Hyppää pääsisältöön

Viitta, kävelysauva ja laukku - Avaruusromua 31.1.2016

kirkkomaalaus, pyhiinvaeltajia
kirkkomaalaus, pyhiinvaeltajia Kuva: Wikimedia Creative Commons canterburyn tuomiokirkko

Lierihattu, pitkä viitta, kävelysauva, laukku ja juomapullo. Keskiajalla Euroopassa liikkui samankaltaisesti pukeutunutta ja varustautunutta väkeä. Heitä oli parhaimmillaan liikkeellä sadoin tuhansin. He liikkuivat hitaasti: yleensä kävellen tai ratsastaen, joskus myös purjelaivalla.

Nämä sinnikkäät matkaajat olivat pyhiinvaeltajia. Monesti suuntana oli Rooma, mutta usein myös Santiago de Compostelan kaupunki Espanjassa. Kerrotaan, että kaupunkiin johtaneella tiellä kulki jo keskiajalla puolisen miljoonaa ihmistä vuodessa. Se oli 1300-luvulla paljon.

Jossakin sanottiin, että pyhiinvaellukset olivat keskiajan massaturismia, että ne olivat historian ensimmäisiä elämysmatkoja. Pitkille vaelluksille lähdettiin yleensä hengellisistä lähtökohdista: haluttiin kiittää tai kunnioittaa tiettyä pyhimystä, tahdottiin syventyä kirkon oppeihin tai etsittiin anteeksiantoa. Haluttiin ehkä nähdä kaukomaiden kirkkojen loistoa, etsittiin ehkä myös seikkailua, tai tavoiteltiin irtiottoa harmaasta arjesta. Tahdottiin nähdä maailmaa tai haluttiin matkustaa omaan sisimpään.

Pyhiinvaellus tarjosi mahdollisuuden tähän kaikkeen. Se oli keskiajan maailmassa mahdollisuus kokea jotakin uutta. Se oli mahdollisuus suureen muutokseen. Se oli tie jonnekin. Ja niin on yhä. Nyt 2000-luvulla pyhiinvaeltajia kulkee pallomme pinnalla satoja miljoonia vuosittain: kristittyjä, hinduja, muslimeita, buddhalaisia.

Pyhiinvaellus on moraalisen tai henkisen merkityksen etsimistä, sanoo suomalainen artisti nimeltä [ówt krì]. Hän puhuu vertauskuvallisesta matkasta, sisäisestä maailmasta ja etsimisestä.

”Kuoleman aiheuttaminen tieten tahtoen toiselle on täydellisen väärin, tapahtuu se sitten yhden ihmisen, useamman ihmisen tai minkä tahansa valtioksi kutsutun ihmisten muodostaman ryhmittymän toimesta”, kirjoittaa Ilkka Ruskosammal julkaisunsa kannessa. Julkaisu on nimeltään Marras. Se on äänitetty Kuhmossa viime marras- ja joulukuussa. Teema on ehkä synkeä, mutta samalla syvä ja mietteliäs. ”Elämän tuhoamisen sijaan me kykenemme parempaan”, kirjoittaa Ilkka Ruskosammal.

Tom Lönnqvistin musiikki on soinut Avaruusromussa aiemminkin. Uusi julkaisu on nimeltään By Hour Blown Glass ja tekijän kertoman mukaan se on tehty erään näyn ja tunnelman inspiroimana: mies puhaltaa lasia, pimeässä, tulen äärellä.

Kuten tiedämme, robotit eivät koskaan luovuta, Robots Never Give Up. Tätä mieltä on Janne Nummela albumillaan Estakada.

Market -kokoonpanon c-kasetin Melkein kaikki on julkaissut Anti-Party Music, joka voi tarkoittaa joko puolueiden vastaista musiikkia tai biletyksen vastaista musiikkia. Itse asiassa musiikki sopii molempiin tarkoituksiin:

Myös Myttys tekee kasettimusiikkia, tässä kaksikko keikalla:

Elatu Nessa on kotikutoinen meditatiivinen yhdistelmä psykedeelistä kitaraa, hoilotusta, lumista bluesia ja looppeja. Jotenkin näin määritellään netissä ja nimenomaan sitä musiikki on, ja myös jotakin muuta. C-kasettijulkaisu on nimeltään Oletu Nessa.

AVARUUSROMUA 31.1.2016 - OHJELMAN MUSIIKKI:
[ówt krì]: Flight to Kailash (Pilgrimage)
ILKKA RUSKOSAMMAL: Pakkassuo (Marras)
TOM LÖNNQVIST: Uenc (By Hour Blown Glass)
TOM LÖNNQVIST: Laques(By Hour Blown Glass)
TOM LÖNNQVIST: Actuc (By Hour Blown Glass)
JANNE NUMMELA: Robots Never Give Up (Estakada)
MARKET: Syy ulvoa (Melkein kaikki)
MYTTYS: Nauruympykä (Sloggilukio)
ELATU NESSA: Kitaararararar (Oletu Nessa)

Matkaan! Pilgrimage with Simon Reeve from France to Italy (BBC):

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Punaniskaa ja keijukaismusiikkia - Levylautakunnassa paljon ensilevyntekijöitä

    Ensilevyntekijöille kylmää kyytiä Levylautakunnassa

    Monta ensilevyn tekijää osui kuunteluun viikon Levylautakuntaan. Arvioitaan aloittelijoille antamassa laulaja-lauluntekijät Eeppi Ursin ja Ufo Mustonen sekä tuttuun tapaan tylyttävä musiikkitoimittaja Josper Knutas. Kappaleet ja kommentit 1. Nuppu: Reissunaisen saappaat 21 pistettä (Ville Alajuuma - Emilia Rinne) Eeppi: Hyvä kertosäe, hyvin nostattava.

  • Suorakulmaista kovaa betonia, Seitsemisen virtoja ja unimaailmaa. Avaruusromua 17.9.2017

    Kaikkea tätä yritetään kotimaisin voimin selvittää.

    Millainen on pianistin ja kaupungin välinen kovaääninen vuoropuhelu? Miltä kuulostavat Seitsemisen virrat? Entä lumen äänet ja sydän? Tai alkuliemi? Millaista musiikkia tekivät Elektroniset syntetisaattorilapset? Millaista on 2010-luvun psykedeelinen rituaalimusiikki? Millaiselta kuulostaa unimaailman äänimaisema? Kaikkea tätä yritetään kotimaisin voimin selvittää Avaruusromussa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tangokuningas Teijo Lindstöm kuunteli uutuuslevyjä

    Kuninkaallista säihkettä Levylautakunnassa

    Tekstin sisältö ja melodian kiinnostavuus ovat valtteja, joilla Levylautakunnassa saa pisteitä, kun raadissa istuvat tangokuningas Teijo Lindström sekä musiikkitoimittajat Pasi Hiihtola ja Tuuli Saksala. Kappaleet ja kommentit 1. Antti Pouta: Itsenäisyyspäivä 29 pistettä (Antti Pouta) Teijo: Pidin kovasti siitä, miten kappale kasvoi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua