Hyppää pääsisältöön

Multi-instrumentalisti Viola Uotila: "Kauniit melodiat, ilmaisuvoimaiset soinnutukset, vahvat tunteet ja toimiva rytmiikka vetoavat."

Multi-instrumentalisti-musiikinopiskelija Viola Uotila soitti kannelta Kantapöydän suorassa lähetyksessä 27.1.2016.
Multi-instrumentalisti-musiikinopiskelija Viola Uotila soitti kannelta Kantapöydän suorassa lähetyksessä 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas viola uotila

"En oikeastaan voisi kuvitella, että tulisin koskaan työskentelemään kovin kaukana musiikista." Sibelius Akatemian kansanmusiikin nuoriso-osastolla ja Lahden konservatorion ammatillisella toisella asteella opiskeleva multi-instrumentalisti Viola Uotila oli Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon yleisökahvilassa 27.1.2016. Mistä Viola on lähtöisin ja minne näyttää nuoren muusikon tähtäin?

Viola, kuka olet ja mistä tulet?

- Synnyin vuonna 1997 nykyisen Kouvolan alueella kaksosveljeni kanssa muusikkoperheeseen. Isäni Tomi on sellisti ja sellonsoiton opettaja, äitini Marianne opettaa kanteleensoittoa. Myös kaksosveljeni Anton on harrastanut musiikkia pienestä asti ja opiskelee parhaillaan pianonsoiton opettajaksi.

Missä olet viettänyt tähänastisen elämäsi?

- Asuin lapsuuteni peruskoulun neljänteen luokkaan asti Kouvolassa. Viidennen luokan aloitin Lahdessa, jossa asun edelleen. Kuudennesta luokasta yläasteen loppuun olimme veljeni kanssa Lahden Yhteiskoulun musiikkiluokilla. Rakastan puhdasta luontoa ja suomalaista järvimaisemaa ja yksi minulle tärkeimmistä maisemista onkin sukumme yhteisen kesäpaikan ympäristö Jaalassa Vuohijärvellä. Noissa maisemissa olemme myös aikanaan kuvanneet materiaalit kolmannen soololevyni "Sateenkaaren aarteet" kanteen ja järjestäneet erilaisia musiikkitapahtumia, tuoreimpana vuonna 2015 perustettu eri taiteenlajeja yhdistävä "Vuohijärvi Soi" -festivaali.

Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016.
Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016. Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas vinski syrjänen

Kuka vaikutti siihen, että tulit aloittaneeksi musiikkiopinnot? Miten se tapahtui?

- Aloitin musiikkiopintoni viisivuotiaana Pohjois-Kymen Musiikkiopistossa. Neljävuotiaana olin jo soittanut kanteletta ja selloa vanhempieni opastuksella, enkä oikeastaan edes muista ensimmäistä kertaa, jolloin olen kokeillut soittamista. Kanteleensoittajaäitini ja sellisti-isäni ovat luonnollisesti vaikuttaneet merkittävästi musiikkiopintojeni alkuvaiheisiin ja soitinvalintoihini. Sittemmin olen kuitenkin pohtinut soitinvalintojani ja todennut, etten haluaisi vaihtaa mitään, jos nyt valitsisin uudelleen.

- Aloitin sellonsoiton opintoni isäni Tomi Uotilan johdolla Pohjois-Kymen Musiikkiopistossa. Sittemmin ne jatkuivat Lahteen muuton myötä Lahden Konservatoriolla ja tällä hetkellä opiskelen Konservatorion ammatillisella toisella asteella isäni selloluokalla. Myös äitini Marianne Uotila on toiminut klassisen kanteleensoiton opettajanani alusta alkaen ja edelleen ammattiopinnoissani Konservatoriolla. Sellon ja kanteleen lisäksi olen ammattiopintojeni ajan opiskellut sivuaineena laulua Risto Saarmanin johdolla. Muita konservatoriolla musiikkiopinnoissani pidempään vaikuttaneita opettajia ovat olleet kamarimusiikkia ohjaavat Janne Saarinen ja Mirva Minkkinen sekä sovittamisen ja soitintamisen opettajani Kari Karjalainen.

- Vuonna 2006 aloitin klassisen musiikin rinnalle kansanmusiikin opinnot Sibelius Akatemian kansanmusiikin nuoriso-osastolla pääaineinani erikokoiset kanteleet. Opettajiani siellä ovat olet Vilma Timonen, Anna-Karin Korhonen, Sinikka Kontio sekä parhaillaan Maija Kauhanen. Nuoriso-osastolla olen sivuaineenani tutustunut myös kelttiharpun soittoon opettajanani Lily Neill. Tänä keväänä valmistun muusikoksi Lahden konservatorion ammatillisella toiselta asteelta ja pyrin jatko-opintoihin musiikin parissa.

