Hyppää pääsisältöön

#OscarsSoWhite-rasismi on nyt Hollywoodin kuumin puheenaihe – niin sen olisi pitänyt olla aiemminkin

Tällä vuosituhannella on asetettu 320 Oscar-näyttelijäehdokasta. Ei-valkoisia on ollut heistä vain nelisenkymmentä.

Oscar-ehdokkaat tämän vuoden gaalassa. // Kuva: Kuvat: EPA

 Jos olet seurannut elokuva-alan uutisia, olet todennäköisesti törmännyt hashtagiin #OscarsSoWhite. Tämän vuoden Suuri Oscar-Uutinen lävähti esiin jo monta viikkoa ennen palkintogaalaa, kun kävi ilmi, että kaikki näyttelijäehdokkaat ovat taas valkoisia.

Erityisen kohahduttavaa neljän näyttelijäkategorian ehdokkaiden valkoisuus on siksi, että täsmälleen sama kuvio tapahtui vuosi sitten. Parasta naispääosaa, miespääosaa, naissivuosaa ja miessivuosaa tavoitteli viime vuonnakin vain valkoisia näyttelijöitä.

Kaksi kertaa toistunut asetelma on pakostakin huomiota herättävä Pohjois-Amerikassa ja Yhdysvalloissa, jossa on isoja muista kuin pohjoiseurooppalaisista polveutuvia vähemmistöjä: missä ovat erityisesti tummaihoiset ja latinotaustaiset ehdokkaat?

Vaikka ehdokkaiden valkoisuudesta puhutaan nyt, Oscar-gaala on ollut muinakin vuosina ennen muuta valkoihoisten näyttelijöiden palkintogaala. Tämä ei jää epäselväksi, kun katsoo 2000-luvun ehdokkaita ja voittajia.

Vuodesta 2000 lähtien yhdysvaltalainen Academy of Motion Picture Arts and Sciences -järjestö on asettanut 320 Oscar-ehdokasta näyttelijäkategorioissa. Heistä ylivoimainen enemmistö on ollut valkoihoisia. Vain nelisenkymmentä on ollut muita kuin valkoisia, millä tässä yhteydessä tarkoitetaan muun muassa mustia, latinoja ja aasialaistaustaisia.

Onko se sopivasti, liian vähän vai liikaa?

Ihmisten luokittelu on epämiellyttävää – mutta tuo ongelmat esiin

Kun käy Oscar-ehdokkaita läpi, ymmärtää senkin, ettei ole mitenkään yksiselitteistä, kuka on valkoinen ja kuka ei. Pitäisikö esimerkiksi ranskalais-argentiinalaiseen Bérénice Bejo, naissivuosa-Oscarin ehdokkaaseen vuodelta 2011, suhtautua #OscarsSoWhite-kohun näkökulmasta valkoisena vai latinonäyttelijänä? Entäpä jos espanjalaiset Javier Bardem tai Penelope Cruz olisivat olleet ehdokkaina tänä vuonna – olisiko silloin noussut kohua Oscar-rasismista?

Näin haluaisi vetää sen johtopäätöksen, ettei ole mitään mieltä tehdä laskelmia siitä, kuinka monta valkoista ja ei-valkoista näyttelijää pääsee Oscar-ehdokkaaksi: ”valkoisuus” on kategoriana ongelmallinen ja johtaa outoihin rajanvetoihin. Kaiken kaikkiaan on vähintäänkin epämiellyttävää asetella ihmisiä lokeroihin heidän ihonvärinsä, etnisen taustansa ja kotimaansa perusteella.

"Ihmiset sanovat aina, että 'hän on liian musta' tai 'hän on liian valkoinen'. Mutta tarkoittaako se, että joka paikassa pitäisi olla paljon vähemmistöjen edustajia?"― Charlotte Rampling

Tästä näkökulmasta pystyy ehkä hieman ymmärtämään sitä, mitä näyttelijä Charlotte Rampling mahdollisesti yritti sanoa viime viikonloppuna. Parhaan naispääosan ehdokkaaksi valittu Rampling sanoi ranskalaisessa radio-ohjelmassa, että kohu ja paheksunta #OscarsSoWhite-ehdokkaista on ”rasistista valkoisia kohtaan”. Hän pohti, että ehkä tummaihoiset eivät ansainneet päästä ehdokkaiksi tänä vuonna.

- Miksi luokitella ihmisiä? Kaikki ovat nykyään enemmän tai vähemmän hyväksyttyjä. Ihmiset sanovat aina, että ”hän ei ole yhtä komea” tai ”hän on liian musta” tai ”hän on liian valkoinen”. Mutta tarkoittaako se välttämättä, että joka paikassa pitäisi olla paljon vähemmistöjen edustajia?

