Hyppää pääsisältöön

Ylihuolehtiva vanhempi tarkoittaa hyvää - mutta liika on liikaa

Lasten suojelu
Lasten suojelu Kuva: Freeimages marja hintikka live

Lapsen kehitykselle on tärkeää saada kokeilla erilaisia asioita ja tutustua maailmaan monipuolisesti ikätason mukaisesti. Liika rajoittaminen on kuitenkin haitallista, sillä myös pettymyksistä ja pienistä haavereista lapsi oppii. Vastuun saaminen ja itse tekeminen ikätason mukaisesti rakentavat lapsen itseluottamusta ja osoittavat lapselle, että häntä arvostetaan, sanoo psykoterapeutti Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.

Ylihuolehtiminen on silti ymmärrettävää. Lapsi on vanhemmille rakas ja kallis, joten hänelle halutaan parasta ja häntä halutaan suojella kolhuilta. Vanhemmasta voi tuntua, että jokaisen nurkan takana odottaa uusi vaara, joka pitää hoitaa ja ottaa hallintaan. Altistaako konttaaminen liikaa bakteereille? Entä kuopat, terävät esineet ja reunat? Kuinkahan se lapsi pärjää päiväkodissa? Onhan sillä hyvä mieli?

Päivittäinen arki muuttuu helposti riskienhallinnaksi, jossa kamppaillaan normaalia elämän sisältämää epävarmuutta vastaan. Erilaiset kasvatusoppaat ja -vinkit ovat huippusuosittuja, kun vanhemmuudessa halutaan onnistua joskus liiankin kiihkeästi.

Ylihuolehtiminen on haitallista

– Lapsen näkökulmasta olisi hyvä, että hän saisi tutustua maailmaan ja siinä toimimiseen monipuolisesti ja lapsen ikätaso huomioiden. Jos vanhemmat huolehtivat liikaa, jää lapselta paljon arvokkaita mahdollisuuksia käyttämättä. Kaikki kehityksen osa-alueet – fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja motorinen – tarvitsevat harjoitusta kehittyäkseen täyteen mittaansa, sanoo Ruishalme.

Lapsen itseluottamukselle ja omanarvontunnolle on hyväksi, jos hänelle annetaan sopivasti vastuuta itsestään. Lapsi huomaa, ettei hän ole enää ”vauva” – eli riippuvainen muiden avusta ja huolenpidosta – vaan osaava ja pystyvä ihmisyksilö. Motoriikan kehittyminen tarvitsee mahdollisuutta liikkua monipuolisesta ja koetella voimiaan, sosiaaliset taidot taas kehittyvät kun lapsi saa olla monenlaisen ja -ikäisten kanssa tekemisissä: jutella, leikkiä ja touhuta.

– Ylisuojelevuus tekee lapsesta helposti passiivisen. Joskus lasta suojellaan tekemällä asiat hänen puolestaan, ettei hän vain pettyisi tai turhautuisi. Tämä ei opeta realistista tapaa elää. Aikuistuttuaan toiset eivät tanssi hänen pillinsä mukaan, vaan hänen kuuluu kantaa itse vastuu elämästään. Tekeminen ja aloitteellinen asioihin tarttuminen vaativat opettelua, muistuttaa Ruishalme.

Mallit nousevat lapsuudesta

Ylihuolehtimisen taustalla voi olla paitsi vanhemman pelko tai halu tarjota lapselleen parasta, myös vanhemman omat mallit. Omassa lapsuudessa saadut vanhemmuuden mallit vaikuttavat, ja joskus huomaa tiedostamattaan toimivansa samoin kuin omat vanhemmat ovat toimineet.

Tieto voi lisätä vanhemman tuskaa. Mediassa esillä olevat varoitukset, joita liittyy erilaisiin ruoka-aineisiin, ympäristöihin tai sairauksiin voivat huolettaa. Uutiset lapsille sattuneista onnettomuuksista tai katoamisista saattavat myös vaivata. Vanhempi joutuu pohtimaan, missä määrin haluaa ottaa huomioon tällaiset asiat lasta rajoittaessaan, ja minkälaiset tunteet vaikuttavat hänen päätöksentekoonsa lapsen suhteen.

