Hyppää pääsisältöön

Klikinsäästäjä ilmiantaa verkon harhaanjohtavat otsikot

Tietokoneen hiiri
Tietokoneen hiiri Kuva: © Pixtal Tietokoneen osat,hiiret (tietotekniikka)

Opiskelija Lauri Skön ei muista tarkkaan sitä otsikkoa, joka sai hänet perustamaan Klikinsäästäjä-yhteisön Facebookiin.

- Otsikko käsitteli jotain kansanedustaja Li Anderssonin lausuntoa. Se oli muotoiltu niin kryptisesti, ettei siitä saanut selvää, mitä mieltä Li Andersson oikein oli. Se oli ensimmäinen otsikko, jonka Klikinsäästäjiin postasin, Skön kertoo.

Skön perusti Klikinsäästäjä-yhteisön kesällä 2015 vastalauseena harhaanjohtavien ja klikkaamiseen houkuttelevien otsikoiden lisääntymiselle netissä. Yhteisö on kerännyt tykkääjiä jo reippaasti yli 90 000. Sivustolla kuka tahansa voi ilmiantaa klikkauksia kalastelevan otsikon. Ilmiannon ohessa kerrotaan, mistä jutussa on oikeasti kyse ja miten otsikko kannattaisi muotoilla.

Klikkiotsikot ovat yleistyneet verkkojournalismin myötä. Netin ansaintalogiikka on saanut toimitukset kalastelemaan lukijoita raflaavilla otsikoilla. Klikkiotsikko on kyseessä, kun jutun sisältö ei vastaa otsikon lupausta, vaan saa lukijan pettymään tai tuntemaan itsensä huijatuksi.

- Klikkiotsikkoa ei välttämättä tunnista etukäteen. Ne saattavat olla aika pitkiä tai niissä voi jäädä lause kesken. Toisaalta joskus otsikko voi näyttää ihan asialliselta ja vasta sitä klikattuaan huomaakin, että se oli harhaanjohtava.

Mutta annetaanpa Lauri Skönin avata muutamaa klikkiotsikkoa, joita Klikinsäästäjissä on kritisoitu. Mikä näissä menee metsään?

Otsikko Ylen uutisesta, ruutukaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä
Otsikko Ylen uutisissa Otsikko Ylen uutisesta, ruutukaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä otsikko, klikinsäästäjä

- Miksi yllätysjuoma? Miksei alkoholittomat juomat? Lisäksi otsikossa yhdistetään ajatusviivalla kaksi asiaa, jotka eivät liity mitenkään toisiinsa. Ensimmäisessä osassa puhutaan alkoholittomista juomista, jotka vasta tulivat Alkon valikoimiin, ja toisessa osassa Alkon kokonaismyynnistä, joka oli laskenut 2,8 prosenttia.

Otsikko Me Naiset -lehden nettisivuilta, kuvankaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä
Otsikko Me Naiset -lehden nettisivuilta Otsikko Me Naiset -lehden nettisivuilta, kuvankaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä otsikko, klikinsäästäjä

- Kyseessä ei ole varsinainen uutinen. Uutisen pitäisi nimensä mukaisesti kertoa jotakin uutta. Tässä artikkelissa todetaan, että ihminen muuttuu kännissä noloksi, koska silloin estot laskevat. Kysymysotsikolla on saatu aikaan juttu itsestään selvästä asiasta.

Ilta-Sanomien otsikko, kuvankaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä
Otsikko Ilta-Sanomissa Ilta-Sanomien otsikko, kuvankaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä otsikko, klikinsäästäjä

- Vaihtoehtoinen otsikko: Ilmakivääri aiheutti huolta junassa – poliisi otti miehen varmuuden vuoksi kiinni. Otsikossa puhutaan asemiehestä ja jätetään tarkoituksella mainitsematta, että kyse on ilmakivääristä, jotta juttu olisi mahdollisimman raflaava.

Otsikot Ilta-Sanomissa ja Helsingin uutisissa, kuvankaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä
Otsikot Ilta-Sanomissa ja Helsingin uutisissa Otsikot Ilta-Sanomissa ja Helsingin uutisissa, kuvankaappaus Klikinsäästäjä-yhteisöstä klikinsäästäjä

- Näissä otsikoissa toimisivat kysymyksien sijaan vastaukset, eli Raimo Helminen ei lähde Ilvekseen ja Rekisterikilven pitää näkyä, mutta tilapäinen lumisuus ei aiheuta sakkoja.

Klikinsäästäjät jakavat sivuillaan diplomeita viikon surkeimmille otsikoille yhteisön jäsenien antamien äänien mukaan. Lauri Skön kuitenkin painottaa, että tarkoituksena on käydä myös rakentavaa dialogia toimitusten kanssa, ei vain irvailla otsikoille.

-Pääasiana pidän sitä, että uutinen lunastaa sen lupauksen, jonka otsikko antaa.

Lauri Skön

Klikinsäästäjä-yhteisön perustaja Lauri Skön
Klikinsäästäjä-yhteisön perustaja Lauri Skön klikinsäästäjä

Lauri Skön on 25-vuotias opiskelija ja Klikinsäästäjä-yhteisön perustaja. Hän on kotoisin Kouvolasta ja opiskelee Helsingin yliopistossa uskonnon, yhteiskuntaopin ja filosofian opettajaksi.
Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.