Hyppää pääsisältöön

Anna aikaa lapsettomuuden surulle, neuvoo terapeutti

Pariskunta halaa
Pariskunta halaa Kuva: Freeimages marja hintikka live

Mitä, jos on aina halunnut lapsia, mutta syystä tai toisesta niitä ei saakaan? Tärkeää on tunnustaa menetys, surra ja etsiä omien arvojen mukaisia tavoitteita. On mahdollista elää hyvää elämää, vaikka olisi joutunut luopumaan vanhemmuuden haaveesta, sanoo psykoterapeutti Arto Pietikäinen.

Lapsen saaminen on monelle pitkäaikainen haave, joka herää jo nuoruudessa. Kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan toteudu, jolloin menetys voi tuntua lopulliselta ja korvaamattomalta. Kuinka jatkaa elämää, kun suuri unelma on poissa?

Käyttäytymisterapeutti Arto Pietikäisen vastaanotolla lapsettomuus tulee aika ajoin esiin mieltä painavana asiana.

– Kun lapsettomuus ei ole oma valinta, on lapsettomuuden varmistuminen henkilölle melkoinen shokki. Unelmat ja onnellisuus saattavat olla vahvasti linkittyneet ajatuksissa lapsen saamiseen, joka on keskeinen elämän tavoite. Toipuminen vaatii aikaa ja tukea läheisiltä, mutta suru kannattaa kohdata ja aktiivisesti työstää, sanoo Arto Pietikäinen.

Tunteiden hyväksyminen

Pietikäinen on erikoistunut HOT-malliin, hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, jota hän käyttää myös lapsettomuudesta kärsivien asiakkaiden kanssa. Terapian tarkoituksena on opettaa myötätuntoisesti hyväksymään erilaiset tunteet ja ajatukset, jotta ne eivät enää hallitsisi elämää. Näin suhde niihin voi muuttua.

– Tunteita ei tarvitse luokitella negatiivisiksi tai positiivisiksi, koska kaikki tunteet kuuluvat elämään, ja vaikeimmatkin tunteet ovat täysin luonnollisia. Tunteet ovat tehty tunnettaviksi. Ne tulevat ja menevät kuin aallot, eivätkä ne ole meidän vihollisiamme. Mitä enemmän niitä yrittää kieltää tai hallita, sitä enemmän ne valtaavat tilaa mielessä.

Surun kivuliaisuus saa helposti välttelemään tai vastustamaan sen kohtaamista. Arki voi tuntua raskaalta, kun esimerkiksi ystävien lapset tuovat jatkuvasti mieleen menetyksen. Surusta muistuttavien tilanteiden välttely saattaa tuntua helpottavalta, mutta silloin elämästä voi kadota mieluisia asioita.

– Menetys tuo mukanaan väistämättä tunteita, jotka heräävät erilaisissa tilanteissa. Tunteilta pakenemisen sijaan olisi hyvä pyrkiä myötätuntoisesti kuuntelemaan ja havainnoimaan niitä.

Tunteiden myötätuntoista hyväksymistä joutuu usein harjoittelemaan erityisesti surutyön alkupuolella. Itseään voi olla hyödyllistä tarkastella ikään kuin ulkopuolisena, jolloin omat tunteet voivat näyttäytyä ymmärrettävämmiltä: olen juuri äsken menettänyt jotain hyvin tärkeää, joten surussa ei ole mitään epänormaalia tai väärää. Suru on helpompi hyväksyä, kun tunnustaa sen luonnollisena reaktiona menetykseen ja antaa itselleen luvan suruun.

Läsnäolo vapauttaa

Pietikäisen vastaanotolla asiakkaat harjoittelevat myös läsnäoloa, elämistä nykyhetkessä. Kipeän menetyksen jälkeen läsnäolo voi olla vaikeaa.

