Hyppää pääsisältöön

Veganismi on uskonnon kaltainen aate, jonka kannattajat haluavat erottua taviksista, väittää tämä ex-kasvissyöjä

Joonas Konstig innostui eläinten oikeuksista ja oli seitsemän vuotta kasvissyöjä. Nyt hänelle maistuu liha, koska se on ihmiselle luonnollista ravintoa.

Kirjailija Joonas Konstig // Kuva: Eve Väyrynen / YleX

Joonas Konstig suututtaa monia. Häntä joko vihataan tai rakastetaan, koska kirjailija laukoo suoria mielipiteitä asioista, joita monet kiertävät.

Esimerkiksi kasvissyönnistä.

Konstig on sanonut muun muassa, että veganismi on uskonnon kaltainen maailmankuva, jonka kannattajat pyrkivät käännyttämään puolelleen lisää jäseniä.

Lisäksi se vetoaa ihmisiin, jotka haluavat yksinkertaisia ratkaisuja maailman muuttamiseen. Ja nykyään kun kaikilla on varaa lihaan, poikkeava ruokavalio on myös kätevä tapa kertoa muille olevansa vähän parempi ihminen.

"Veganismin taustalla on utopistinen maailmankuva."― Joonas Konstig

Konstigille ei ole mikään ongelma laukoa mielipiteitään liukuhihnalta. Hän on kertonut niitä jo Helsingin Sanomien kolumneissaan, joista on tullut somehittejä. Viime aikoina Konstig on perehtynyt erilaisten ruokavalioiden historiaan ja kulttuurisidonnaisuuksiin keväällä ilmestyvää Pyhä ruoka - mitä oikein saa syödä -tietokirjaansa varten.

Konstigille veganismi näyttäytyy utopistisena maailmankuvana. Ja kirjailijan mukaan utopistinen ajattelu perustuu aina siihen, että joku yliopistotyyppi keksii idean täydellisestä maailmasta, ja sitten samanmielinen lauma innostuu asiasta.

- Se vetoaa joihinkin ihmisiin, ja erityisesti nuorisolla on taipumuksia siihen. Kaupungeissa asuvilla on keskimäärin neofiilisemmät aivot, jotka tykkäävät uusista ideoista ja radikaaleista ratkaisuista.

Kasvissyönti leviää siis Konstigin mukaan nuorten, samanmielisten kaupunkilaisten jakamana.

Hän puhuu myös omasta kokemuksestaan: yksi kirja ja sopiva kaveriporukka saivat teini-ikäisen Konstigin vakuuttuneeksi siitä, että lihan syönnin lopettaminen on paras tapa parantaa tuotantoeläinten oloja.

7 vuotta kasvissyöjänä – ja sitten riitti

Konstig ryhtyi kasvissyöjäksi luettuaan 17-vuotiaana Peter Singerin teoksen Oikeutta eläimille, jota pidetään eläinetiikan perusteoksena. Kaveriporukassa oli useampi kasvissyöjä, ja niin myös Konstig halusi jättää lihan.

Moni nuori potee maailmantuskaa aikuisuuden kynnyksellä. Sama iski Konstigiin eläinten oikeuksien suhteen.

- Ajattelin, että tässä maailmassa on niin paljon kärsimystä, että voinko vähentää sitä omalta osaltani. Tämä vaikutti helpolta tavalta. Näin minä pystyisin vähentämään ainakin eläinten kärsimystä, jos mä en söisi niitä, Konstig sanoo.

"Ihminen ei pysty elämään vegaanina ilman keinotekoisia pillereitä."― Joonas Konstig

Konstig oli kasvissyöjä seitsemän vuoden ajan. Hän jätti siis lautaseltaan pois lihan, mutta jatkoi kalan, maitotuotteiden ja kananmunien syömistä. Vegaanin eli kaikista eläinperäisistä ruoista kieltäytyvän ihmisen ruokavalio tuntui liian vaikealta.

Lopullinen stoppi kasvissyönnille tuli 25-vuotiaana. Siitä oli tullut pelkkä tapa, ja Konstigin palo eläinten oikeuksiin oli sammunut.

Nyt Konstig pitää omia, silloisia ajatuksiaan vähän naiiveina. Kyseessä oli hänen mukaansa nuoren ihmisen ajatteluketju, jossa asiat tehtiin yksinkertaisemmaksi kuin ne oikeasti ovat.

Kirjailijan mielestä lihan ja kasvisten sekasyönnin on terveellisempää kuin kasvissyönti. Vegaaninen ruokavalio ei hänestä sovi ihmiselle.

- Ihminen ei pysty elämään sillä ilman keinotekoisia pillereitä. Ihminen on lajihistoriassaan sopeutunut siihen, että saa edes ajoittain sekaravintoa.

Mutta mitä sitten? Miksi näitä vegaanisesta ruokavaliosta puuttuvia ravinteita ei voisi nappailla purkista? Konstigin mielestä on vaarallista olettaa, että ihminen tietäisi asiat paremmin kuin luonto.

