Hyppää pääsisältöön

Huutokauppa on parhaimmillaan viihdyttävää show'ta

Huutokauppameklarin työnä on myydä mahdollisimman paljon tavaraa mahdollisimman hyvällä hinnalla. Tavoitteeseen voi päästä monella tavalla, mutta ilman ostajia se on mahdotonta. Jyväskylän huutokauppakamarilla lennokkaalla tyylillään meklaroinut Martti Puomiranta sai usein tuvan täyteen pelkästään saapumalla paikalle. Kamera kiertää -ohjelma tallensi Puomirannan meklarointia vuonna 2004.

Huutokauppa on parhaimmillaan kuin yhden miehen lavanäytös. Martti Puomirannan meklarointi toi paikalle paitsi tavaroista oikeasti kiinnostuneita, myös ihmisiä, jotka tulivat vain viihtymään. Puomirannan kaupankäynti muistuttaa paljon stand up -keikkaa, sillä hyvien koomikoiden tavoin hän ottaa yleisön mukaan esitykseensä.

Puomirannalla on yhteys myös Suomen tunnetuimpaan meklariin, huutokauppakeisari Aki Palsanmäkeen, sillä Puomiranta toimi aiemmin Palsanmäkien huutokaupan meklarina. Puomirannan jäätyä eläkkeelle Palsanmäen oli pakko nousta itse lavalle, vaikka häntä kertomansa mukaan jännitti niin, etteivät tavarat meinanneet pysyä käsissä.

Minareetin porttia ostamassa

Opiskellessani 1990-luvulla Jyväskylässä kuljin usein illansuussa kaupungin keskustan läpi. Monta kertaa kiinnitin huomiota Kauppakadulla sijaitsevaan huutokauppakamariin, jossa hyvin harvoin oli päivisin ketään, mutta joka torstai-iltaisin pursuili väkeä kadulle asti. En ollut koskaan käynyt huutokaupassa ja kerran astuin uteliaisuuttani liikkeeseen. Huutokauppa oli loppupuolella, sillä mahduin istumaan salin takariviin.

Penkkirivien edessä seisoi suuri, parrakas ja kovaääninen mies puhuen ja viuhtoen vilkkaasti käsillään. Puhe ei ollut amerikkalaisista huutokaupoista tuttua käsittämätöntä konekivääripapatusta, vaan leppoisaa, kertovaa jutustelua. Välillä meklari muutti erikoisesti puheensa painotusta (kuten oheisessa klipissä kohdassa 1.35 “raidallinen kangas”), jonka ensikertalainenkin huomasi nopeasti olevan merkki siitä, että tosi on muuttumassa tarinaksi ja kaupankäynti showksi.

Ensimmäisen huutokauppareissuni jälkeen olin niin vaikuttunut Puomirannan hauskuuttajan kyvyistä, että suuntasin usein torstai-iltaisin huutokauppakamarille. Ja nimenomaan viihtymään, en ostamaan, vaikka muutaman kerran jotain huusinkin.

Kun myynnissä oli vähemmän arvokasta perustavaraa, kaupankäynti sujui nopeasti ilman suurempaa showta. Meidän viihtyjien kannalta parasta antia olivat erikoiset tavarat, joista oli aluksi vaikea päätellä mihin ne oli tarkoitettu. Meklari saattoi kysyä apua yleisöltä, keksiä esineelle kokonaan uuden nimen ja käyttötarkoituksen tai kertoa keksityn tarinan tavaran historiasta. Kerran Puomiranta roikotti käsissään suihkuverhon tankoa ja esitteli sen naama peruslukemilla minareetin portiksi. Yleisö nauroi vedet silmissä. Sitä en jaksa muistaa menikö “portti” kaupaksi.

Janne Huttunen

Lisää ohjelmasta

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.