Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Viisi vinkkiä vainoharhaiselle: Näin suojaudut tietojenkeruulta verkossa

Kaksi ihmistä puhuu ja yksi salakuuntelee, grafiikka.
Kaksi ihmistä puhuu ja yksi salakuuntelee, grafiikka. Kuva: Shutterstock/BoBaa22 Kuningaskuluttaja (Tv),tietoturva,tietosuoja

Lähes kaikki sovellukset keräävät ja säilövät käyttäjästään kaiken mahdollisen tiedon - ihan varmuuden vuoksi. Vaikka tietojenkeruuta ei pystykään kokonaan estämään, voi kuluttaja panna kapuloita rattaisiin, jos niin haluaa. Avainsana on hajauttaminen: Älä laita kaikki munia samaan koriin.

1. Hävitä jälkesi nettiselaimelta

Monet ovat siinä luulossa, että tietokoneen käyttöjärjestelmän mukana tullut selain on se, jota kuuluu käyttää. Ei pidä paikkaansa. Toki esimerkiksi Apple haluaa, että Macissa käytetään Safaria, aivan kuten Microsoft suosittelee käytettäväksi Exploreria tai uudessa versiossaan Edgeä.

Nettisurffailu kannattaa hajauttaa eri selaimille. Jos esimerkiksi käytät yhdellä selaimella ainoastaan Facebookia ja toisella vain Googlen sähköpostipalvelua, jää kolmas selain kaikkeen muuhun käyttöön. Nettisivut asettavat vierailusi yhteydessä selaimeen evästeitä ja jäljittäjiä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Facebook saa tietoonsa, millä muilla sivuilla käyt samalla selaimella, teetkö ostoksia jne.

Evästeiden ja ns. jäljittimien (web bug) avulla seurataan surffailuasi. Kun tyhjennät evästeet selaimesta selaushistoriatietojen poistamisen yhteydessä, seuranta katkeaa, mutta jatkuu saman tien, kun surffaat jollekin sivulle.

Eri selaimet eivät jaa tietoja keskenään.

Eri selaimet ovat erillisiä ohjelmia ja toimivat itsenäisesti. Ne eivät jaa tietoja keskenään. Yksityinen selaus (Incognito tai Private browsing) -asetus vähentää tietojenkeruun määrää, mutta ei sekään takaa kokonaan yksityisyyttä. Nettisivu saattaa silti tunnistaa sinut vanhaksi asiakkaaksi ip-osoitteesi perusteella. Myös selaimen lisäosat (add-on) tallentavat tietoja ja asetuksia liittyen sivuihin, joilla vierailet. Näiden tallentamia tietoja käyttäjästä on vaikea poistaa tai edes katsoa, koska selaimella ei ole pääsyä niiden tallentamiin tietoihin.

Google tai Microsoftin Bing eivät muuten ole ainoita hakukoneita. Kumpikin tallentaa hakemasi asiat ja seuraa, missä päin verkossa kuljet. DuckDuckGo on melko tuore hakukone, joka lupaa tehdä sinulle vain hakuja, mutta ei seuraa sinua.

2. Älä kerro kaikkea kaikille laitteillesi

Niin Microsoft kuin Applekin mainostavat uusia käyttöjärjestelmiään ja laitteitaan keskenään yhteensopiviksi. Voit esimerkiksi synkronoida musiikkikokoelmasi, jolloin samat biisit löytyvät niin puhelimesta, tabletista kuin läppäristäkin.

Helppokäyttöisyyden hinta on melkoisen laaja tietojenkeruu.

Uuden Windows 10:n tavoite on toimia eri laitteissa niin, että käyttäjälle tarjotaan sama työpöytä joka paikassa. Käyttäjä voi siis aloittaa tekstin kirjoittamisen puhelimella ja jatkaa sitä myöhemmin läppärillä, missä keskeneräinen työ odottaa ilman sen kummempia siirto-operaatioita.