- Voi kysyä, että mikä sun lähtökohta on. Elätkö sinä sellaista elämää, mihin evoluutio on sinut valmistanut? Vai ajatteletko että hitto, on evoluutio, mutta me tiedämme paremmin, millaisia pillereitä tarvitsemme, Konstig sanoo.

Vegaanius on vain tapa erottautua taviksista?

Vegaanina ja kasvissyöjänä oleminen on helpompaa kuin koskaan aiemmin. Viime aikoina lihasta kieltäytyminen on saanut kannattajia myös yllättäviltä tahoilta. Esimerkiksi somejulkkis ja kehonrakentaja Musta Barbaari kertoo luopuneensa lihasta.

Konstigin mielestä vegaaniudesta on tullut tapa erottautua muista ihmisistä. Kun liha on kaupassa halpaa ja jokaisen saatavilla, joukosta voi erottautua edukseen olemalla se, joka jättää nakkipaketin ostamatta.

- Meille on kehittynyt kasvissyöjien oma alakulttuuri, joka on asteen ylempänä taviksista. Ja kun tämä kulttuuri on tarpeeksi iso, sille kehittyy oma alakulttuuri, joka on sitä asteen edempänä eli veganismi, Konstig sanoo.

Konstig ennustaa veganismin kasvaessa alakulttuurien menevän yhä tiukemmiksi.

- Se voi olla fennoveganismi tai joku ihme fruitarismi, jossa syödään pelkkiä hedelmiä. Sellasiakin ihmisiä maailmassa on.

Vegaaniruokavalio on inhottavan mauton, ja siksi vegaani kadehtii lihansyöjiä

Vegaanina olemiseen kerrotaan usein monia syitä. Taustalla voi olla huoli eläinten oikeuksista tai esimerkiksi lihatuotannon ilmastovaikutuksista. Mutta Konstig näkee ruokavalion trendi-ilmiönä. Pitääkö hän siis kasvissyöjiä tyhminä ihmisinä, jotka jättävät ruokavaliostaan lihan pois vain muodin takia?

- Ensinnäkin, mä kunnioitan sitä itseuhrautumista. Rehellisesti, musta on hienoa, että ihmiset pystyvät ajattelemaan omaa napaansa pidemmälle, Konstig sanoo.

Silti Konstig näkee vegaaniuden ja kasvissyönnin ongelmallisena, sillä hänen mukaansa sen periaatteisiin kuuluu aatteen levittäminen.

"Vegaaniruokavalio on inhottavan mauton."― Joonas Konstig

Konstigin ajatusketju menee näin:

Vegaanien on pakko levittää uskonnon kaltaista aatettaan ja tehdä lähetystyötä, sillä yhden ihmisen vegaaniudella ei ole maailman mittakaavassa merkitystä. Vegaani säästää ehkä yhden sian teurastamiselta elämänsä aikana, mutta ei juuri enempää.

Siksi vegaaniuden taustalla piilee koko ajan ajatus, että muidenkin täytyisi luopua lihalautasestaan.

- Tämä on ymmärrettävää, sillä vegaaniruokavalio on inhottavan mauton. Sekasyöjä voi tehdä kaikki samat ruoat kuin vegaani, ja paljon enemmän.

Tästä seuraa se, että vegaanin valtaa annoskateus.

- Tavallaan on epäreilua, että minä syön aamiaiseksi jonkinnäköistä mysliä ja soijamaitoa, mikä on ihan hirveetä. Ja sitten ajatus siitä, että toiset vetää munakokkelia ja pekonia naapurissa, niin onhan se aika hirveä.

Ja näin vegaanit päätyvät Konstigin mukaan mainostamaan omaa ruokavaliotaan myös naapureille.

Luonnonmukainen syöminen on Konstigin omassa ruokavaliossa se tärkein juttu. Myöskään eläinten oikeudet eivät ole unohtuneet kokonaan, vaikka nuoruuden kasvissyönti tuntuukin nyt väärältä tavalta vaikuttaa.

Konstig pyrkii edelleen vähentämään omilla kulutustottumuksillaan eläinten kärsimystä.

- Satsaan sellaiseen lihan tuotantotapaan, jossa eläimet voivat hyvin. Käytännössä luomulihaan ja riistaan.

Lue myös:

Musta Barbaari lopetti lihansyönnin ja maitotuotteet: “Eläinten kohtelu lihatuotannossa on sairasta”

Kulttuurimme sortaa eläimiä ja siksi Suomeen tarvitaan eläinoikeuspuolue, sanovat nämä aktiivit

”Ihmisiä kiinnostaa niin paljon, että olen vegaani” – katso videolta vegaanihaasteen parhaat puolet

Oletko törmännyt näihin ärsyttäviin vegaanikliseisiin? Et ole ainoa

YleX Etusivu osallistuu vegaanihaasteeseen – kerro parhaat vegevinkkisi täällä!