Hyppää pääsisältöön

Multi-instrumentalisti Viola Uotila: "Kauniit melodiat, ilmaisuvoimaiset soinnutukset, vahvat tunteet ja toimiva rytmiikka vetoavat."

Multi-instrumentalisti-musiikinopiskelija Viola Uotila soitti kannelta Kantapöydän suorassa lähetyksessä 27.1.2016.
Multi-instrumentalisti-musiikinopiskelija Viola Uotila soitti kannelta Kantapöydän suorassa lähetyksessä 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas viola uotila

"En oikeastaan voisi kuvitella, että tulisin koskaan työskentelemään kovin kaukana musiikista." Sibelius Akatemian kansanmusiikin nuoriso-osastolla ja Lahden konservatorion ammatillisella toisella asteella opiskeleva multi-instrumentalisti Viola Uotila oli Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon yleisökahvilassa 27.1.2016. Mistä Viola on lähtöisin ja minne näyttää nuoren muusikon tähtäin?

Viola, kuka olet ja mistä tulet?

- Synnyin vuonna 1997 nykyisen Kouvolan alueella kaksosveljeni kanssa muusikkoperheeseen. Isäni Tomi on sellisti ja sellonsoiton opettaja, äitini Marianne opettaa kanteleensoittoa. Myös kaksosveljeni Anton on harrastanut musiikkia pienestä asti ja opiskelee parhaillaan pianonsoiton opettajaksi.

Missä olet viettänyt tähänastisen elämäsi?

- Asuin lapsuuteni peruskoulun neljänteen luokkaan asti Kouvolassa. Viidennen luokan aloitin Lahdessa, jossa asun edelleen. Kuudennesta luokasta yläasteen loppuun olimme veljeni kanssa Lahden Yhteiskoulun musiikkiluokilla. Rakastan puhdasta luontoa ja suomalaista järvimaisemaa ja yksi minulle tärkeimmistä maisemista onkin sukumme yhteisen kesäpaikan ympäristö Jaalassa Vuohijärvellä. Noissa maisemissa olemme myös aikanaan kuvanneet materiaalit kolmannen soololevyni "Sateenkaaren aarteet" kanteen ja järjestäneet erilaisia musiikkitapahtumia, tuoreimpana vuonna 2015 perustettu eri taiteenlajeja yhdistävä "Vuohijärvi Soi" -festivaali.

Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016.
Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016. Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas vinski syrjänen

Kuka vaikutti siihen, että tulit aloittaneeksi musiikkiopinnot? Miten se tapahtui?

- Aloitin musiikkiopintoni viisivuotiaana Pohjois-Kymen Musiikkiopistossa. Neljävuotiaana olin jo soittanut kanteletta ja selloa vanhempieni opastuksella, enkä oikeastaan edes muista ensimmäistä kertaa, jolloin olen kokeillut soittamista. Kanteleensoittajaäitini ja sellisti-isäni ovat luonnollisesti vaikuttaneet merkittävästi musiikkiopintojeni alkuvaiheisiin ja soitinvalintoihini. Sittemmin olen kuitenkin pohtinut soitinvalintojani ja todennut, etten haluaisi vaihtaa mitään, jos nyt valitsisin uudelleen.

- Aloitin sellonsoiton opintoni isäni Tomi Uotilan johdolla Pohjois-Kymen Musiikkiopistossa. Sittemmin ne jatkuivat Lahteen muuton myötä Lahden Konservatoriolla ja tällä hetkellä opiskelen Konservatorion ammatillisella toisella asteella isäni selloluokalla. Myös äitini Marianne Uotila on toiminut klassisen kanteleensoiton opettajanani alusta alkaen ja edelleen ammattiopinnoissani Konservatoriolla. Sellon ja kanteleen lisäksi olen ammattiopintojeni ajan opiskellut sivuaineena laulua Risto Saarmanin johdolla. Muita konservatoriolla musiikkiopinnoissani pidempään vaikuttaneita opettajia ovat olleet kamarimusiikkia ohjaavat Janne Saarinen ja Mirva Minkkinen sekä sovittamisen ja soitintamisen opettajani Kari Karjalainen.

- Vuonna 2006 aloitin klassisen musiikin rinnalle kansanmusiikin opinnot Sibelius Akatemian kansanmusiikin nuoriso-osastolla pääaineinani erikokoiset kanteleet. Opettajiani siellä ovat olet Vilma Timonen, Anna-Karin Korhonen, Sinikka Kontio sekä parhaillaan Maija Kauhanen. Nuoriso-osastolla olen sivuaineenani tutustunut myös kelttiharpun soittoon opettajanani Lily Neill. Tänä keväänä valmistun muusikoksi Lahden konservatorion ammatillisella toiselta asteelta ja pyrin jatko-opintoihin musiikin parissa.

Viola Uotila Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.1.2016.
Viola Uotila Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas viola uotila

Lempisäveltäjäsi? Kuka ja miksi?

- Lempisäveltäjiäni länsimaisessa taidemusiikissa ovat Pjotr Tšaikovski ja Frédéric Chopin. Romantiikan tyylisuunnan musiikista löytyy paitsi koskettavia melodioita, myös dramaattista ja runsasta harmoniaa. Tsaikovskin Rokokoo-variaatioihin rakastuin jo pikkutyttönä kuunnellessani isäni sellonsoittoa ja samalla kipinä länsimaiseen taidemusiikkiin oli syttynyt.