Huolettomuus synnyttää turvattomuutta

Ylihuolehtimisen vastakohtana on vanhemman liiallinen huolettomuus, jonka lapsi kokee poissaolona ja välinpitämättömyytenä. Pidempään kestävä yksin jäämisen kokemus on kasvualusta turvattomuudelle ja peloille. Lapsen kasvulle on välttämätöntä, että hänestä välitetään ja ollaan kiinnostuneita.

Omanarvontunnon vaurioitumisen lisäksi vanhemman poissaolo altistaa lapsen ilmiöille, joita hän ei voi vielä ymmärtää. Ruishalme toteaa, että internetin ja median suhteen liiallinen huolettomuus on yleisempää kuin kontrollointi.

– Lapsen voi olla vaikea ymmärtää, mikä kaikesta esilläolevasta on totta. Aikuinen tarvitaan tulkiksi, jotta lapsen olisi mahdollista suhteuttaa asioita todellisuuteen. Muuten seurauksena on pelkoa ja hämmennystä. Tässä kohden näkee kyllä harvoin ainakaan ylihuolehtivuutta.

Vanhemmalle television käyttäminen lapsenvahtina tuo kaivatun lepohetken, mutta edellyttää harkittua toteutusta. Muuten lapsi voi joutua kohtaamaan yksin hänelle ylivoimaisia ilmiöitä, kuten sotaa, väkivaltaa tai seksiä, jotka herättävät ahdistusta.

Läsnäolo oleellista

Ruishalme korostaa, ettei ole mahdollista määritellä yleispätevästi, milloin huolehtiminen menee liiallisuuksiin tai on liian vähäistä. Lapset ovat persoonaltaan erilaisia ja tarvitsevat erilaista tukea kasvussaan. Vanhemman täytyy olla läsnä ja tuntea lapsi persoonana ja seurata lapsen toimintaa, jotta voisi ymmärtää tämän kokemuksia ja tarpeita

– Lapset ovat yksilöitä, joista toiset ovat rohkeampia ja toiset arempia. Vanhemman haaste on rohkaista ottamaan uusia askeleita sopivassa määrin. Hän myös tuntee lapsen kaikkein parhaiten.

Läsnäolo vaatii arjen tasapainoa, sillä työn, vanhemmuuden ja parisuhteen yhteensovittaminen voi olla vaativaa. Jaksamisongelman kanssa painiva vanhempi unohtuu helposti omiin ajatuksiin ja murheisiin, jolloin lapsen kokemus jää etäiseksi. Huolettomuus on helppo ratkaisu silloin, kun on liian väsynyt pohtiakseen sopivia rajoja tai kannustaakseen lastaan eteenpäin.

Liialliset rajoitukset turhauttavat

Kuinka sitten voisi tunnistaa merkkejä ylihuolehtimisesta? Ainakin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi reagoi erilaisiin rajoituksiin. Jatkuva turhautuminen ja ärtymys saattavat olla merkkejä innostuksen latistumisesta. Lapselle on luontaista toteuttaa kehityksen mahdollistamia uusia asioita. Jos tämä estyy, kiukuttelusta tulee yleistä.

6 vinkkiä, joiden avulla voit pohtia, ovatko luomasi rajoitukset lapsen kasvua tukevia:

  1. Muista lapsesi yksilöllisyys. Lapsilla on erilaisia tarpeita kasvaessaan, joihin vaikuttaa esimerkiksi temperamentti.
  2. Lapsi tarvitsee mahdollisuuksia toimia ja harjoitella voimiaan ja taitojaan.
  3. Lapsen on hyvä oppia sietämään myös pettymyksiä ja epäonnistumisia.
  4. Tarjoa lapselle riittävästi turvaa ja suojaa, jotta hän ei vahingoittuisi fyysisesti tai psyykkisesti.
  5. Ole läsnä ja pyri ymmärtämään, kuinka lapsi kokee eri asiat ympäristössään.
  6. Aseta rajoitukset lapsen, ei vanhemman tarpeiden mukaisesti.

Teksti: Samuel Salovuori, Suomen Mielenterveysseura

Lisää ohjelmasta

poika suojalaseissa
poika suojalaseissa Kuva: freeimages.com/Kriss Szkurlatowski marja hintikka live
Lenore Skenazy
Lenore Skenazy Kuva: Lenore Skenazy usa
Heikki Soini: En ikinä anna tyttärelleni tapahtua mitään pahaa.
Heikki Soini: En ikinä anna tyttärelleni tapahtua mitään pahaa. Kuva: Yle/Jussi Nahkuri marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.