Charlotte Rampling // Kuva: Clemens Bilan / EPA

Ramplingin kommentti ”rasismista valkoisia kohtaan” näytti aivan kauhealta, ja hän pyysi sitä jälkeenpäin anteeksi. Hyväntahtoinen lukija voi kuitenkin ajatella Ramplingin tarkoittaneen, etteivät ihonväri ja etnisyys ole asioita, joiden perusteella ihmisiä pitäisi luokitella tai syrjiä – mistä sitten seuraisi, että pitäisi hyväksyä sekin, jos ehdokkaina on jonakin vuonna vain valkoisia ihmisiä.

Jälkikäteen Rampling täydensikin tarkoittaneensa, että kaikille roolisuorituksille näyttelijästä riippumatta pitäisi antaa yhtäläiset mahdollisuudet.

Palkinnot ja ehdokkuudet kertovat arvostuksesta

Suomessa saattaa tuntua hieman etäiseltä ajatukselta kohista ehdokkaiden ihonväristä. Se voi johtua siitä, että Yhdysvaltoihin verrattuna Suomessa keskustelu rodusta ja rasismista on lapsenkengissä. Ei-valkoisia ihmisiä on Suomessa myös suhteellisesti paljon vähemmän kuin Yhdysvalloissa.

Jo toista kertaa noussut #OscarsSoWhite-kohu osoittaa kuitenkin sen, että Oscar-palkinto on selvästi valkoisia näyttelijöitä esiin nostava instituutio. Havainto on tärkeä, koska Oscar-patsas on planeetan tunnetuin elokuvapalkinto ja konkretisoi sitä, mitä ja keitä arvostamme.

Vaikka tuntuukin absurdilta pohtia Javier Bardemin valkoihoisuuden astetta tai hänen etnisyyttään, pystyy 2000-luvun ehdokaslistauksista helposti näkemään, että erityisesti valkoiset näyttelijät ovat päässeet juhlimaan gaalassa.

Oscar-patsas on planeetan tunnetuin elokuvapalkinto ja konkretisoi sitä, mitä ja keitä arvostamme.

Se ei ole mikään yllätys, kun ottaa huomioon, miten palkintoehdokkaat ja voittajat päätetään.

Oscar-äänestäjäkuntaan halutaan monimuotoisuutta

Oscar-ehdokkaat valitsee yhdysvaltalaisen Academy of Motion Picture Arts and Sciences -järjestön äänestävä jäsenistö. Pääasiassa he ovat amerikkalaisia elokuva-alan ammattilaisia: näyttelijöitä, ohjaajia, käsikirjoittajia, tehostevelhoja ja niin edelleen. Esimerkiksi kaikki Oscar-ehdokkaat ja -voittajat pääsevät akatemian äänestäviksi jäseniksi, mutta mukana on paljon muitakin: yhteensä äänestäjiä on noin 6000.

Halle Berry voitti ensimmäisenä tummaihoisena naisena parhaan naispääosan Oscarin vuonna 2001. // Kuva: EPA / Warren Toda

Sanomalehti Los Angeles Times selvitti neljä vuotta sitten, ketkä valitsevat ehdokkaita ja voittajia. Jos ajattelee, että ihmisillä on tapana äänestää kaltaisiaan, ei ole yllätys, että selvä enemmistö Oscar-ehdokkaista on ollut valkoisia.

Timesin selvityksen mukaan tyypillinen äänestäjäjäsen oli yli 60-vuotias valkoihoinen mies. Naisia oli jäsenistä alle neljännes, mustia kaksi prosenttia ja latinoja vielä vähemmän.

Tähän yritetään puuttua. Elokuva-akatemian puheenjohtaja Cheryl Boone Isaacs ilmoitti viime viikolla akatemian muuttavan käytäntöjään, jotta mukaan saadaan myös muita kuin valkoisia ikääntyneitä miehiä.

Akatemian tavoitteena on, että vuonna 2020 jäsenistö on selvästi nykyistä monimuotoisempi. Tämän vuoden ehdokkaisiin akatemian toimet eivät kuitenkaan vaikuta. Eivätkä välttämättä ensi vuodenkaan. Tai sitä seuraavan.

Lue myös:

Vuoden 2016 Oscar-ehdokkaat julki – saako Leonardo DiCaprion ura vihdoin kruununsa?

Yhdeksän syytä, joiden vuoksi nyt on Leonardo DiCaprion vuoro voittaa Oscar

Oscar-tähdet kyllästyivät syrjintään ja seksismiin - ja se on todella siistiä

Hyväntahtoiset suomalaiset rodullistavat vahingossa – ja siksi rasismista pitää puhua