- Toisaalta myös eri maiden, erityisesti Irlannin, Skotlannin ja Pohjoismaiden kansanmusiikki koskettaa. Vaikka musiikki rakentuu usein yksinkertaisemmista aineksista, poljento ja perinteestä kumpuavat aiheet ovat parhaimmillaan erittäin mukaansatempaavia. Kansanmusiikkiin sytyin lopullisesti noin kymmenvuotiaana nuoriso-osaston opintojen myötä.

- Ylipäätään kauniit melodiat, ilmaisuvoimaiset soinnutukset, vahvat tunteet, ja toimiva rytmiikka musiikissa vetoavat. Kun musiikin tekemisessä yhdistyy soittajan tai säveltäjän sisäinen palo, rakkaus musiikkiin, kauneus ja taidokkuus, syntyy musiikkia, jota haluan kuunnella.

Idolisi?

- En oikeastaan osaa määritellä yksittäistä "idolia" tai taiteilijaa, joka olisi vaikuttanut minuun merkittävästi, sillä musiikillinen identiteettini koostuu niin keskenään erilaisista osista. Ihailen tosin useiden lähelläni olevien opettajien asennetta musiikiin ja muusikkouteen ja erityisesti rakkaita vanhempiani seuratessani olen saanut esimerkin intohimoisesta mutta samalla järkevästä ja avoimesta suhtautumisesta musiikin tekemiseen.

Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016.
Trio Mooses Kuloniemi, Viola Uotila ja Vinski Syrjänen Kantapöydässä 27.1.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas vinski syrjänen

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

- Musiikin ohella rakas harrastus ovat erilaiset käsityöt. Teen vaatteita, asusteita ja koruja, ja käytän esiintyessäni paljon itse tekemiäni vaatteita. Tanssin myös balettia ja ohessa vaihdellen erilaisia kansantansseja kymmenen vuoden ajan mutta jatkuva harrastaminen on nyt joutunut antamaan tilaa musiikille. Onneksi liikunnasta innostunut veljeni piti huolen siitä, että lähdin pienestä asti mukaan pelaamaan joukkuepelejä kaveriporukkaan, joten esimerkiksi sähly ja jalkapallo pitävät edelleen mukavasti liikkeessä.

Mikä sinusta tulee isona?

- Esiintyvän muusikon lisäksi haluaisin tulevaisuudessa myös opettaa. Esiintyessä näkee kuluneen hetken yleisölle tuottaman elämyksen ja ilon mutta opettaessa saattaa päästä lisäksi parhaimmillaan todistamaan pitkäaikaista hedelmällistä prosessia, jonka jälkeen oppilaalla on käsissään mahdollisuudet jatkaa samaa työtä omalla tahollaan. En oikeastaan voisi kuvitella, että tulisin koskaan työskentelemään kovin kaukana musiikista, joka on aina ollut niin suuri osa elämääni.

Katso Violan treffit Kantapöydässä 27.1.2016. Lähetyksessä hän esittää kaksi omaa sävellystään, "Touko" ja "Laulajan alkuruno". Viimemainitussa soittavat mukana lyömäsoittaja Mooses Kuloniemi ja kontrabasisti Vinski Syrjänen.

  • Nöyrää norjalaista Bach-tulkintaa

    Levyarvostelu

    Tuskin on olemassa toista yhtä esitettyä, levytettyä ja läpitutkittua säveltäjää kuin Johann Sebastian Bach, tuo järkäle. Kuvaavaa on, että Bachin temaattis-systemaattisessa teosluettelossa, Bach-Werke-Verzeichnisissa, lukumäärä nousee reilusti jo yli tuhannen, jonka päälle tulevat vielä numeroimattomat liitteet. Levytysten lukumäärää ei edes uskalla arvailla.

  • Postmodernia aikaa etsimässä

    Levyarvostelu

    Kun kahden jo edesmenneen italialaisen modernin mestarin, Luciano Berion sekä Bruno Madernan musiikkia on sommiteltu peräkkäin, liikutaan menneisyyden ja nykyisyyden välitilassa. Madernan teokset eivät tosin ole säveltäjän omia, vaan sovituksia renessanssin ja barokin ajan säveltäjien musiikista. Eikä siinä kaikki, Madernan sovitukset ovat vain ja ainoastaan sovituksia.

  • Luonteva monityylinen kokonaisuus

    Levyarvostelu

    Kevyempi musiikki on kiinnostanut monia klassisen koulutuksen saaneita laulajia, ja yksi heistä on yhdysvaltalainen mezzosopraano Kate Lindsey. Ranskalaisen jazz-pianisti Baptiste Trotignonin kanssa yhteistyössä syntyneellä levyllä duo asettelee Kurt Weillin musiikin ympärille Alma Mahlerin, Erich Korngoldin sekä Alexander Zemlinskin teoksia.

  • Polyteknikkojen kuoron viime vuosien satoa

    Levyarvostelu

    Viime vuosisadan alussa perustettu Polyteknikkojen kuoro kuuluu mieskuorojemme aatelistoon. Kuoron tuoreimmassa, kymmenen lyhyehköä teosta kattavassa julkaisussa uusi ja vakiintuneempi ohjelmisto limittyvät. Jälkimmäisen ryhmän säveltäjänimistä mainittakoon vaikkapa Selim Palmgren, Leevi Madetoja ja Einojuhani Rautavaara.