Hyppää pääsisältöön

Sofi Oksasen kirjan myynti romahti

Kirjailija Sofi Oksanen Norma -romaanin ilmestyttyä
Kirjailija Sofi Oksanen Kirjailija Sofi Oksanen Norma -romaanin ilmestyttyä Kuva: Toni Härkönen kirjailija sofi oksanen

Yhden kirjailijan menestysteos vaikuttaa paljon kotimaisen kaunokirjallisuuden markkinoilla. Viime vuoden myydyimpien kirjojen menekki väheni lähes saman verran kuin Sofi Oksasen Norma -romaanin pudotus oli hänen edelliseen kirjaansa verrattuna.

Oksasen Norma -romaania myytiin noin 55 000 kappaletta vähemmän kuin hänen edellistä teostaan. Tämä on lähes sama määrä kuin mitä Top 20 eniten myydyn kirjan pudotus oli viime vuonna.

Viime vuonna Sofi Oksasen Norma -romaania myytiin 52.700. Kun kyyhkyset katosivat romaani möi lähes 108.000 vuonna 2012.

Kolmena viime vuonna eniten myytyjen kirjojen markkinat ovat supistuneet noin 50 – 60.000 kappaletta vuosittain.

2011 2012 2013 2014 2015
656 300 655 800 597 900 539 300 482 000

Myydyin kotimainen kaunokirja oli Ilkka Remeksen Jäätyvä helvetti, jota ostettiin noin 55.000. Oksasen Norman jälkeen kolmanneksi suosituin oli Laura Lindstedtin Oneiron 46.000.

Finlandia-palkinnon ehdokaskirjat eivät edelleenkään ole tae myyntimenestyksestä. Kuten useana vuonna aiemmin ehdokkaista ylsi listoille vain kaksi romaania. Oneiron lisäksi sinne pääsi vain Kari Hotakaisen Henkireikä.

Käännöskirjojen top-20 listalla sen sijaan suosituimpien kirjojen myynti kasvoi 24%. Eniten möi David Lagercrantzin Se mikä ei tapa, ja sen jälkeen olivat Camilla Läckbergin Leijonankesyttäjä ja Tess Gerritsenin Salametsästäjä.

Kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti putosi euroissa 14% edellisvuodesta. Käännetyn kaunokirjallisuuden myynti euroissa sen sijaan kasvoi runsaat 11 %.

Kirjakaupat ovat vahvistaneet myyntiään

Kirjakauppojen myynti on piristynyt jonkin verran markkinoilla. Esimerkiksi lasten- ja nuorten kirjojen myynnissä lisäystä oli lähes 6% edellisvuoden myynnistä. Kustantajien suoramyynti sen sijaan on puolittunut muutamassa vuodessa. Tämä selittyy sillä, että kirjakerhojen myynti on hiipunut. Käytännössä vain Otava-konserniin kuuluva Suuri Suomalainen kirjakerho on markkinoilla. Kirjakerhojen toiminnan romahdus on leikannut erityisesti suurten menestysteosten markkinointia, sillä edellisten vuosien kaltaiset yli 100.000 kappaleen myynnit ovat olleet historiaa jo kolmena vuotena peräkkäin.

Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat vuonna 2015

  1. Ilkka Remes: Jäätyvä helvetti WSOY 54 900
  2. Sofi Oksanen: Norma Like 52 700
  3. Laura Lindstedt: Oneiron Teos 46 000
  4. Reijo Mäki: Tulivuori Otava 33 800
  5. Enni Mustonen: Emännöitsijä Otava 30 500
  6. Katja Kettu: Yöperhonen WSOY 27 000
  7. Leena Lehtolainen: Surunpotku Tammi 25 900
  8. Heidi Köngäs: Hertta Otava 24 800
  9. Juha Vuorinen: Maltan mieleni Diktaattori 23 500
  10. Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua Otava 21 200
  11. Kaari Utrio: Paperiprinssi Amanita 20 800
  12. Kari Hotakainen: Henkireikä Siltala 18 800
  13. Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä Otava 15 000
  14. Novellikirjailija Luusalmi (Reijo Mäki): Siivellä eläjä Otava 14 000
  15. Antti Tuomainen: Kaivos Like 14 000
  16. Ulla-Lena Lundberg: Suureen maailmaan Gummerus 13 100
  17. Milja Kaunisto: Piispansormus Gummerus 11 700
  18. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät Tammi 11 700
  19. Heli Laaksonen: Lähtisiks föli? Otava 11 600
  20. Raija Oranen: Hirmuinen mies Teos 11 000
Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri