Hyppää pääsisältöön

Bangladeshissa abortteja tehdään noin vain

Bangladesh, lehmiä lavalla
Bangladesh Bangladesh, lehmiä lavalla Kuva: Mahboob Rahman kristiina bruun

Kun suomalainen Anna meni naimisiin varakkaan Tauficin kanssa Bangladeshissa, häissä oli 5000 vierasta.
Näin tapahtuu romaanissa Kaikki mikä on sinun, mutta se on myös totta. Esikoiskirjailija Kristiina Bruuninkin häissä oli yhtä paljon vieraita.

-Tämä on ihan tavallista. Viikossa saattaa olla viidetkin häät, Bruun kertoo.

Annalle oli hämmentävää nähdä ihmispaljous ja istua yksinään korokkkella, sillä sulhanen oli aluksi toisessa huoneessa. Tuhannet vieraat tuijottivat häntä. Ihmiset hypistelivät ja koskettelivat, salamavalot räiskyivät. Tällaiset olivat myös Bruunin omat häät.

Nuoret opiskelijat Anna ja Taufic rakastuivat Yhdysvalloissa, muuttivat Bangladeshiin ja menivät naimisiin. Anna meni Bangladeshiin ensimmäistä kertaa omiin häihinsä. Uusi kotimaa oli outo, ja sopeutuminen vaikeaa. Paikallisille Anna oli kummajainen. Rennosti pukeutuva vaalea, pitkä nainen oli bangladeshilaisten mielestä miesmäinen ja vanhuksenkalpea.

Pizzalähetit vierailevat perheenäitien lohtuna

Anna ihmettelee, kuinka kaukana naisten- ja miestenmaailmat ovat toisistaan. Romaani kuvaa mielenkiintoisesti naisten elämää sisältäpäin. Esimerkiksi pizzalähetit ovat onnettomien kotirouvien lohtuna. Perheenäidit tilaavat kotiinsa pizzaa ja usein samalla myös sivupalveluja.

-Me luulemme tietävämme, millaisia musliminaiset ovat. Itse yllätyin esimerkiksi siitä, että abortit ovat hyvin yleisiä Intian niemimaalla. Niitä tehdään noin vain.

Varakkailla naisilla on aikaa huolehtia itsestään. Kosmetologit käyvät heidän luonaan parin viikon välein, ja perushoitoihin kuluu viisi tuntia.

Annan lisäksi päähenkilöitä ovat nuori miespalvelija Delwar sekä Taslima, joka on nuori, varakas nainen ja onnettomasti naimisissa. Hänen miehellään on toinen perhe. Älykäs Taslima on turhautunut elämäänsä, kunnes pääsee töihin ja itsenäistyy. Hän rakastuu länsimaiseen mieheen, mutta ei voi erota, koska näin tuhoaisi tyttärensä tulevaisuuden.

Tasliman hahmoon Bruun on yhdistellyt bangladeshilaisilta ystävättäriltään kuulemiaan tarinoita. Bruun halusi kertoa, miten asiat eivät ole heille niin yksinkertaisia kuin meille länsimaisille naisille.

Romaanin kolmas päähenkilö on köyhä parikymppinen Delwar, joka on Annan ja Tauficin autonkuljettaja. Delwarilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä, sillä hänen on kannettava vastuu äidistään ja pikkuveljestään.

Eräänä päivänä Delwarin äiti haluaa, että poika menee naimisiin 14-vuotiaan tytön kanssa. Tämä on kaukaista sukua, perheensä viides tyttö, eikä vanhemmilla ole varaa elättää kaikkia tyttäriään. Äidin mielestä on heidän velvollisuutensa auttaa sukulaista. Delwar on halunnut itse valita puolisonsa, eikä hän halunnut lapsivaimoa. Tähän äiti tokaisee, että hänetkin naitettiin kahdeksanvuotiaana. Delwar tottelee äitinsä tahtoa.

-Meidän on hyvin tärkeää ymmärtää yhteiskuntia, jotka eivät kanna vastuuta ihmisistä, vaan vastuu on näillä itsellään ja erityisesti miehillä. Siksi nuoret miehet lähtevät Bangladeshista, Syyriasta, Irakista. He lähtevät, koska haluavat perheelleen paremman elämän.

Kristiina Bruun asui kahdeksan vuotta Bangladeshissa ja elää nykyisin Lappeenrannassa perheineen.

Bangladesh, lehmiä lavalla
Bangladesh, lehmiä lavalla Kuva: Mahboob Rahman kristiina bruun
Bangladesh, pojat ruiskivat tyttöjä vesisuihkulla
Bangladesh, pojat ruiskivat tyttöjä vesisuihkulla Kuva: Mahboob Rahman kristiina bruun
Bangladesh, tyttöjä
Bangladesh, tyttöjä Kuva: Mahboob Rahman kristiina bruun
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.