus lupasi ohjelmassaan rajata valtion tukemien asuntojen ylihinnoittelua. Keskustajohtoinen hallitus päätti viime tipassa kuitenkin säilyttää mahdollisuuden vuokrien tasaukseen maakuntien välillä.

Miten tutkimus tehtiin

VVO valittiin kohteeksi, koska sillä vielä vuonna 2015 oli eniten rajoitusten alaisia asuntoja. Se on myös julkaissut huoneistokohtaiset vuokratietonsa.

Tulokset ovat karkeasti yleistettävissä myös Satoon, jonka vuokrataso on perinteisesti ollut jopa VVO:ta korkeampi.

Vertailutieto on Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen vuokratilasto. Tilastokeskuksen mukaan institutionaalisten voittoa tavoittevien sijoittajien, kuten Saton, VVO:n ja sijoitusrahastojen vuokrat selittävät siitä 1/3. Niiden vuokrat ovat Suomen vuokramarkkinoiden kallempia.

Loppu 2/3 vapaarahoitteisista vuokranantajista koostuu tavallisista suomalaisista, jotka omistavat yksittäisiä asuntoja. Heidän vuokratasonsa on Tilastokeskuksen mukaan matalampi kuin institutionaalisten sijoittajien.

  • Kertomus erillissodasta pelkkä myytti

    Suomi ja Saksa lähtivät jatkosodassa yhteiseen hyökkäykseen

    Syyskuun viimeisellä viikolla julkistettavan saksalaiskirjan suomennos kumoaa lopullisesti myytin, jonka mukaan Suomi ja natsi-Saksa kävivät erillissotaa toisessa maailmansodassa. Kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjan mukaan Suomi ja Saksa sotivat yhteistuumin jatkosodassa vuosina 1941­-1944.

  • Huumepoliisien vastapallo

    Aarnio ja toimittaja viestittelivät 400 kertaa

    28. joulukuuta 2016 kihlakunnansyyttäjä Matias Londen laittoi pisteen Putin-vuodon tutkinnalle. Seuraavana päivänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista,

  • Aarnion tietovuodot hovioikeuden käsittelyssä

    400 yhteydenottoa toimittajan kanssa

    Helsingin hovioikeudessa käsitellään tällä viikolla tapaus Aarnion sivuhaaroja, joissa Aarnion epäillään vuotaneen salassa pidettäviä tietoja muun muassa eräälle asianajajalle ja joillekin toimittajille.