– Surussa ajatukset saattavat helposti jumiutua joko menneeseen tai tulevaan. Menneisyydestä käydään läpi valintoja, jotka nyt kaduttavat, asioita jotka olisivat voineet muuttaa nykyisyyttä. Tulevaisuuden suhteen podetaan tuskaa siitä, minkälainen se olisi voinut olla. Ihminen voi tehdä ajatuksissaan aikamatkaa kadotettuun tulevaisuuteen, jos mieli lukkiutuu siihen, mitä ei voi saada. On hyvä muistaa, että ajatukset tulevasta – kuten ”olen onneton lopun ikääni” – eivät ole yhtä kuin tulevaisuus.

Ajatusketjujen vangiksi on helppo jäädä, jolloin nykyhetkessä eläminen estyy. Tämä herättää surevassa helposti katkeruutta. Sisäisestä mielenmaisemasta tulee niin hallitseva, että elämästä ei erotu enää merkityksellisiä ja arvokkaita asioita. Läsnäolon tarkoitus on vapauttaa ajatusketjuista, jotka nakertavat elämäniloa ja innostusta.

– Lopulta kaikki toiminta tapahtuu tässä ja nyt, ei menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää löytää palkitsevia asioita ja merkityksellisyyttä nykyhetkestä. Läsnäoloa häiritsevistä ajatuksista voi päästää irti, kun on tullut niistä tietoiseksi.

Omistautuminen arvoille

Suuren menetyksen jälkeen elämä voi tuntua tyhjältä, joten silloin on hyvä pysähtyä pohtimaan arvoja ja tulevaisuuden tavoitteita.

– Onnellisuus on sitä, että elää merkityksellistä elämää. Lapsen saamista ei voi korvata millään, mutta elämään on mahdollista rakentaa muilla tavoilla merkityksellisyyttä. Merkityksellisessä elämässä toteutuvat ihmisen tärkeäksi kokemat arvot.

Arvoja voivat edustaa esimerkiksi välittäminen, auttaminen tai huolenpito. Ne ovat luonteeltaan yleisiä, ja tarvitsevat rinnalleen tavoitteita, joiden kautta ne konkreettisesti toteutuvat arjessa.

– Toiveikkuutta surun keskelle tuo se, että arvoista ei tarvitse täysin luopua, vaikka omaa lasta ei saisikaan. Esimerkiksi huolenpito-arvoa voi toteuttaa muutenkin, vaikka olemalla aktiivinen kummisetä tai -täti. Yleensä löytyy jokin tapa toteuttaa omia arvoja ja elää niiden mukaan aktiivisesti valitsemalla. Tämä merkityksellisyys auttaa surevaa eteenpäin.

Omien arvojen löytäminen ja niille omistautuminen auttavat näkemään, että kaikesta huolimatta voi itse vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa, vaikka kaikkea ei voi hallita. Menetys ja suru ovat vahvasti läsnä, mutta elämää pyritään elämään nykyhetkessä.

Surun keskeltä saattaa ajan saatossa vielä nousta yllättävä tunne: onnellisuus.

5 ohjetta surusta toipumiseen:

  1. Anna surulle tilaa ja aikaa.
  2. Tunteita ei kannata vältellä tai kontrolloida.
  3. Elä nykyhetkessä.
  4. Pohdi, mitkä asiat ovat sinulle elämässä arvokkaita.
  5. Aseta arvojesi mukaisia tavoitteita.

Lisää tietoa surusta löydät Mielenterveysseuran verkkosivuilta

Lapsettomuus nousi puheenaiheeksi Heidi Suomen kerrottua omien perhehaaveidensa kariutumisesta Marja Hintikka Livessä 18.1.2016. Myös Heikki Soini kirjoitti keskenmenosta - miehen näkökulmasta.

Teksti: Samuel Salovuori, Suomen Mielenterveysseura

Lisää ohjelmasta

Heikki Soini: Toivon, ettei muiden tarvitsisi kokea tätä.
Heikki Soini: Toivon, ettei muiden tarvitsisi kokea tätä. Kuva: Yle/Jussi Nahkuri heikki soini kolumni
Heidi Suomi Marja Hintikka Livessä
Heidi Suomi Marja Hintikka Livessä Kuva: Yle/Gitte Enjala heidi suomi
vihreäsilmäinen nainen tummassa kuvassa
vihreäsilmäinen nainen tummassa kuvassa Kuva: freeimages.com/Valerij Zhugan kateus
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.