Viola Uotila Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.1.2016.
Viola Uotila Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas viola uotila

Lempisäveltäjäsi? Kuka ja miksi?

- Lempisäveltäjiäni länsimaisessa taidemusiikissa ovat Pjotr Tšaikovski ja Frédéric Chopin. Romantiikan tyylisuunnan musiikista löytyy paitsi koskettavia melodioita, myös dramaattista ja runsasta harmoniaa. Tsaikovskin Rokokoo-variaatioihin rakastuin jo pikkutyttönä kuunnellessani isäni sellonsoittoa ja samalla kipinä länsimaiseen taidemusiikkiin oli syttynyt.

- Toisaalta myös eri maiden, erityisesti Irlannin, Skotlannin ja Pohjoismaiden kansanmusiikki koskettaa. Vaikka musiikki rakentuu usein yksinkertaisemmista aineksista, poljento ja perinteestä kumpuavat aiheet ovat parhaimmillaan erittäin mukaansatempaavia. Kansanmusiikkiin sytyin lopullisesti noin kymmenvuotiaana nuoriso-osaston opintojen myötä.

- Ylipäätään kauniit melodiat, ilmaisuvoimaiset soinnutukset, vahvat tunteet, ja toimiva rytmiikka musiikissa vetoavat. Kun musiikin tekemisessä yhdistyy soittajan tai säveltäjän sisäinen palo, rakkaus musiikkiin, kauneus ja taidokkuus, syntyy musiikkia, jota haluan kuunnella.

Idolisi?

- En oikeastaan osaa määritellä yksittäistä "idolia" tai taiteilijaa, joka olisi vaikuttanut minuun merkittävästi, sillä musiikillinen identiteettini koostuu niin keskenään erilaisista osista. Ihailen tosin useiden lähelläni olevien opettajien asennetta musiikiin ja muusikkouteen ja erityisesti rakkaita vanhempiani seuratessani olen saanut esimerkin intohimoisesta mutta samalla järkevästä ja avoimesta suhtautumisesta musiikin tekemiseen.

Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016.
Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas vinski syrjänen

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

- Musiikin ohella rakas harrastus ovat erilaiset käsityöt. Teen vaatteita, asusteita ja koruja, ja käytän esiintyessäni paljon itse tekemiäni vaatteita. Tanssin myös balettia ja ohessa vaihdellen erilaisia kansantansseja kymmenen vuoden ajan mutta jatkuva harrastaminen on nyt joutunut antamaan tilaa musiikille. Onneksi liikunnasta innostunut veljeni piti huolen siitä, että lähdin pienestä asti mukaan pelaamaan joukkuepelejä kaveriporukkaan, joten esimerkiksi sähly ja jalkapallo pitävät edelleen mukavasti liikkeessä.

Mikä sinusta tulee isona?

- Esiintyvän muusikon lisäksi haluaisin tulevaisuudessa myös opettaa. Esiintyessä näkee kuluneen hetken yleisölle tuottaman elämyksen ja ilon mutta opettaessa saattaa päästä lisäksi parhaimmillaan todistamaan pitkäaikaista hedelmällistä prosessia, jonka jälkeen oppilaalla on käsissään mahdollisuudet jatkaa samaa työtä omalla tahollaan. En oikeastaan voisi kuvitella, että tulisin koskaan työskentelemään kovin kaukana musiikista, joka on aina ollut niin suuri osa elämääni.

Katso Violan treffit Kantapöydässä 27.1.2016. Lähetyksessä hän esittää kaksi omaa sävellystään, "Touko" ja "Laulajan alkuruno". Viimemainitussa soittavat mukana lyömäsoittaja Mooses Kuloniemi ja kontrabasisti Vinski Syrjänen.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

  • Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Kapellimestari Susanna Mälkki ja Helsingin kaupunginorkesterin edellisellä julkaisulla Béla Bartókin pianokonserton kytkynä soi pirteästi Ravel ja aikamme musiikki. Nyt ollaan liikkeellä taas täys-Bartók-paketilla. Bartók-matkailu on muutamalla aiemmalla julkaisulla keskittynyt säveltäjän varhaistuotantoon.

  • Aili Järvelä ja Sointi Jazz Orchestra - hyvän mielen sointeja raikkaalla otteella

    Aili Järvelän hyvän mielen sointeja

    Aili Järvelä (s. 1985) on tullut tutuksi laulajana, lauluntekijänä, säveltäjänä, sovittajana, viulistina, tuottajana, Järvelän pelimannina sekä freelance-muusikkona useista eri yhtyeistä ja yhteyksistä. Sointi Jazz Orchestra on vuonna 2013 toimintansa aloittanut nuorista ammattimuusikoista koostuva yhtye, jonka taiteellisena johtajana toimii yhtyeen perustanut Rasmus Soini.