Jälleen kerran helppokäyttöisyyden hinta on se, että asiakas suostuu melkoisen laajaan tietojenkeruuseen. Esimerkiksi yllämainitun helppokäyttöisyyden mahdollistaa se, että kirjoittamasi tekstinpätkä majailee Microsoftin pilvipalvelussa.

Jos haluat estää vaikkapa mainostajia keräämästä täydellistä profiilia elämästäsi ja kulutuksestasi, vältä käyttämästä työpuhelimessa yksityiselämään liittyviä sovelluksia. Eli jos et käytä Facebookia työasioissa, ei kannata avata koko palvelua työpaikan laitteilla.

3. Kadota itsesi kartalta

Reaaliaikainen sijainti jaetaan yleensä tarkoituksella, vaikkapa Facebookissa. Se toki helpottaa sosiaalista kanssakäymistä erityisesti, jos kaveripiirilläkin on toinen jalka jatkuvasti verkossa.

Sen sijaan julkaisuihin, kuten valokuviin tallentunut sijainti jää monilta käyttäjiltä näkymättömäksi. Puhelimen kamera tai web-kamera tallentavat kuvanottohetken sijaintitiedot kuvaan karttakoordinaatteina. Nämä tiedot on suhteellisen helppo kaivaa esiin kuvan metadatasta.

Valokuviin tallentunut sijainti jää monilta näkymättömäksi.

Vaikka sijaintiaan ei julkaisisikaan somessa, palvelun tarjoaja saattaa silti tietää sen, jos nettiselaimen turvallisuusasetuksissa on sijainnin jakaminen sallittu. Eri selaimissa on erilaiset oletusarvot, joten kannattaa tarkistaa mitä oman selaimen tietosuoja-asetusten takaa löytyy.

Mainostaja haluaa kuluttajan sijaintitiedon tietysti siksi, että sinulle pystyttäisiin tarjoamaan sijaintiin perustuvaa mainontaa. Tuota suurempi uhka on se, että olet julkaissut kodistasi kuvan, jossa on sijaintitieto ja samanaikaisesti olet matkoilla jossain kivassa paikassa, jonka sijainnin olet myös tägännyt sosiaalisessa mediassa.

4. Tiedosta missä pilvessä kuljet

Tällä hetkellä urkinnalta turvallisia pilvipalveluja ei ole. Suosituimmat kaupalliset pilvipalvelut ovat yhdysvaltalaisten yritysten palveluja ja on epäselvää kuinka laaja pääsy Yhdysvaltain tiedustelupalvelulla on esimerkiksi Googlen, Facebookin tai Microsoftin pilviin eli palvelinkeskuksiin tallennettuihin tietoihin ja tiedostoihin. Suomalainen F-Securen urkinnan ulottumattomiin tehty Younitedkin myytiin amerikkalaiselle yritykselle.

Tavalliselle kuluttajalle urkinta tai sen mahdollisuus on ehkä samantekevää.

Tavalliselle kuluttajalle, joka tallentaa palveluihin lomakuviaan tai pöytälaatikkotekstejä, urkinta tai sen mahdollisuus on ehkä samantekevää. Joka tapauksessa sen mahdollisuus kannattaa tiedostaa.

5. Suitsi itseäsi somessa

Tietojen keruun kannalta on merkitystä vain sillä, mitä olet palvelulle kertonut itsestäsi ja edesottamuksistasi. Palvelu tietää joka tapauksessa kaiken, senkin mitä et halua äidillesi kertoa.

Sosiaalisessa mediassa julkaisujesi yleisö kannattaa määritellä. Facebookissa se on mahdollista hyvinkin pitkälle, kun taas esimerkiksi Instagramissa tai Twitterissä julkaisut ovat joko kokonaan julkisia tai suojattuja, vain hyväksymiesi seuraajien saatavilla.

Palvelu tietää joka tapauksessa kaiken - senkin mitä et halua äidillesi kertoa.

Itse olen ladannut sosiaalisen median palveluihin vain sellaista materiaalia, jota kehtaan esitellä vaikkapa Tampereen Keskustorilla julkisesti kenelle hyvänsä.

Juttua varten haastatellut asiantuntijat: tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.