Hyppää pääsisältöön

Isät valtaavat kodit vastarinnasta huolimatta

Isi
Isi Kuva: Yle/Mikko Kilpinen marja hintikka live

Kaksi sukupolvea sitten miehet tekivät töitä - valtavan paljon enemmän kuin nykyään. Naiset tekivät kotityöt ja lasten perään katsottiin kun joudettiin. Nykyisin on toisin, mutta näin suuri mittakaavan muutos vaatii vielä paljon totuttelua, kirjoittavat Väestöliiton asiantuntijat.

Menneisyyden vuoksi isät jäävät usein keskustelun ulkopuolelle, kun puhe kääntyy kotona käytettyyn aikaan ja lasten kasvattamiseen. Aiemmin isät on nähty äidin ja lapsen kiintymyssuhteen mahdollistajana. Nykypäivänä toimiva isyys ja kummankin vanhemman osallistuminen kasvatukseen on onneksi alettu nähdä osana lapsen ja nuoren tasapainoista kasvua ja kehitystä.

Isyydestä puhutaan enemmän ja se nostetaan esille erilaisissa yhteyksissä. Isänä oleminen tänä päivänä tarkoittaa aktiivista, osallistuvaa, kohtaavaa läsnäoloa lapselle. Isyydestä saa itsekin paljon. Isänä olen parhaimmillani kun omat voimavarat ja parisuhde on kunnossa.

Väestöliiton Perhebarometrit ovat vuosia kertoneet samaa kuin muutkin ajankäyttötutkimukset – suomalaiset miehet ovat ajan saatossa ottaneet yhä suuremman vastuun lasten kasvattamisesta. Isien käyttämä aika lastenhoitoon on noussut, samoin isyysvapaiden käyttö. Samanaikaisesti miesten viikottainen työaika on hieman vähentynyt ja naisten noussut.

Suomalaisissa perheissä on meneillään siis suuren mittakaavan muutos, ja siihen tottuminen vie aikaa. Miehet hoitavat kotia ja perhettä enemmän kuin ennen. Yhä koulutetumpien ja ammattitaitoisempien naisten merkitys työmarkkinoilla on suurempi kuin aiemmin. Tällainen myllerrys näkyy parisuhteissa kiistoina, epävarmuutena rooleista ja sukupolvien välisenä ymmärtämättömyytenä.

Monet iäkkäämmät isät ovat tulleet valittelemaan, ettei heidän aikanaan ole ollut mahdollista olla kotona lapsia hoitamassa tai edes antaa aikaa lapsilleen. Moni iäkkäämpi isä elää syyllisyyden taakan kanssa. Olisipa voinut. Olisipa ymmärtänyt. Olisipa ollut tarpeeksi rohkea.

Miesten tarinoissa, joita me kuulemme, toistuu konflikti oman arjen ja aiemman maailman kanssa. Nykyisät ja nuoret miehet yrittävät ottaa vastuuta lasten ja kodin hoidosta, mutta vanhemmilta sukupolvilta, verkkokeskusteluista ja työpaikoilta tulee tästä hyvin kielteistä palautetta. Miehet kertovat, että heidät kuvataan tunneköyhiksi ja kykenemättömiksi puhumaan tunteistaan. Heitä kritisoidaan siitä, etteivät he hoida parisuhdetta, kotia tai lapsia samalla tavalla kuin naiset. Miesten tapa hoitaa lapsia, kotia ja parisuhdetta ei ole samanlainen kuin naisten. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro kumpi tapa on toimivampi. Tukea miehet kertovat saavansa erityisesti saman sukupolven miehiltä, mutta onneksi myös usein puolisoltaan.

Tämän päivän koti-isä, joka tekee itse lapselleen luomusoseet ja kuljettaa lastaan repussa muskarista vauvauintiin, on valovuoden päässä muutaman vuosikymmenen takaisesta omasta isästään. Mutta rintareppuisäksi ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä. Hyvä isä voi olla monella eri tavalla, jokaiselle löytyy oma riittävä isyys.

Verkkokeskusteluja lukeville ja meille parisuhteiden ja perheiden kanssa työskenteleville muodostuu helposti vääristynyt kuva parisuhteista aina ongelmallisina, aina riitaisina, aina ajankäytön ongelmista kärsivinä. Silloin unohtuu, että suurimmalle osalle perheistä tapahtuvat nyt tapahtuvat muutokset ovat vain hyvä asia.

Kun sekä isät että äidit kykenevät käymään töissä, kasvattamaan lapsia, laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkiä, helpottuu kaikkien arki. Tilanne näkyy jo suomalaisissa. Kiireen tunne on vähentynyt sekä isillä että äideillä. Alle kouluikäisten vanhemmista 30% kertoo olevansa jatkuvan kiireen alla, kouluikäisten vanhemmista 20%. Ruuhkavuosiäitien kiireen tunne on tippunut kyselyissä kaikkien nopeimmin.

Toisaalta helppo nähdä, että vaikka isänä oleminen onkin nykyään varmaan haastavampaa kuin ennen, pääsee samalla nauttimaan sen hyvistä puolista enemmän. Ei lapsia näe ellei osallistu niiden arkeen.

Lapsille viime vuodet ovat selvästi olleet menestyksen vuosia. Vanhemmat käyttävät tänä päivänä lapsiin enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin. Lapset nukkuvat enemmän kuin aiemmin, heitä pahoinpidellään vähemmän kuin koskaan aiemmin, he syövät monipuolisesti ja ovat vähemmän itsetuhoisia kuin nuoret edes parikymmentä vuotta sitten.

Tulokset ovat siis perheiden hyvinvoinnin kannalta olleet hyviä ja sama kehitys tulee jatkumaan. Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana naisten työpanos työelämässä on kasvanut ja miesten vähentynyt. Kotona - erityisesti lastenhoidossa - miehet ovat lisänneet panostaan selvästi. Tulevaisuudessa yhä useampi mies kokkaa, pyykkää ja siivoaa kotona ja yhä useampi nainen tekee ylityötunteja ja toimii johtotehtävissä.

Asenteet muuttuvat hitaasti, hitaammin kuin perheiden todellisuus. Tulevina vuosikymmeninä arkitodellisuus pakottaa etsimään keinoja, joilla naisnäkökulma tulee yhä selvemmin näkyviin työelämässä ja miesnäkökulma tulee hyväksytyksi koti- ja perhe-elämästä keskusteltaessa.

Lainaukset ovat vuoden isä –palkittujen miesten ajatuksia ja kokemuksia isyydestä.

Kirjoittajat:
Joonas Kekkonen (FM, palvelukehittäjä) Poikien ja Nuorten miesten keskus, Väestöliitto ry
Jussi Pekkola (sairaanhoitaja AMK, seksuaalineuvoja, palvelukehittäjä) Poikien ja nuorten miesten keskus ja Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

Lähteet:
Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch: Perhebarometri 2011 - Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla, Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 42/2012.
Juha Jämsä ja Susa Kalliomaa (toim.): Isyyden kielletyt tunteet, Väestöliitto 2010.

Lisää ohjelmasta

Mies ja valitus
Mies ja valitus Kuva: Yle/Hans Weckman marja hintikka live
thank you tekstiä
thank you tekstiä Kuva: freeimages.com/Daniel G kysely
Mies
Mies Kuva: Freeimages marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.