Hyppää pääsisältöön

Sofi Oksasen kirjan myynti romahti

Kirjailija Sofi Oksanen Norma -romaanin ilmestyttyä
Kirjailija Sofi Oksanen Kirjailija Sofi Oksanen Norma -romaanin ilmestyttyä Kuva: Toni Härkönen kirjailija sofi oksanen

Yhden kirjailijan menestysteos vaikuttaa paljon kotimaisen kaunokirjallisuuden markkinoilla. Viime vuoden myydyimpien kirjojen menekki väheni lähes saman verran kuin Sofi Oksasen Norma -romaanin pudotus oli hänen edelliseen kirjaansa verrattuna.

Oksasen Norma -romaania myytiin noin 55 000 kappaletta vähemmän kuin hänen edellistä teostaan. Tämä on lähes sama määrä kuin mitä Top 20 eniten myydyn kirjan pudotus oli viime vuonna.

Viime vuonna Sofi Oksasen Norma -romaania myytiin 52.700. Kun kyyhkyset katosivat romaani möi lähes 108.000 vuonna 2012.

Kolmena viime vuonna eniten myytyjen kirjojen markkinat ovat supistuneet noin 50 – 60.000 kappaletta vuosittain.

2011 2012 2013 2014 2015
656 300 655 800 597 900 539 300 482 000

Myydyin kotimainen kaunokirja oli Ilkka Remeksen Jäätyvä helvetti, jota ostettiin noin 55.000. Oksasen Norman jälkeen kolmanneksi suosituin oli Laura Lindstedtin Oneiron 46.000.

Finlandia-palkinnon ehdokaskirjat eivät edelleenkään ole tae myyntimenestyksestä. Kuten useana vuonna aiemmin ehdokkaista ylsi listoille vain kaksi romaania. Oneiron lisäksi sinne pääsi vain Kari Hotakaisen Henkireikä.

Käännöskirjojen top-20 listalla sen sijaan suosituimpien kirjojen myynti kasvoi 24%. Eniten möi David Lagercrantzin Se mikä ei tapa, ja sen jälkeen olivat Camilla Läckbergin Leijonankesyttäjä ja Tess Gerritsenin Salametsästäjä.

Kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti putosi euroissa 14% edellisvuodesta. Käännetyn kaunokirjallisuuden myynti euroissa sen sijaan kasvoi runsaat 11 %.

Kirjakaupat ovat vahvistaneet myyntiään

Kirjakauppojen myynti on piristynyt jonkin verran markkinoilla. Esimerkiksi lasten- ja nuorten kirjojen myynnissä lisäystä oli lähes 6% edellisvuoden myynnistä. Kustantajien suoramyynti sen sijaan on puolittunut muutamassa vuodessa. Tämä selittyy sillä, että kirjakerhojen myynti on hiipunut. Käytännössä vain Otava-konserniin kuuluva Suuri Suomalainen kirjakerho on markkinoilla. Kirjakerhojen toiminnan romahdus on leikannut erityisesti suurten menestysteosten markkinointia, sillä edellisten vuosien kaltaiset yli 100.000 kappaleen myynnit ovat olleet historiaa jo kolmena vuotena peräkkäin.

Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat vuonna 2015

  1. Ilkka Remes: Jäätyvä helvetti WSOY 54 900
  2. Sofi Oksanen: Norma Like 52 700
  3. Laura Lindstedt: Oneiron Teos 46 000
  4. Reijo Mäki: Tulivuori Otava 33 800
  5. Enni Mustonen: Emännöitsijä Otava 30 500
  6. Katja Kettu: Yöperhonen WSOY 27 000
  7. Leena Lehtolainen: Surunpotku Tammi 25 900
  8. Heidi Köngäs: Hertta Otava 24 800
  9. Juha Vuorinen: Maltan mieleni Diktaattori 23 500
  10. Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua Otava 21 200
  11. Kaari Utrio: Paperiprinssi Amanita 20 800
  12. Kari Hotakainen: Henkireikä Siltala 18 800
  13. Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä Otava 15 000
  14. Novellikirjailija Luusalmi (Reijo Mäki): Siivellä eläjä Otava 14 000
  15. Antti Tuomainen: Kaivos Like 14 000
  16. Ulla-Lena Lundberg: Suureen maailmaan Gummerus 13 100
  17. Milja Kaunisto: Piispansormus Gummerus 11 700
  18. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät Tammi 11 700
  19. Heli Laaksonen: Lähtisiks föli? Otava 11 600
  20. Raija Oranen: Hirmuinen mies Teos 11 000
Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.