Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Biojätettä kerätään eri puolilla Suomea miten sattuu

Lajiteltua biojätettä HSY Ämmässuon laitoksella.
Lajiteltua biojätettä HSY Ämmässuon laitoksella. Kuva: YLE/Katja Solla ämmässuo

Biojätteiden keräilyssä Suomi on kirjava tilkkutäkki. Kotikunnassa, mökkikunnassa ja sukulaisten luona biojätteitä kerätään ehkä aivan eri logiikalla. Tai sitten ei kerätä lainkaan.

Tässä on katsaus biojätteiden Suomeen pohjoisesta etelään: Joukossa monia erikoisuuksia ja varsin sekavia systeemejä.

1. Pohjois-Lapissa biojätettä ei kerätä

Pohjois-Lapissa jäteyhtymä Lapeco hoitaa yhdeksän kunnan jätteet. Alue kattaa peräti viidesosan Suomen pinta-alasta.

– Täällä biojätteen keräys ei mitenkään kannata. Talvella biojäte sitä paitsi jäätyisi astioihin jänkälle, Lapecon hallintosihteeri Sari Muikku toteaa.

Biojätteet laitetaan sekajätteisiin ja ajetaan Ouluun, pisimmillään 600 kilometrin päähän. Oulun jätteenpolttolaitos janoaa poltettavaa koko Lapista. Asukkaiden lisäksi sitä tuottavat muun muassa pohjoisen hiihtokeskukset.

Talvella biojäte jäätyisi astioihin jänkälle.

Asukkaita toki kannustetaan omatoimiseen kompostointiin. Lapecon jätemääräykset kyllä muotoilevat asian ankarasti: “Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä”.

Kompostoitavat biojätteen päällä puuhaketta Ämmässuolla
Suomen suurin biojätteen käsittelylaitos sijaitsee Espoon Ämmässsuolla. Kompostoitavan biojätteen joukkoon laitetaan puuhaketta. Kompostoitavat biojätteen päällä puuhaketta Ämmässuolla Kuva: YLE/Katja Solla ämmässuo

2. Pohjanmaalla biojäte mustaan muovipussiin

Kymmenen kunnan jätteistä huolehtiva Ekorosk on järjestänyt biojätteen keräyksen omaperäisellä tavalla. Biojäte kerätään joka taloudesta. Se laitetaan kiinteistön ainoaan jäteastiaan mustassa muovipussissa. Poltettava jäte pannaan samaan astiaan vaaleassa tai värikkäässä pussissa. Alueen ruokakaupoissa myydään kassoilla kaksiväristä kääntöpussia.

Jätteet lajitellaan optisesti eli pussin värin mukaan. Muovipussit erotetaan biojätteestä imuttamalla. Biojäte päätyy biokaasulaitokselle.

Alueen ruokakaupoissa myydään kassoilla kaksiväristä kääntöpussia.

Värilajittelu on ollut Ekoroskin alueella käytössä kohta 25 vuotta. Se jatkuu nykyisellään ainakin vuoteen 2017.

– Ongelmana on ollut pussien hajoaminen ennen värierottelua. Siksi ehdotimme, että joka kiinteistöllä biojätteet laitettaisiin eri astiaan - tai eri lokeroon. Pohjanmaan jätelautakunta hylkäsi ehdotuksen kuitenkin täpärin äänin, Ekoroskin tiedottaja Pia Grankvist kertoo.

Kiista siirtyi Vaasan hallinto-oikeuteen, joka päättänee asiasta kesällä 2016.

– Asiakkaamme osaavat lajitella. Nyt he ovat kuitenkin hämmentyneitä pussien hajoamista koskevasta keskustelusta. Osa luulee, että lajittelu on turhaa, Ekoroskin Grankvist harmittelee.

– Lajittelu on kuitenkin meille edelleen hyvin tärkeää, sillä keräysjärjestelmämme perustuu siihen, Grankvist tarkentaa.

3. Joensuun seudulla houkutellaan omakotitaloja kimppaan

Puhas on Pohjois-Karjalan viiden kunnan jätehuoltoyhtiö. Se houkutteli kesällä 2015 omakotiasukkaita biojätekimppaan. Osa kampanjan eduista jatkuu edelleen. Kimpassa voi olla kaksi tai vaikka yhdeksänkin taloa.

– Veimme biojäteastian paikalleen, neuvoimme käytössä ja annoimme kimpan koteihin puolen vuoden paperiset biojätepussit. Neljässä kuukaudessa syntyi 72 uutta biojätekimppaa. Nyt on lähes 300 taloutta mukana, Puhaksen jäteneuvoja Tommi Kukkonen iloitsee.

Samaan aikaan omakotiasukkaita kannustettiin kompostoimaan itse. Jäteyhtiö myi kotikompostoreita alennettuun hintaan ja kuljetti ne pihoihin.

Neljässä kuukaudessa syntyi 72 uutta biojätekimppaa.

Koko Suomen asunnoista lähes puolet on pientaloissa. Niissä omaa kompostoria pitää nyt alle puolet, karkeasti arvioiden. Lopuista pientaloista biojätteitä ei useimmiten haeta kunnan keräykseen.

– Leppävirralle rakennetaan uutta sekajätteen polttolaitosta, ja biojäte heikentää polttoaineen laatua. On kaikkien etu, että biojätettä ei kerry poltettavien jätteiden joukkoon, jäteneuvoja Kukkonen kertoo.

Puutarhajätteestä eroteltua tavaraa HSY:n Ämmässuon
Puutarhajätteestä eroteltua tavaraa HSY:n biojätteen käsittelylaitoksella Ämmässuolla. Puutarhajätteestä eroteltua tavaraa HSY:n Ämmässuon Kuva: YLE/Katja Solla ämmässuo
Kompostimultaa Ämmässuon kaatopaikalla
Vain harva kasvi pärjää vahvassa kompostimullassa. Kompostimultaa Ämmässuon kaatopaikalla Kuva: YLE/Katja Solla ämmässuo

4. Turun seudulla biojätteen keräys alkaa, mutta vain isoissa taloissa

Turun ja Salon seudun kaksi jätelaitosta yhdistyi syksyllä 2015. Syntyi iso, 17 kuntaa kattava Lounais-Suomen Jätehuolto.

Biojätteiden keräily on ollut kuin kahdelta planeetalta: Salon seudulla biojätteitä on kerätty jo pitkään taloista, joissa on viisi asuntoa tai enemmän. Turun seudulla biojätteet on laitettu sekajätteisiin. Jätteet poltettiin Turun vanhassa jätevoimalassa. Se on nyt purettu.

– Uuden jätevoimalan rakentaminen on viivästynyt. Siksi polttoon menevä jäte matkaa nyt laivalla Tukholmaan Fortumin jätevoimalaan tai pyörillä Vantaan ja Riihimäen jätevoimaloihin, Lounais-Suomen Jätehuollon viestintäpäällikkö Päivi Mikkola kertoo.

Biojätteitä päätyy vielä pitkään sekajätteisiin ja merimatkalle Ruotsiin.

Lounais-Suomen Jätehuollon alueen käytäntöjä yhtenäistetään vuoden 2016 aikana. Turun seudun biojätteitä päätyy silti vielä pitkään sekajätteisiin ja merimatkalle Ruotsiin. Biojäteastiat tulivat Turun seudulla pakollisiksi vuoden alussa vain isoihin kerrostaloihin: 20 tai sitä useamman asunnon taloihin.

– Teetimme elinkaariarvioinnin. Se osoitti, että kun biojätettä kerätään vähintään 20 asunnon taloista isoissa taajamissa, lannoite- ja multakäytöstä saatavat hyödyt lähes kumoavat keräysauton tuottamat kasvihuonepäästöt, Päivi Mikkola selventää.

5. Pääkaupunkiseudulla rajana on 10 asuntoa, silti biojätteitä haetaan pientaloistakin

Yli miljoonan asukkaan jätteistä huolehtiva HSY kampanjoi ahkerasti biojätteiden lajittelun puolesta. Biojäte alkoi vihdoin tuottaa rahaa, kun HSY:n uusi biokaasulaitos valmistui. Laitos söisi enemmänkin biojätettä kuin nyt saadaan talteen.

– Asukasmäärät kasvavat. Uskon myös, että biojätteitä lajitellaan jatkossa yhä ahkerammin, biojätteen käsittelyn toimintovastaava Christoph Gareis HSY:lta kertoo.

Pääkaupunkiseudulla on linjattu, että kiinteistössä on pakko olla biojäteastia, jos asuntoja on 10 tai enemmän.

– Haemme kyllä biojätteitä vaikka omakotitaloista, jos ne osuvat jäteauton reiteille. Tällä hetkellä keräämme biojätteet 2100:sta alle 10 asunnon kiinteistöstä. Niistä peräti 360 on omakoti- tai paritaloja, HSY:n jätehuollon käyttöpäällikkö Juha Talvio summaa.

Haemme kyllä biojätteitä vaikka omakotitaloista, jos ne osuvat jäteauton reiteille.

– Jos ajatellaan kustannuksia ja päästöjä, jopa 10 asunnon raja on liian alhainen. Kymmenen asunnon talossa biojäteroskis ei yleensä täyty viikossa kuin puolilleen, Juha Talvio sanoo.

Suomen mitassa pääkaupunkiseudun HSY:n raja ei ole ihan keskivertoa. Monella jäteyhtiöllä biojätteen keräilyn rajana on viisi asuntoa.

Kompostin rejekti-kontteja Ämmässuolla.
Kompostin rejektiin päätyy polttokelvoton tavara. Kompostin rejekti-kontteja Ämmässuolla. Kuva: YLE/Katja Solla ämmäsuo

Käytäntö vaihtelee, koska kunnilla on jätehuollossa itsemääräämisoikeus

Suomessa biojätteen keräilyn periaatteet vaihtelevat jätelaitoksittain tai jopa kunnittain. Periaatteessa joka ikisen kunnan pitää järjestää biojätteen keräys ja kierrätys. Jätelaista löytyy kuitenkin “poikkeuspykälä”. Keräyksestä voi luistaa muun muassa väestötiheyden tai kustannusten perusteella.

Kiertotaloudessa jätteet lakkaavat olemasta ongelma.

Sama koskee myös lasin ja metallin keräystä kotitalouksista: Kirjo on melkoinen.

Kunnilla on jätehuollossa paljon valtaa. Silti monia päivittäin syntyviä jätteitä kerätään koko maassa samoilla säännöillä. Paperia on kerätty ympäri Suomen tehokkaasti jo vuosikymmeniä.

Lasin, metallin ja kartongin keräykseen tulee jonkinlaista yhtenäisyyttä vuonna 2016, kun Rinki-ekopisteiden verkosto valmistuu. Osaan näistä pisteistä voi viedä myös kotitalouksien muovipakkauksia.

Kiertotaloudessa jätteet lakkaavat olemasta ongelma. Ne muuttuvat raaka-aineiksi. Ehkä nähdään sekin päivä, kun biojätettä voi viedä valtakunnallisiin keräyspisteisiin.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.